Juhan suku-uutiset

Tunnistaako kukaan turkulaista Helge Koivistoa? Hän palveli Vähä-Heikkilän kasarmeilla vuonna 1930. Oheinen kuva on otettu tuolloin. Blogin tekijältä löytyy muitakin kuvia hänestä.

Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuna tuleva Sukutieto putkahti postilaatikkoon eilen. Kyseessä on erikoisnumero, jonka teemana on Vienan Karjala. Lukuisten artikkelien avulla kirjoittavat tekevät tutuksi mm. alueen vanhauskoisuutta, Vienan Karjalaisten Liittoa, pakolaisten elämää 1940-luvun Suomessa ja Jaakko Stepanoffin uskomatonta lapsuutta. Artikkeleita täydentävät hyvät lähdeluettelot ja nettilinkit. Aluetta ennestään tuntematon saa lehden avulla hyvän opastuksen alueen erikoispiirteisiin. Suosittelen....

Eilen kuollut Gerald Ford toimi Yhdysvaltojen Presidenttinä vuosina 1974-77 Richard Nixonin jouduttua eroamaan kesken kautensa ns. Watergate skandaalin takia. Geraldin ristimänimi oli ollut Leslie Lynch King Jr, isänsä Leslien Lynch Kingin mukaan. Äidin nimi oli Dorothy Ayer Gardner. Leslie ja Dorothy oli vihitty 7.9.1912 Illinoisin Harvardissa. Vain pari viikkoa pojan syntymän jälkeen äiti otti eron ja vei pienokaisen mukanaan Oak Parkiin ja edelleen vanhempiensa luokse Michiganin Grand Rapidsiin. Joulukuussa 1913 pariskunta sai virallisen eron ja nelisen vuotta myöhemmin Dorothy meni naimisiin liikemies Gerald R. Fordin kanssa. Leslie Junioria kutsuttin tästä lähtien Gerald R. Ford Junioriksi, vaikka virallinen nimenmuutos sai lainvoiman vasta 3.12.1935. Sekä Leslie Lynch King Seniorin että Dorothy Ayer Gardnerin esivanhemmat olivat alunperin tulleet Yhdysvaltoihin Englannista 1600-ja 1700-luvuilla. Tuoreimpia tietoja täkäläisistä Presidenttien esivanhemmista saat Gary Boyd Robertsi

Oikein mukavaa Joulua ja leppoisia hetkiä perheen parissa kaikille lukijoille! Blogi päivittyy seuraavan kerran 26.12.2006!

Vuonna 1894, 12. päivänä joulukuuta syntyi Suomusjärven Laperlan kylän Vähäperheen talossa poika, joka sai kasteessa nimen Karl August. Isä Viktor oli talon rusthollarina ja äiti Karolina Eufrosyne oli syntynyt naapuritalo Ali-Jaakkolassa. Karl August oli viisilapsisen perheen kuopus. Hänen isänsä esivanhemmat löytyvät tästä taulustosta. See the article on Karl August

Jatkossa osa kirjoituksistani saattaa olla englanninkielisiä! Technorati Profile

Elias Lönnotin kotina tunnetuksi tullut torppa sai nimekseen Paikkari vuosikymmeniä sen jälkeen, kun kansallinen suurmiehemme oli siellä syntynyt. Torppa sijaitsee kauniin mäen päällä, Valkjärven rannalla Sammatin Haarjärven kylässä. Eliaksen isä, räätäli Fredrik Lönnrot oli rakentanut torpan kylän yhteismaille vuoden 1800 paikkeilla. Valtio osti torpan 1889 ja nykyään sen kolmessa huoneessa (tupa, eteinen ja kamari) sijaitsee museo. Monet esineet ovat Eliaksen omaa käsityötä. Elina Anttila on julkaissut vuonna 2002 teoksen Paikkarin torpan opaskirja , joka kertoo yksityiskohtaisesti talon vaiheista. Suomettaren artikkelissa Paikkarin ja sen suurta poikaa kuvaillaan seuraavasti; Koko lehti löytyy Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta , Suometar -lehden numeron 29 lisälehdiltä. Lehti ilmestyi 20.7.1852.

