Kestikievarissa

Yksi aikansa tärkeimmistä tai ainakin vilkkaimmista taloista Tarvasjoella eli silloisessa Euran kappeliseurakunnassa oli Euran kylän kestikievari. Sen isäntänä ja emäntänä oli ainakin 1800-luvun alkupuoliskolla pikku pitäjän näkökulmasta katsoen hieman eksoottisempaa väkeä. Sotilaan poika Heikki Flink oli 1817 nainut Vihdin Vanjärven Linnunlaulun (Fågelsång) torpparin tyttären, Ulrika Trögin. Itseasiassa Ulrikan isä Erik mainitaan reserviläisenä 1700-luvun lopulla, joten ehkäpä Heikki ja tuleva vaimonsa olivat tavanneet vanhempiensa kautta.

Viimeistään 1834 joutui Heikki luopumaan kievarinpitäjän toimesta ja uusi isäntä tähän Nokan talon mailla sijainneeseen taloon saatiin Länsi-Uudenmaan Pusulasta saakka. Siellä oli loppuvuodesta 1827 vihitty Hyönölän Hannulan talollisen poika Juho ja paikkakunnan lukkarin tytär Edla Kustava Palenius. Hyönölässä pariskunnalle ehti syntyä yksi lapsi, kunnes he muuttivat Turun kaupunkiin. Siellä Juhosta, joka oli ottanut käyttöön sukunimen Stigell, tuli puusepän apulainen. Turun vuosina perheeseen syntyi kaksi lasta lisää, mutta ainoastaan tammikuun alussa 1833 kastettu Johan Fredrik oli elossa Stigellien muuttaessa Tarvasjoelle seuraavana vuonna. Euran kylässä Juho ja Edla Kustava saivat neljä lasta; Gustaf Edvardin, August Reinholdin, Karl Viktorin ja Gustaf Viktorin. Ikävä kyllä jokainen näistä pojista menehtyi alle vuoden vanhana. Äiti Edla Kustavan vei keuhkotauti loppukeväällä 1841 ja Turussa koulua käyneen Johan Fredrikin kohtaloksi tuli kuolla johonkin vatsakuumeeseen vain 17 vuoden iässä.

Perheen apuna oli melkein alusta saakka ollut Juhon sisko Agneta Kustava Stigell, joka tosin aika-ajoin kävi Turussa piikomassa. Vaimonsa kuoleman jälkeen Juho eli pitkään yksinään, mutta avioitui vuoden ensimmäisenä päivänä 1850 taloudenhoitaja Juliana Kustaantyttären kanssa. Tasan 20 vuoden ikäero ei haitannut mitään, sillä tuore pariskunta sai kolme yhteistä lasta; Robert Baseliuksen, Johan Fredrikin ja Gustaf Reinholdin. Valitettavasti kaksi ensin mainittua kuoli aivan pienenä. Gustaf Reinholdin kasvukumppaniksi jäi kuitenkin 1847 Julianan avioton poika August. Luultavasti hänen isänsä oli kuitenkin Juho, sillä rippikirjoissa pojan sukunimeksi on merkitty Stigell.

Kestikievaristi Juho Stigell kuoli 1855 ja leski Juliana avioitui Kosken kappelista tulleen renkimies Kustaa Vilhelm Hertmanin. Rippikirjojen mukaan 1856 ehti syntyä vielä avioton Fredrik Jeremias, jonka isä jää tuntemattomaksi. Hertmanilla ja Julianalla oli ainakin yksi lapsi, tytär Johanna Josafina.

Näin länsiuusimaalaisten aika Nokan kestikievaritalossa oli päättynyt. Loppusaldo on melko surullinen, sillä Juho Stigell joutui elämänsä aikana hautaamaan kahdeksan omaa lastaan vaimonsa Edla Kustava Paleniuksen lisäksi. On lähes mahdotonta sanoa, oliko kyse huonosta tuurista, huonoista geeneistä vai surkeasta elinympäristöstä. Tarvasjoen Euran kylän ei ollut varsinaista upporikas, mutta ei se köyhäkään ollut. Kestikievarissa riitti varmasti vieraita vilkkaan Hämeen Härkätien varrella. Ehkäpä kohtalo vain halusi näin tapahtuvan ja syvempi analyysi tilanteesta on syytä jättää tekemättä.