Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2006.

Lisää Piikkiön kirkkomaan haudoistsa

Kirkkoherra ja rovasti Abraham Nils Stolpen rautaristi on konservoitu jossain välissä. Ylioppilasmatrikkeli kertoo hänestä seuraavaa:

* Isossakyrössä 26.7.1788. Vht: Isonkyrön nimismies Johan Stolpe († 1812) ja Anna Elisabet Hane. Vaasan triviaalikoulun oppilas 5.9.1796 – 11.12.1805. Ylioppilas Turussa 5.2.1806 [Stolpe] Abr. Nicol. Ostrob. _ 930. Pohjalaisen osakunnan jäsen 15.2.1806 [1806] Abrahamus Nicolaus Stolpe die XV Februarii. Natus XXVI die Julii 1788. Prest 1811. Pædagog i Torneå 1816; Apologist vid Wasa Trivial Schola 1821; Tagit Pastoral-examen 1830 med approbatur cum laude. Kyrkoherde i Piikkis 1834. Prost 1843. Sacri ministerii candidat (1811). Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 16.12.1811. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 18.12.1811. — Vähänkyrön kirkkoherran apulainen 1811. Tornion pedagogi 1816. Vaasan triviaalikoulun apologista 1821. Piikkiön kirkkoherra 1834. Rovasti 1844. † Piikkiössä 6.1.1863.

Pso: 1:o 1817 Ebba Kristina Forsman († 1834); 2:o…

Löytöjä Piikkiön kirkkomaalta

Otteljana Mathilda Rehbinderin vanhemmat olivat paroni Berndt Otto Rehbinder ja vaimonsa, vapaaherratar Ulrica Jacobina (Jacquette) af Forselles. Hän syntyi Pernajan Sarvilahden kartanossa. Everstiluutnantti ja vapaaherra Berndt Otto ja Ulrica oli vihitty 25.7.1823 Loviisassa, jonne sulhanen oli saapunut Vehmaalta.

Otteljanan veli Sten Otto oli naimisissa Ida Charlotta Bremerin kanssa. Otteljanan puoliso oli taasen Viktor Zebor Bremer, Ida Charlottan isä! Viktor Zebor oli Teijon tehtaan vuokraaja ja omistaja, mutta teki vararikon 1858. Asui loppuelämänsä Mietoisissa. Viktorin isä oli ollut Teijon patruuna Robert Bremer ja Robertin isä saman tehtaan patruuna Josef Bremer.

Ulrica Jacquette af Forsellesin vanhemmat olivat Sarvisalon omistaja Jacob af F. ja vaimonsa Margareta Charlotta Carlskjöld.



Kuka oli Einar Swan

Ruotsalainen Sven Bjerstedt on tehnyt taannoin hienon työn esitellessään amerikkalaisen jazz-muusikon, Einar Swanin tarinan.

Einar Swan eli vuosina 1903-1940 ja sävelsi mm. Louis Armstrongin, Billie Holidayn ja Frank Sinatran versioiman evergreenin, "When Your Lover Has Gone".

Jännittävästi Einar oli sukua myös allekirjoittaneelle; hänen äitinsä vanhemmat olivat Enok Vilhelm Kaaponpoika Paltta ja vaimonsa Ulla Miina Erkintytär Kosken Tl pitäjäsä, Varsinais-Suomesta. Heidän tyttärensä Edla Maria Aaltonen työskenteli 1890-luvulla helsinkiläisessä hattukaupassa ja lähti lopulta siirtolaiseksi Amerikkaan elokuussa 1900.


Ehdottomasti lukemisen arvoinen, tosin englanninkielinen tarina Einarista löytyy osoitteesta http://sfhs.eget.net/portal eli blogini linkkivinkeistä löytyvän The Swedish-Finn Historical Societyn sivuilta.


Kuuntelussa Molly Hatchett : Whiskey Man

Tarvasjoen Kotiseutuyhdistys

Lisäsin linkkilistaani Tarvasjoen Kotiseutuyhdistyksen kotisivut.

Olen itse mukana toiminnassa ja askartelin omaksi ilokseni yhdistyksellemme pienen tiedotuskanavan nettiin. Ajan salliessa yritän lisäillä ao. sivuille myös Tarvasjokea koskevaa sukututkimusaineistoa, esimerkiksi isäntäluetteloita.


Kuuntelussa Ozzy Osbourne : Mr. Crowley - kitarassa aivan liian nuorena onnettomuudessa kuollut Randy Rhoads....

Hagelbergien sukukokous

Karjalohjan Lohjantaipaleen kylän Hakalan talosta kotoisin olleen Henrik Hagelbergin (s. 1730) ja vaimonsa Johanna Rautellin (s. 1750) jälkeläisten neljäs yhteiskokoontuminen järjestetään Siuntion Pikkalan Borgvikin nuorisotalolla 19.8.2006 klo 13.00 alkaen.

