analytics

Perheniemen mylläri


Mylläri oli yksi pitäjän kuin pitäjän tärkeimmistä miehistä. Ilman hänen ammattitaitoaan ja välineitään olisi jauhojen teko ollut paljon hitaampaa tai suorastaan mahdotonta. Jotkut myllyt olivat "jakokuntalaisten" omistamia, joten niiden mylläri saattoi aika ajoin vaihtua - oli vaihdon syy sitten mikä tahansa.

Vain hieman yli sata vuotta sitten Iitin Perheniemen jakokunta joutui hakemaan lehti-ilmoituksilla uutta mylläriä Myllylän vesimyllyynsä.



Tämän myllyn koneistoon kuului yksi ryynypari vesipyörällä ja kaksi keinotekoista kiviparia 24 hevosvoiman pystyturbiinilla. Edellisenä vuonna eli 1909 kerrottiin korkeimman kuukausitulon nousseen yli 400 markan. Jakokunta lupasikin tulevalle myllärille palkkaa seuraavasti;

1/4 kaikesta viljan tullista
Vapaa kesälaidun kahdelle lehmälle
Polttopuita viisi syltä, itse hakattava haloiksi
Peltoa viljeltäväksi 1,5 hehtaarin ala
Vapaa asunto (sekä ihmisille että eläimille)

Tästä kaikesta ilmoitettiin mm. Työmies -lehdessä kesäkuun alussa ja hakuaikaa annettiin aina heinäkuun loppuun saakka. Itse toimeen oli tartuttava syyskuun ensimmäisenä päivänä. Myllärin palkkausasiaa hoiti jakokunnan puolesta maanviljelijä J. Kauppila Kausalasta.

Tämä Perheniemen kylän Myllylän mylly oli perustettu vuonna 1807 kartanon tarpeisiin. Sen yhteydessä toimi myös saha ja näiden kahden laitoksen tarina päättyi vasta 1961 huutokauppaan, jossa koko alue rakennuksineen sekä tontteineen myytiin. Mustjoen varrella sijainnut Myllylä on edelleen kaunis retkikohde. Seutua vaalii Perheniemen Kyläyhdistys, jonka sivuille pääset oheista kuvaa klikkaamalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus