Suntio-räätäli Heerman

Helmikuun lopulla 1905 menehtyi Karjalohjan Ilmoniemen Hakosen eli Rasvan talon mailla pitäjän entinen suntio ja räätäli Niilo Gabriel Heerman. Hän oli syntynyt naapuritalo Pukkilan ratsutilalla elokuussa 1825 itsellismies ja torppari Gabriel Heermanin ja vaimonsa Ulrika Tallgrenin esikoisena. Seuraavina vuosina pieni Niilo Gabriel sai seuraa veli Henrik Johanista ja sisko Eeva Lovisasta. Isä Gabrielin isoveli Jeremias oli tuohon aikaan Pukkilan rusthollarina puolisonaan Ulrika Tallqvist.

Niilo Gabriel opiskeli vuodesta 1842 lähtien ammattiinsa Kärkelän kuparihytin räätälin, Nils Gustaf Andströmin johdolla asuen tämän perheessä tässä pienessä teollisuustaajamassa Jylynjärveen laskevan Kärkelänjoen varrella. Sieltä palasi muutaman ajan päästä Ilmoniemen Pukkilan torppaan, joka kuitenkin sijaitsi rippikirjan mukaan Rasvan tilan mailla.

Vuonna 1851 räätälimme, joka nyt mainitaan myös suntiona, meni naimisiin Pappilassa piikana olleen Maja Lisa Johansdotterin kanssa. Tämä oli syntynyt rippikirjan mukaan Rengon pitäjässä 1821. Pariskunnan ensimmäinen ja ilmeisesti myös ainoa lapsi oli poika Gabriel Konstantin, joka syntyi syyskuussa 1854. Hän muutti Tammisaareen loppuvuodesta 1869.

Maja Lisa kuoli helmikuussa 1892 ja noin vuoden kuluttua Nils Gabriel Heerman avioitui uudelleen. Morsian oli miestään 17 vuotta nuorempi Kristina Sofia Malmgren Karjalohjan Pellonkylän Alhaisten entisen rusthollarin, Henrik Malmgrenin tytär.

Poika Gabriel Konstantin lienee kuollut ennen isäänsä, sillä ainakaan Uusimaa-lehdessä 1905 julkaistussa kuolinilmoituksessa ei lapsia mainita lainkaan. Kaipaamaan jäivät lähinnä yksi sisar ja yksi veli. Nils Gabrielin tavoin pikkuveli Henrik Johan oli käsityöläinen. Hän asui vaimonsa Mathilda Elvina Pihlstedtin kanssa Ilmoniemen Pukkilassa ja tienasi elantonsa pitäjänsuutarina. Yksi hänen oppipojistaan oli suora esi-isäni August Fredrik Warelius. Tämän tultua "ylösoppineeksi" tuli uudeksi oppilaaksi eli kisälliksi Wareliuksen serkkupoika Gustaf Adolf Rosendahl.

Veljesten sisko Eeva Lovisa lähti nuorena tyttönä piikomaan Lohjantaipaleen kylän Hakalaan, mutta hänen myöhemmistä vaiheistaan ei itselläni ole toistaiseksi tietoa.

Testamentin kanssa käräjillä

Karjalohjan Lönnhammarin kylän Norsin tilalla helmikuun neljäntenä päivänä 1895 talvikäräjille kokoontunut kihlakunnanoikeus joutui ottamaan kantaa mm. entisen kirkonvartijan, Nils Gabriel Heermanin ja hänen toisen vaimonsa Kristina Sofian keskinäiseen testamenttiin. Nils Gabriel oli jäänyt edellisen vuoden marraskuussa leskeksi ja perillisten oikeuksien turvaamiseksi oikeus kävi läpi seuraavan asiakirjan;

Keskinäinen testamentti




Allekirjoittaneet selitämme täten viimeisen tahtomme olevan, että toisen meistä kuoltua on jälkeen jäänyt häiritsemättä oleva pesän omistajana elinaikansa; sittenkuin me molemmat olemme kuolleet, saavat likimäiset sukulaiset molempain puoleltain tasan periä mitä jälellä on; joka tarkan mietinnön jälkeen ja wapatahtoisesti alla mainittujen sitä varten saapuville kutsuttujen vierasten miesten läsnäollessa omakätisellä allekirjoituksellamme vahvistettiin, Karjalohjalla 24.p. Joulukuu 1892.


N. G. Heerman K. S. Heerman



Varsinaisen testamentin olivat vahvistaneet Kalle ja Johanna Wikström puumerkeillään.


Kun testamentti oli luettu, kysyi Nils Gabriel Heerman oikeudelta, mitä hänen oli vaarin otettava saadaksensa nauttia kysymyksessä olevaa testamenttia hyväksensä. Samalla hän ilmoitti, että vaimovainaja ei ollut jättänyt muita perillisiä kuin yhden aikanaan merille lähteneen veljen. Tämän myöhemmistä vaiheista Heermanilla ei ollut tietoa muutoin kuin, että tämä oleskeli ulkomailla.


Talvikäräjät nuiji nopeasti pöytään päätöksen, jonka mukaan Heermanin tuli antaa pikimmiten kopio testamentista vainajan lähimmille perillisille ja lisäksi kuuluttamaan asiasta kolme kertaa Suomen virallisissa lehdissä. Mikäli yhden yön ja yhden vuoden kuluessa kukaan ei tulisi osaansa hakemaan, olisi Nils Gabriel ainoa perijä.


Tämä oli jo toinen kerta parin vuoden sisään, kun kirkkovahti Heerman joutui käymään käräjillä samanlaisessa asiassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Maria Elisabet oli kuollut helmikuussa 1893. Nils Gabrielilla ja Maria Elisabethilla oli ollut täsmälleen samanlainen, keskinäinen testamentti, jota Nils Gabriel sitten valvoi Norsin käräjätuvassa syyskuun viidentenä päivänä 1893.

Sikäli asia erosi myöhemmästä tapauksesta, että Heerman tiesi vaimonsa olleen Rengon pitäjästä, mutta hänen sukulaisistaan ei miehellä ollut mitään tietoa. Nykyaikana tuo tieto on nopeasti kaivettavissa vaikka netin kautta. Maria Elisabeth oli syntynyt Rengon Muurilan Vähä-Mäkilän torpassa maaliskuussa 1821. Hänen vanhempansa olivat torppari Johan Johansson ja Lena Maria Christersdotter, joilla oli kolme muuta lasta; tytär Hedvig ja pojat Erik sekä Gustaf. Näistä viimeksi mainitti kuoli lapsena. Hedvigin tai Erikin vaiheista en ole ottanut selvää. Nils Gabrielilla ja Maria Elisabethilla oli ainakin yksi oma lapsi, vuonna 1854 syntynyt poika Gabriel Konstantin. Hänet mainitaan vanhempiensa luona, Karjalohjan Ilmoniemen Rasvan talossa vielä vuoden 1880 henkikirjassa, mutta luultavasti hän kuoli ennen äitiään.