Luvassa on nautittavaa yhdessäoloa, ruokailua, kahvittelua ja tietysti esitelmiä sukututkimuksen tiimoilta.

Ilmoittautumisaika on jo umpeutunut, mutta jos haluat mukaan niin ota välittömästi blogin ylläpitäjään yhteyttä!

Rovasti Henrik Ahlgren ja muita julkkiksia menneiltä ajoilta

Oheisen linkin takaa löytyy harjoitusversio eräästä projektistani, jossa on tarkoitus esitellä asuinkuntani lähiseudun kirkkomailta löytyviä mielenkiintoisia hautakiviä ja niihin liittyviä henkilöitä.

Ensimmäisenä on vuorossa Paimio, josta on jatkossa tulossa lisääkin materiaalia.

http://koti.mbnet.fi/warelius/paimio


Pääset takaisin blogisivulleni selaimesi "back" / "edellinen" -näppäimellä.



Kuuntelussa Abba : The Winner Takes It All

Hoitamattomia ja hoidettuja hautoja Marttilassa

Seurakunnissa on tapana, että haudat otetaan uudestaan käyttöön ellei niitä ole hoidettu asianmukaisesti. Uusiokäyttöön pakottaa tietysti myös aivan käytännön syytkin eli tilanpuute. Lisäksi kautta historian on samalla paikalle saatettu haudata useita henkilöitä - ilman sukulaisuuttakin.

Silti tuntuu omituiselta, että Marttilan seurakunta on "ulosliputtanut" myös omien työntekijöidensä hautoja.

Gustaf Grandström syntyi Maskussa 13.10.1823. Hänen isänsä oli Auran kappalainen Gustaf G. ja äitinsä Justina Wilen. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingissä 22.6.1848 arvosanalla laudatur.
Kahden vuoden päästä 18.12.1850 hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa. Gustaf oli pappina Perniössä ja Liedossa, kunnes hänestä tuli Marttilan pitäjänapulainen 1854, kappalainen 1865 ja varapastori samana vuonna.

Hän kuoli Marttilassa 3.1.1868 ja lepää tämän vakaatasossa olevan kiven alla. Tekstit kivestä ovat jo melkein kadonneet.



Olisi mielestäni seurakunnan arvolle sopivaa jopa kunnostaa herra Gran…

Härkätietä

Turusta Hämeenlinnaan johtavaa Härkätietä pidetään yhtenä vanhimmista suomalaisista yleisistä liikenneväylistä. Aivan kaikki tutkimukset eivät ole tästä yksimielisiä, mutta joka tapauksessa mainittu tie on erinomainen valinta matkakohteeksi.

Nykyinen 10-tie eli kaupunkien välinen valtatie jättää piiloon kaikki vanhan tienvarren kiehtovimmat aarteet.

Lupaan tarjota paikallisella huoltoasemalla kahvit sille, joka ensimmäisenä kertoo mistä oheiset kuvat tarkalleen on otettu - Härkätien varrelta toki, mutta mistä?

Kuuntelussa Khaled & Cheb Mami : Haoulou

Yhteensattumia

Hämmästyttäviä yhteensattumia;
1) Lomamatkalla Jyväskylässä asun Vanhan Hautausmaan vieressä ja siellä kävellessä tulee kuvattua muutamia vanhimmista haudoista. Eräs niistä on Fredrik Wilhelm Bouchtin rautainen risti. Kuvan laatu oli niin heikko, että harkitsin jo sen deletoimista. Päätin kuitenkin lyhyesti katsoa ao. herran taustoja.
2) Greger Nyström kertoo suku-postituslistalla Myrskylän kirkkomaalla olevasta hautakivestä, jonka alla makaa Maria Elisabet Tallqvist (1763-1847). Hänen asui kuollessaan tyttärensä Ulrika Dahlströmin luona Myrskylässä. Ulrika puoliso oli Carl Johan Erik Reis. Maria Elisabetin puoliso oli Johan Dahlström ja he asuivat Nummella.
3) Maria Elisabet Tallqvistilla oli kolmesta avioliitostaan yhteensä seitsemän lasta, joista kahden vaiheita olin ennalta selvitellyt. Kaikki nämä lapset olivat syntyneet Nummen pitäjässä Uudellamaalla.
4) Fredrik Wilhelm Bouchtin syntyperää tutkiessani (ilmeni, että hän oli kotoisin Hollolasta), törmäsin hänen kaimaansa, Tuusulassa v…

Arkeologisia kaivauksia Turussa

Turun Tuomiokirkon ympäristössä jatketaan viime kesänä aloitettujan kaivauksia, joilla kartoitetaan kaupungin varhaista historiaa. Kaivaukset ovat tehdään taivasalla, joten kaikilla kiinnostuneilla on tilaisuus tutustua niihin. Lisäksi maakuntamuseo järjestää alueella opastettuja kiertokäyntejä kesän aikana.