Kiskon Kirkonkylästä pari kilometriä Aijalan suuntaan, Kirkkojärven rantamaisemissa sijaitsevat Haapaniemen kartanolinnan rauniot. Kartanon varhaisin tunnettu omistaja oli yksi kaukaisista esi-isistäni Krister Frille, jonka isä Håkan oli Halikon kihlakunnan tuomarina ainakin 1410-luvulla. Suomeen Frillet olivat tulleet Tanskanmaalta. Kellarikerroksen rakentamisaikaa ei tarkalleen tiedetä, mutta fragmentteina säilynyt asuinkerros on peräisin 1500-luvun lopulta. Haapaniemi oli alunperin ollut enemmän puolustustarkoituksiin rakennettu linnake, mutta tuolloin siitä tuli porrastornillinen aatelislinna. Isovihan jälkeen linna raunioitui ja omistajat muuttivat viereen rakennettuun uuteen kartanonrakennukseen, joka oli tehty puusta. Haapaniemen rauniot peittyivät vähitelleen kasvillisuuteen ja vasta 1952 Museovirasto aloitti niiden restauroinnin. Asuinkerroksen kauniita takkarakenteita korjattiin ja yläkertaan johtavat portaat ovat havaittavissa. Jälleen kerran kohde on mitä mielenkiintoisin r

Fiskarsin ruukkitaajamaa hallitsee 1816-1822 rakennettu Stenhuset l. Kivimuuri. Ruukinpatruunan asunnoksi ja koko yhteisön halllinnolliseksi keskukseksi tarkoitettua linnamaista kartanoa olivat suunnittelemassa Pehr Grandsted , Charles Bassi ja Carl Ludvig Engel Tarinan mukaan eräs patruuna oli niin innostunut metsästyksestä, että toisen kerroksen tiloihin luotiin aito metsämaisemassa missä herrasmiehemme sitten ampui irti päästettyjä jäniksiä...... Tässä blogissa on ollut ja tulee olemaan teknisisesti monentasoisia kuvia. Tarkoitukseni on herättää ihmisten mielenkiintoa historiallisiin kohteisiimme, joita Suomesta löytyy yllättävän runsaasti. Kuvien ihmettelyn sijasta kehoitan jokaista vierailemaan ensi vuoden aikana jossakin näistä esitellyistä paikoista! Kuuntelussa Cameron Cartion : Leyli

Kirjasta, jota esittelin blogissani muutama viikko sitten ja joka on käännetty englanniksi nimellä "The History of the Civil War in the U.S.S.R. Volume I: The Prelude of the Great Proletarian Revolution. by M. Gorky, V. Molotov, K. Voroshilov, S. Kirov, A. Zhdanov, J. Stalin", löytyy useita pilapiirroksia 1910-luvun lopulta. Tässä niistä pari - suomennoksia otetaan taas vastaan kiitollisuudella!

Kaukainen sukulaiseni Ken Powell otti taannoin yhteyttä ja kertoi iso-isoisästään, Albert Maurits Nymanista. Albert syntyi Lohjansaaren Hermalan kylän Kieklan talossa vuonna 1891. Hänen esivanhempansa ovat tässä taulustossa; See the article on A. Nyman Tässä sitten tuo Kenin viesti, jonka julkaisen hänen luvallaan; From his passport, Albert left Finland from Hango on 6 April 1910 with a “5 year travel permit”. Albert married my great grandmother Julia Conrad on February 18, 1929 in Kaleva, Michigan, a rural Finnish settlement (the largest (by land area, not number) Finnish-settled-contiguous land area occupied by Finns outside of Finland). (Julianna Draeger was her maiden name, born in a German-speaking village in Kroczyn-Kamien in Congress Poland (Russian Poland), spelled Krochen- Kammin, in German). In Michigan documents Albert’s surname was spelled Neuman rather than Nyman in most cases. Albert died in Cadillac, Michigan (near Kaleva) – I do not have the date of death with me at the

Marttilan Mäntsälässä kylässä, aivan Hämeen Härkätien varrella sijaitsee vielä muutaman kuukauden ikivanha Valtalan talo. Tässä reippaankokoisessa maalaistuvassa asui 1900-luvun alussa Marttilan Telefooniyhtiön (nyk. Härkätien Puhelin Oy) keskuksenhoitaja-mönttööri Kaarlo Valta. Valtalaan puhelinkeskus siirtyi vuonna 1914. Palkkaa Toivo sai 20 markkaa yhtä tilaajaa kohti. Samassa talo on aikoinaan toiminut myös posti, kauppa, meijeri, IKL:n kahvila sekä vankila! Talo on ollut jo vuosia asumattomana ja kunta on päättänyt purattaa sen lähiaikoina. Mutta vielä näin sateisena joulukuun päivänä 2006 se seisoo tontillaan Härkätien ja Paimionjoen välissä aikaa uhmaten.

Muutama kaukainen sukulaiseni oli opettajana Lohjalle jo vuonna 1659 perustetussa pedagogiossa. Pentti Järvisen kokoamien tietojen mukaan välillä pitkiäkin aikoja pysähdyksissä olleessa koulussa olivat opettajina seuraavat henkilöt Henricus Erici 1659-1680 -luvun alkupuoli Henrik Varelius 1689-1693 Nicolaus Routhelius 1693-n. 1699 Olaus Ollenius 1701-1713 ja uudelleen 1721-1725 Martin Cerenius 1726-1728 Gabriel Vestenius 1728-1743 Johan Ascholin 1743-1755 Jacobus Forshäll 1756-1779 Johan Ornander 1779-1784 Johan Scheele 1784-1812 Matthias Liljeroos 1813-1816 Näistä herroista Henrik Varelius ja Nicolaus Routhelius kuuluvat tutkimiini sukuihin. Löydät heidät kotisivuiltani linkkien "Warelius" ja "Rautell" takaa. Voit myös klikata suoraan ao. henkilön nimeä. Martin l. Mårten Cerenius kohosi aikaan Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Johan Ornander joutui taasen eroamaan Lohjan pedagogin virasta laskutaidottomuuden takia. Matthias Liljeroosin kerrotaan olleen viinaan men

Karjaalla sijaitsevan Sisu-Auto Oy:n pihalla oli vuoden 1963 paikkeilla tämä komea rivistö odottamassa lähtöä tilaajilleen. Sisu-Auton oli perustanut Tor Nessling (s. 1901 - k. 1971) aprillipäivänä 1931. Seuraavana vuonna yhtiö tuotti ensimmäisen tusinan kuorma-autoja. Nimikilpailun tuloksena syntyneen kansallimielisen nimen takana oli opetusneuvos Eino Arohonka. 1990- ja 2000-luvuilla Sisu-Auto Oy on käynyt läpi monia omistajuusmuutoksia ja tällä hetkellä nimen taustalla on Suomen Autoteollisuus Oy. Yhtiön historiassa tarkemmin http://www.sisuauto.com/portal/suomi/yritysinfo/sisu_auton_historia/

111 vuotta sitten 10. päivä joulukuuta syntyi kaukainen, kolminkertainen serkkupoikani Herman Einar Tallqvist. Hänen äitinsä Engla Willing oli sukua sekä Varolan Wareliuksille että Nummen pitäjässä asuneelle Villig -sotilasperheelle. Isä Herman oli luonnollisesti Karjalohjan Tallaan kylän Tallqvistien sukulainen. Hänen äitinsä Eva Sorren taasen oli sukua mm. Elias Lönnrotille esi-isänsä, sotilas Erik Loostenin kautta. Nämä moneen kertaan sekaisin menevät sukupensaat ovat itselleni sukututkimuksessa niitä kaikista mielenkiintoisimpia asioita. Herman Einarin löydät tästä linkistä http://www.varola.fi/tallaa ja edelleen taulusta nro 775. Huom: taulujen numerointi muuttuu jatkuvasti, koska sukuselvittelyn luonteeseen kuuluen päivitän sivujani melko tiuhaan.

Kaukainen serkkuni Helvi Lindell syntyi 9.12.1912 Sammatin Luskalan kylän Enqvistin talon Koivulan torpassa. Isä Viktor L. oli kotoisin Nummen pitäjän Leppäkorven kylän Teunun talon Hallanhuhdan torpasta, jossa hän oli syntynyt 2.12.1887. Viktor löysi puolisokseen Sammatin Kaukolan kylän Kirman talon Waron torpparin tyttären, Ida Nymanin. Idan isä Juho oli kotoisin Karjalohjan Mustlahden Uusmiehen talosta. Vaikka Helvin perhe oli vaatimatonta torpparisukua, hänen esipolvistaan löytyy suomalaisia pappissukuja kuten Thauvoniukset ja Juustenit. See the article on Helvi Lindell

Turun Tuomiokirkko on kiehtova vierailukohde. Sen jykevät seinät tuntuvat uhmaavan aikaa. Satoja vuosia vanhat haudat huokuvat menneisyyttä ja moderni kiinteistötekniikka varmistaa kokonaisuuden säilymisen tuleville sukupolville. Vuonna 1950 painetussa opasvihkosessa on pelkistetty pohjapiirros Tuomiokirkosta sekä reittiehdotus kiertokäyntiä varten. Myös eri kappeleiden nimet on mainittu. Samassa opasvihkosessa on esittely yläkerroksen museoesineistöstä.

Karjaa, Pohja ja Tammisaari pohtivat parhaillaan ns. Raaseporin kaupungin perustamista. Kuvassa näkyvä Raaseporin linna saisi näiden kolmen kumppanuksen yhdistyessä arvoisensa jatkajan. Bo Joninpoika Gripin johdolla rakennettu linna valmistui ilmeisesti 1370-luvulla. Sen mahtiaikaa oli 1400-luku, mutta jo 1550-luvulla se jäi rappeutumaan kruunulle tarpeettomana. Linnan läheisyydessä sijaitsi Tunan kauppapaikka, jota mainitaan eräissä lähteissä jopa muinaiskaupungiksi. Tämä kuva on otettu toukokuussa 1980 - tuon ajankohdan jälkeen linnaa on perusteellisesti kunnostettu. Etualalla näkyvät Raaseporin kesäteatterin rakennelmat. Linna on mitä mainioin retkikohde koko perheelle.

