Juhan suku-uutiset

Isäni isoisän, suutari Kustaa Fredrik Verholan setä Karl Kustaa Varelius eli monipuolista elämää. Hän syntyi vanhempiensa esikoisena vuonna 1841 ja parikymppisenä hänet tapaa Karjalohjan Sakkolan Heikintalossa räätälin ammatissa. Joissain lähteissä, joita en nyt saa käsiini, hänen väitettiin saaneen luvan maakaupan harjoittamiseen. Ehtona tosin oli, ettei Varelius saanut myydä puodissaan "rohtoja". Maalaispitäjän maakauppiaan puoti ei ollut kovin kummoinen nykymittapuun mukaan. Läheisessä Nummen pitäjässä vaikuttanut Akseli Sarjakoski kertoili aikanaan näistä kaupoista seuraavaa; Vanha kassakone Tarvasjoen Kotiseutumuseolla "Vuoden pari kauppapalveluksessaolo jossakin kaupungissa riitti yrittäjän liikesivistykseksi, muutaman tuhannen markan myynti vuodessa liikevaihdoksi, kahvi, sokeri, tupakka ja vehnäjauhot tavaravarastoksi. Siinä kaikki. Jos tarvitsit lasia särkyneen ikkunan korjaukseen, rautaa reenanturoihin taikka suolaa ruuan sekaan, ei ollut muuta keinoa kui

Yksi aikansa tärkeimmistä tai ainakin vilkkaimmista taloista Tarvasjoella eli silloisessa Euran kappeliseurakunnassa oli Euran kylän kestikievari. Sen isäntänä ja emäntänä oli ainakin 1800-luvun alkupuoliskolla pikku pitäjän näkökulmasta katsoen hieman eksoottisempaa väkeä. Sotilaan poika Heikki Flink oli 1817 nainut Vihdin Vanjärven Linnunlaulun (Fågelsång) torpparin tyttären, Ulrika Trögin. Itseasiassa Ulrikan isä Erik mainitaan reserviläisenä 1700-luvun lopulla, joten ehkäpä Heikki ja tuleva vaimonsa olivat tavanneet vanhempiensa kautta. Viimeistään 1834 joutui Heikki luopumaan kievarinpitäjän toimesta ja uusi isäntä tähän Nokan talon mailla sijainneeseen taloon saatiin Länsi-Uudenmaan Pusulasta saakka. Siellä oli loppuvuodesta 1827 vihitty Hyönölän Hannulan talollisen poika Juho ja paikkakunnan lukkarin tytär Edla Kustava Palenius. Hyönölässä pariskunnalle ehti syntyä yksi lapsi, kunnes he muuttivat Turun kaupunkiin. Siellä Juhosta, joka oli ottanut käyttöön sukunimen Stigell, tuli

Kesän ja syksyn mittaan vuonna 1807 muutti Tarvasjoen Mäentaan kylän Pelttariin hieman harvinaisemman ammatin edustajia Perttelin pitäjän Hähkänästä. Vuonna 1745 syntynyt hatuntekijä Henrik Hörman toi tuolloin suuren perheensä pitäjään yhdessä vaimonsa Kaisa Bladin kanssa. Lokakuussa 1787 naimisiin menneille Henrikille ja Kaisalle oli syntynyt yhteensä yhdeksän lasta vuosien 1788-1804 välillä. Harvinaista kyllä tuolle ajalle, vain yksi lapsista oli kuollut lapsena, joten Pelttarin taloon muutti kahdeksan tenavaa vanhempiensa keralla. Lapsista yksi oli vuonna 1792 syntynyt Johan Henrik, joka isänsä tavoin käytti sukunimeä Hörman. Hän nai Salon kauppalassa vuonna 1819 tunnettuihin ruukkisukuihin kuuluneen Agneta Örnmarkin asettuen samalla kyseiseen liikenteen solmukohtaan hatuntekijäksi. Jotta parhaita perinteitä olisi noudatettu mahdollisimman hyvin, tuli sisko Ulrika Hörmanin puolisoksi kahta vuotta myöhemmin niin ikään Salon kauppalassa asunut hatuntekijäkisälli Malakias Borgström. Ko