Tarkempia tietoja tästä kaikkiaan kolmivuotisesta projektista saa mm. Turun kaupungin internet-sivuilta osoitteestahttp://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=29573&nodeid=4910


Oheisista kuvista kannattaa huomioida maan kerrostuneisuus - maakuntamuseo julkaissee tulevaisuudessa tutkimustuloksensa kirjallisessa muodossa, mutta siihen saattaa luonnollisesti mennä aikaa melkoisesti.

Kuuntelussa Abba : Super Trouper

Vaasan Vanha Kirkko

Vaasan Vanhan Kirkon raunioiden sisältä löytyy kaksi suurikokoista hautakiveä. Toisen tekstiä en pysty lukemaan kuin pieneltä osin ja toisenkin tulkinnan kanssa on haasteita.

En ole toistaiseksi löytänyt kirjallisuutta, jossa kerrottaisiin näiden kahden paaden alle haudattujen ihmisten henkilöllisyys.

Ikävintä kirkon raunioilla oli se, että ne näyttävät muodostuneen yleiseksi kaljoittelupaikaksi. Arvokas miljöö on töhritty ja tahrittu tehokkaasti.

Paikalle on kuitenkin haudattu esivanhempiamme usean sadan vuoden ajan, joten tietty hartaus kannattaisi pitää mielessä raunioilla astellessa.

Auran kirkko

Auran kirkko sijaitsee viitisen kilometriä Turkuun päin nykyisestä keskustaajamasta, vanhan Tampereen tien varrella. Mainittu tie itsessään on melkoinen kulttuurinähtävyys, siksi paljon sitä kulkeva näkee erittäin vanhoja pihapiirejä.

Auran hautausmaalta ei löydy erityisen vanhoja muistokiviä, mutta ainakin takorautaristit on säilytetty siirtämällä ne yhtenäiseen ryhmään.

Kirkkoa ja sen ympärille leviävää hautausmaata kiertää kiviaita, joka on portinpielessä olevan kaiverruksen mukaan 1870-luvulta.

Liedon kirkkomaalta

Liedossa sijaitsee yksi monista harmaakivikirkoistamme. 1990-luvun tutkimusten (Markku Hiekkanen) perusteella kirkon runkohuone on tehty vuosien 1500-1530 välisenä aikana. Toisin sanoen ikää on kertynyt pyöreät 500 vuotta.

Keskiaikaisesta sisustuksesta ja koristelusta ei juuri ole jälkiä. Tosin sakariston oven suussa on pieni koristekiemuran jäänne (kuva ohessa). Kirkossa on ollut lähes kolmekymmentä puuveistosta, mutta viittä lukuunottamatta ne ovat nykyisin esillä Turun Linnan kokoelmissa.

Kirkon yhteydessä olevalla hautausmaalle ei perusteta enää uusia hautapaikkoja, vain sukuhaudat ovat käytössä.

Yksi vanhimpia kivä on turkulaisen kirjanpainajan ja kirjakaupppiaan, Christian Ludvig Hjeltin puolison, Hedvig Lovisa Chytraeuksen hautakivi. Hedvigin isä puolestaan oli Turun tuomiokapitulin notaari Henrik C.

Hautausmaalta löytyy myös Esteri ja Mauno Vanhalinnan haudat. Vanhalinnat lahjoittivat Vanhalinnan linnavuoren alapuolella sijaitsevan tilansa Turun Yliopistolle 1950 -luvulla. Tästä …

Paimion hautausmaalta

Paimion seurakunta on oivaltanut vanhojen hautamerkkien arvon.
Takorautaiset, erittäin kauniit suomalaisen käsityön näytteet, on
siirretty kirkkomaan kuusiaidan viereen riviin. Ne sijaitsevat kirkon
pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä, mikä osaltaan korostaa niiden
merkitystä.

Tarvasjoen hautausmaalta

Tarvasjoen seurakunta on viime vuosina kunnostautunut erinomaisella tavalla vanhan kulttuuriperinnön vaalimisessa.

Krimin sodan aikainen, venäläinen sotilashautausmaa kunnostettiin muutama vuosi sitten yhdessä kunnan kanssa. Samalla paikka sai asianmukaisen opastaulun. Venäläisten sairauteen kuolleiden sotilaiden viimeinen leposija on Härkätien varrella, Tarvashovin vapaa-ajankeskuksen alapuolella.

Kirkon parkkipaikalla voi yhä nähdä kiviaidassa riimuja, joihin hevoset aikoinaan kiinnitettiin kirkonmenojen ajaksi.

Sokerina pohjalla on useiden 1800-luvulta peräisin olevien takorautaisten hautamuistomerkkien kunnostus. Eräs niistä on jopa siirretty taannoin vihitylle hautausmaan laajennusosalle. Useimmissa seurakunnissa vanhat hautamerkit tuntuvat olevan ongelmajätettä, mutta toisinkin voi siis olla.

Kuuntelussa Lynyrd Skynyrd : Simple Man