Syyskuun viidentenä vuonna 1981 höyryveturi Ukko-Pekka 1004 vetämä juna liikennöi näytösluonteisesti Hyvinkää-Hanko radalla. Ensimmäisessä kuvassa näkyy hieman päätyä tänä vuonna puretusta tavara-aseman makasiinirakennuksesta. Juna on tuossa vaiheessa lähtenyt kohti Hankoa. Muistelmateoksessa Karjaalla suomenkielisistä vanhat rautatieläiset kertovat, etteivät suuremmin kaivanneet höyryveturiaikaa takaisin. Työ oli raskasta ja likaista sekä terveydelle vaarallista pidemmän päälle. Toisaalta aika kultaa muistot! Rautateistä ja erityisesti kalustosta kiinnostuneille suosittelen sivustoa www.vaunut.org

Höyryveturi Ukko-Pekka 1004 valmistui vuonna 1939. Syyskuun 5. päivä vuonna 1981 se höyrysi Karjaan rautatieasemalla. Kuvan taustalla näkyy jo tuhoutunutta keskustaajamaa. Kaksikerroksinen, tasakattoinen vaalea talo oli Adolfssonin maitokauppa. Välittömästi se takana sijaitsi Karjaan meijeri. Nykyään maitokaupan tilalla on moderni päivittäistavaramarketti. Karjaan rautatieasema oli yksin vilkkaimmista Suomessa. Siellä kohtaavat Hanko-Hyvinkää ja Turku-Helsinki radat. Tosin Hangosta Hyvinkäälle ei enää vuosiin ole päässyt henkilöjunalla. Aseman ravintola oli maankuulu - entisaikaan matkustavainen ehti mainiosti käydä vaikkapa lounaalla junan pysähtyessä.

Tämä kartta on vuonna 1933 julkaistusta kirjasta, jonka nimeä tässä muutama päivä sitten kyselin. J Sankari on suku-listalla ystävällisesti suomentanut ensimmäisen aukeaman tekstit; Kansallissodan historia Neuvostoliitossa pod redaktsija lähinnä toimitettu ohjauksessa M. Gorki V. Molotov K. Vorosilov S. Kirov A, Zdanov A. Bubiok (?), en saa selvää yliviivauksen alta Ja. Samarin (?)., samoin epäselvä J. Stalin (tuttuja nimiä siis!) valtakunnallinen kustantamo "kansallissodan historia" oikea sivu Kansallissodan historia Neuvostoliitossa ensimmäinen osa Valmistautuminen suureen proletariaatin vallankumoukseen (sodan alusta lokakuun alkuun 1917) Karttaa kannattaa verrata nykyhetkeen ja huomata, kuinka vähän valtioita vajaat sata vuotta sitten oli.

Hangosta jäi sotasaaliiksi 1941 tämä kirja - kaipaisin suomennosta näistä etuaukeaman teksteistä. Joku historiateos tämä on...... Ylin sana varmaankin Historia mutta entäs siitä eteenpäin. Mahtaako tällä kovakantisella, runsaasti kuvitetulla, n. 350 sivuisella opuksella olla rahallista arvoa?

Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 2/2006 on vihdoin ilmestynyt. Artikkeleina mm. Påval Ketaran perilliset, ruotujakoinen sotalaitos Kainuussa 1788-1809 ja Kajaanin jääkäripataljoonan jäljet nimistössä. Lehti on ilmainen kaikille seuran jäsenille. Aloittelijakin hyötyy Genosten lukemisesta. Monesti artikkelien lähdeviitemateriaali antaa erittäin hyviä vinkkejä omaa selvitystyötä varten. Veli-Pekka Toropaisen artikkelisarja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista saa taas jatkoa parin sivun verran. Tapaus 813 TRO 22.4.1643 on todella hurja. Hieman lyhennettynä: Brita Klemetintytär oli varkauden takia tuomittu ruoskittavaksi ja karkotettavaksi Turusta. Hänen miehensä ryhtyi pyöveliksi ehdolla, että vaimo armahdettaisiin. Niinpä Brita Henrik-puoliso auttoi Hämeen vanhaa pyöveliä hirttämisessä ja teloitetun käden naulaamisessa kaakinpuuhun. Vaimo armahdettiin ja mies sai perintöpyövelin viran......