Suku Forumilla esitettiin taas kerran mielenkiintoinen kysymys; kuka oli halikkolaisen Hilma Ihanelma Achreniuksen puoliso, lääninkonttoristi Jean Louis Lithen? Etunimet vaikuttavat kovin ranskalaisilta, mutta maalaisjärjellä ajateltuna kyseessä on ollut pikemminkin suomalainen henkilö. Herra Lithen ja Hilja Achrenius menivät kysyjän mukaan naimisiin Turussa kesäkuussa 1898. Tuon ajan rippikirjatietoja ei netin kautta löydy, joten asiaa on syytä lähestyä toista kautta digitaalisen ajan mahdollisuuksia hyödyntäen. Ensinnäkin Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta voi todellakin löytää tiedon em. pariskunnan avioliitosta. Hakuavaimella "Lithen lääninkonttoristi" törmää heti ensimmäisessä linkissä Turun Lehden numeroon 52 toukokuulta 1886. Sivulla kaksi kerrotaan kuvernöörin nimittäneen ylimääräiseksi lääninkonttoristiksi Johan Ludvig Lithenin. Koska Jean Louis on vain ranskalaisen versio samoista etunimistä,  voi melko varmasti sanoa kyseessä olevan yhden ja saman miehen. Tuski

Gustaf Henrik Willstedtin tyylikäs puumerkki torpparisopimuksessa Eräs Karjalohjan Katteluksessa asuneen räätäli Gabriel Granrothin ja hänen vaimonsa, rusthollarin tytär Maria Elisabet Dahlmanin monista lapsista oli poika Gustaf Henrik. Hän syntyi syyskuussa 1810 ja noin 17 vuoden iässä hän sai rengin pestin Lohjantaipaleen Ylhän l. Ylhäisten rustholliin. Sieltä hän muutti renkinä Mailan Norrvikiin 1830 sekä edelleen Pyölin Nikuun 1832. Lopulta Gustaf Henrik oli Tallaan Alitalossa renkinä vuodesta 1833 vuoteen 1844. Tallaan aikoina hän löysi vaimokseen Pipolan torpparin tyttären, Maja Stina Tammelander, jonka sukunimi kirjoitettiin myös muodossa Tamlander. Gustaf Henrik Willstedt sai rengin elämästä tarpeekseen vuoden 1844 paikkeilla ja kirjoitti tuolloin kontrahdin tullakseen Karjalohjan Pappilan Korvenmäen torppariksi. Tämä torpparisopimus löytyy nykyään helposti Digitaaliarkistosta Karjalohjan pitäjää ja pappilaa koskevien asiakirjojen joukosta. Vain eräs asia saattaa hämme

Suku Forumin kautta tuli taas kerran palattua Suomusjärvelle ja tällä kertaa Laperlan Vähäperheen taloon. Tämän vanhan ratsutilan eli rusthollin isäntänä 1800-luvun loppupuoliskolla oli Viktor Edvardinpoika, joka sattuu olemaan kaukaista sukua itselleni. Oheisesta kaaviosta selviää hänen sukulaisuutensa isänäitini isään, Kustaa Fredrik Verholaan. Tässä piirroksessa on otettu huomioon vain suorat esivanhemmat sukulaisuuden kannalta, joten siitä puuttuvat eräiltä osin puolisot. Joka tapauksessa Viktorilla ja Kustaa Fredrikillä oli kaksikin yhteistä esi-isää, Lahnajärven Reukan talollinen Johan (s. 1693) ja Mats (s. 1709), joka taasen oli Ahtialan Haralin isäntä. Lisäksi tässä alla on Viktorin esipolvitaulusto, jossa esiintyvät kirjoitusvirheet johtuvat muutaman vuoden takaisesta gedcom-tiedoston siirrosta. Tuolloin osa tekstikentistä sekosi pahemman kerran ja olen yrittänyt pikkuhiljaa korjailla näitä erheitä. Suku Taulu 1 . Viktor. Syntynyt 23.04.1854 Suomusjärvi

Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauvonius oli kyseisen talon sekä sen naapurissa sijainneen Piekkalan rusthollin omistaja joskus 1700-luvun alkupuoliskolla. Innostuin tämän pohjalta tulostamaan oheisen jälkipolvitauluston, jonka lähtöhenkilönä on Kristerin isä, Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius. Itselleni oli yllättävää huomata, että vaikka Thauvoniukset ovat isänäitini kaukaisia sukulaisia, löytyy oheisesta taulustosta myös isänisäni sukua. Koska vuosisadasta toiseen pyörittiin melko pienessä maantieteellisessä piirissä, ei tämä loppujen lopuksi ole kovin ihmeellistä. Suku Taulu 1 I. Johan Thauvonius. Syntynyt 05.10.1615 Karjalohja,Tavia. Kuollut 07.02.1690 Karjalohja. Kirkkoherra. Pohjan pitäjän Antskogin ruukinsaarnaja vuonna 1648, viimeistään1656 mainitaan Karjalohjan kirkkoherrana. –Puoliso Elisabet Agricola. Kuollut 1723 Suomusjärvi. Usk