analytics

Erikoinen todistus kirkonmiehestä

Lohjan kirkko 2017 - JP  Vuorela
Kaukainen esienoni, rusthollari Abraham Rautell joutui vuonna 1754 antamaan merkillisen todistuksen Lohjan silloisesta pitäjänapulaisesta ja varapastorista, Henrik Thoreniuksesta. Herra Thorenius syntyi vuoden 1700 paikkeilla Paimiossa ja tuli Turun katedraalikoulun oppilaaksi isovihan jälkeen. Ylioppilas hänestä tuli 1726 ja pappisvihkimyksen hän sai vuonna 1731. Tämän jälkeen hän oli hetken armovuodensaarnaajana Kaarinassa, mutta pidätettiin 1732 virantoimituksesta. Vierailtuaan hetken Paraisilla muutti hän Lohjalle pitäjänapulaisen viran saatuaan 1737. Pikkuvihan vuodet Thorenius vietti Ruotissa.

Henrik Thorenius oli jatkuvasti riidoissa Lohjan kirkkoherran kanssa ja menetti näiden sellkausten takia varapastorin arvonsa vuonna 1752. Hänet myös pidätettiin virantoimituksesta, mutta Lohjalla hän pysyi kuolemaansa saakka vuoteen 1772.

Käräjillä ja Turun akatamian konsistorin pöytäkirjoissa Thorenius mainitaan tiuhaan, mutta tämän kertainen lyhyt ote on vuodelta 1754. Tuolloin em. rusthollari Rautell antoi seuraavan todistuksen kiistakumppani kirkkoherran puuhista - suomennos Gabriel Rein.


Täten todistetaan, että viime joulupäivänä rovastin ja kirkkoherran korkeasti kunnioitettavan ja oppineen hra maist. Abraham Roeringin saarnatessa allekirjoittanut ei voinut päästä selville siitä, käyttikö hän heprean vai saksan kieltä, kuitenkin kuultiin joitakuita sanoja suomeksi, kuten Jesuxen syndymä päivä, jotka saatoin käsittää; vaikka silloin olin kirkossa selvänä, joka täten todistetaan.

Lohjalla 11 p:nä elok. v. 1754.

Abraham Rautell.


Eräs Siren

Vuonna 1884 Marttilan Vättilän Kankareen talon maille asettui koskelainen nuori mies Kustaa Vihtori Siren maakauppiaaksi edellisen maakauppiaan, Fredrik Ågrenin lähdettyä vastaavasti Koskelle Tl. Herra Siren kävi samalla hakemassa morsiamen aina Nousiaista saakka. Ulla Miina Törn oli nuorikon nimi ja hän oli itsellisen tytär Sontamalan kylän Tapanilta. Vielä saman vuoden aikana syntyi perheen esikoinen, poika Juho Jalmari. Kolmisen vuotta myöhemmin syntyi pikkuveli Kustaa Edvard, joka menehtyi imeväisiässä.  Äiti Ulla Miina kuoli kuukautta myöhemmin keuhkotautiin. Seuraavana vuonna isä Kustaa Vihtori meni naimisiin marttilalaisen Edla Karoliina Juhontyttären kanssa, joka oli Vättilän Kylä-Postin rusthollarista kotoisin.

Tuoreelle avioparille syntyi tammikuun 15. päivänä tytär Hilja Lyydia, mutta vain 15 päivää myöhemmin isä Kustaa Vihtori Siren menehtyi ensimmäisen vaimonsa tavoin keuhkotautiin. Edla Karoliina muutti orvoksi jääneen Juho Jalmarin ja Hilja Lyydian kanssa Kylä-Postille. Myös Hilja Lyydiasta tuli täysorpo Edlan kuoltua päivälleen kahta vuotta miestään myöhemmin. Kuolinsyynä oli ”punarokko” eli tulirokko.

Juho Jalmari ja Hilja Lyydia jäivät asumaan Kylä-Postille, mutta uuden vuosisadan saapuessa ensin mainittu muutti Koskelle Tl. Hänet otti hoidettavakseen isänisä Kustaa Tobiasson Dragonoff, joka asui vaimonsa Helena Miina Heikintyttären kanssa Isosorvastolla. Rippikirjassa heidät on merkitty irtolaisten joukkoon.

Maakauppias Kustaa Vihtori Sirenin ura jäi siis kovin lyhyeksi Marttilassa. Hänen sukuperänsä on hieman tavallista eksoottisempi, kuten isoisä Dragonoffin sukunimi jo ennakoikin. Kustaan isä oli Tobias Michelsson Dragonoff, joka syntyi Ypäjällä vuonna 1793. Tobias Dragonoff asui perheineen eräässä Palikkalan kylän torpassa. Tätä kylää kansoitti koko joukko Dragonoff-sukuisia miehiä. Näiden joukossa oli myös yksi tarkk’ampuja, Michel Dragonoff, joka oli em. Tobiaksen velipoika. Pientä hämmennystä asiaan tuo se, että Ypäjällä on ilmeisesti pappi sekoittanut serkkupoikien syntymäaikoja. Kustaa Tobiasson Dragonoff oli syntynyt 22.8.1828, mutta Koskelle Tl muutettuaan hänen syntymäpäiväkseen ilmestyy 3.9.1824. Tuona päivänä syntyi siis hänen tarkk’ampuja-serkkunsa. 

Kustaa Michelsson Dragonoff matkasi joulukuussa 1845 Helsinkiin, jossa hänestä tehtiin Suomen kaartin 4. tarkk’ampujapataljoonan mies numero 73. Siellä hän myös meni naimisiin erään Beata Maria Antintyttären kanssa. Kustaa Tobiasson Dragonoff muutti Kosken Tl Isosorvaston Yli-Mattilan talon mailla olleeseen torppaan vuonna 1854. Puolison hän sai Isosorvastolla asuneen räätälioppilaan tyttärestä, Henrika Vilhelmina Heikintyttärestä.

Tämän suvun kantaisä Suomessa oli sotilas Michel Dragonoff, joka tuli Ypäjän Palikkalan kylään Puolasta ns. Kustaa III:n sodan jälkeen 1790-luvulla. Puoliso Riitta Juhontytär oli  Hänen jälkeläisissään oli toinenkin tarkk’ampuja, Kustaan serkunpoika Juho Dragonoff, myöh. Mäntylä. Hän palveli Hämeenlinnassa vuosina 1880-1883. Tämän puolalaisen sotilaan jälkeläisiä asuu yhä edelleen runsaasti maassamme.

 


Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus