28.7.2021

Luodon kirkkomaalta

Kuva J Vuorela 25.7.2021
Luodon eli ruotsiksi Larsmon pitäjässä on ollut vain kaksi henkikirjakylää eli Eugmo ja Larsmo[i]. Näistä Eugmon kylän Kassin talossa syntyi maaliskuun alussa 1831 tytär Johan Johanssonille ja Anna Henriksdotterille, joka sai nimekseen Helena[ii]. Myöhemmin tämä tyttönen esiintyy rippikirjoissa nimellä Lena[iii], joka toki on vain toisinto samasta nimestä.

Vuoden 1855 kesäkuussa Lenan talutti vihille saman kylän Finnen talosta kotoisin ollut Mats Matsson, joka oli morsiantaan muutamia kuukausia vanhempi. Hän syntyi nimittäin marraskuun puolivälissä 1830 em. talossa[iv]. Koska Mats ei ollut perheen vanhin poika, joutui hän tyytymään torpparina olemiseen kotitalonsa mailla. Rippikirjan mukaan Mats otti käyttöön sukunimen Finström joskus 1850- ja 1860-lukujen vaihteessa[v].

Hänelle ja Lenalle syntyi yhteensä neljä lasta vuosien 1856 - 1869 välillä: Mats, Anna, Leander ja Axel. Heistä ainakin Axel käytti isänsä tavoin sukunimeä Finström. Ammatikseen nuorukainen valitsi kenkien tekemisen eli hänestä tuli suutari. Hänen vaimonsa Anna Sofia Johansdotter oli kotoisin Larsmon Strömsholmilta. Isä Mats kuoli syöpään vaimonsa syntymäpäivänä, 6.3.1900. Axelin isoveli Mats oli kuollut rintatautiin jo 20 vuotta aiemmin ja 1902 veli-Leanderin vei keltakuume. Sisko Anna oli muuttanut Kokkolaan 1890-luvun alussa.

Näin 1900-luvun alkupuolella Finnen torpassa asuivat Axel Finström vaimonsa Anna Sofian sekä poikansa Axel Anshelmin kanssa. Ruokakuntaan kuului vielä iäkäs äiti, joka menehtyi jouluna 1912. Kuolinsyyksi on kirjattu koruttomasti vanhuus[vi].  Kesällä 2021 Lena Johansdotterin valurautainen muistomerkki on yhä jäljellä Luodon kirkkomaalla, joskin jo hieman kallistuneena.

 

 



[i] Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.

[ii] Larsmo församlings arkiv - Längder över födda och döpta 1831-1851, jakso 27, sivu 61-62: 1831 03; Kansallisarkisto

[iii] Larsmo församlings arkiv - Kommunionbok 1849-1856, jakso 140, sivu 141: Kass; Kansallisarkisto

[iv] Larsmo församlings arkiv - Längder över födda och döpta 1786-1830, jakso 144: 1830 10-12 födde ; Kansallisarkisto

[v] Larsmo församlings arkiv - Kommunionbok 1856-1865, jakso 116, sivu 116: 2 Finne ; Kansallisarkisto

[vi] Luoto kuolleet 1895-1934

25.7.2021

Kirkkokuri ja istumajärjestys

Kuva J Vuorela 12.7.2021
Kiskon kirkkoherran vuosina 1784-1811 ollut David Sevon l. Sevonius[i] sai pitkän uransa aikana allekirjoittaa jos jonkinlaisia pöytäkirjoja. Yksi mielenkiintoisimmista kirjattiin seurakunnan kirkonkokousten pöytäkirjaan vuonna 1791. Vanhastaan oli tapana, että seurakuntalaiset istuivat kirkkosalissa tiukassa järjestyksessä sosioekonomisen asemansa mukaan. Aateliset, säätyläiset, talolliset ja käsityöläiset saivat kaikki oman rivinsä istumapaikoikseen. Mitä lähemmäs alttaria pääsi, sitä mahtavammasta talosta oli kyse.

Koska seurakuntalaiset eivät aina muistaneet omaa paikkaansa, jouduttiin kirkoissa aika-ajoin muistuttamaan ”säätyrajan pyhänä pitämisestä”. Niin myös Kiskossa vuonna 1791, kun Sevon kirjasi pöytäkirjaa[ii]n ihan suomeksi seuraavaa:

Niin kuin Lehtäreillä, erinomattain miesväen puolella, ei ole sovelijasti menetetty, vaan tavattomuudet on havaitut, ja joidenka ylitse valitettu on niin tulee endisten Säädöin johdatuxesta, tiettäväxi tehdyi ettei kukaan muu mahda käydä nix kahdessa istumaisissa pengeissä Lehtärille, kuin ne Taloin pojat ja Tyttäret, jotka kotona vanhemmattens ruoassa ovat, ja ei ole muuta elatuskeinoa edesottaneet; vaan kaikki muuta yhteisesti, ja myös nee, jotka ovat talollisten lapset vaan on muihin säätyin ja elatuskohinoihin itsens andanet, tulevat tämän kautta poiskiltyxi, että ennen ulospanduin sakon haatsolla, joka on kaxi plotu käymäst näissä etumaisa pengeissä. Se kuurmies jongan vuoro käydä Lehterille, pitä nyt ja aina tästä lähin tämän ylitse silmää pitämään ja tapahtuvaiset rikoxet, edesvastamisen haastolla, papille kohta edesandaman, niin hyvin tässä asiassa kuin myös, jos tavatointa ilskunata ja pahoja juonia edespidetään ja jos penkejä rikotaan, niin kuin ennen tässä on tapahtunut, vaan jotka nyt taas kirkon kustannuxella paratut ovat: niin pitä Kuusmiehen sen kaldaista kohtaa edsantaman, eli itse seisoman edesvastauxesa ja kustandaman omastansa penkin parandamisen päälle.

 

 

 



[i] https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7800

[ii] Kiskon seurakunnan arkisto - Kirkonkokousten pöytäkirjat 1736-1813 (II Ca:1), jakso 138; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339362 / Viitattu 22.7.2021

22.7.2021

Orijärven onnettomuus

Kaivokset ovat aina olleet vaarallisia paikkoja eikä Kiskon Orijärven kuparikaivos muodostanut tästä poikkeusta. Sen noin 200 vuoden olemassaolon aikana siellä tapahtui useita kuolemaan johtaneita tapaturmia. Yksi näistä onnettomista tapahtumista oli vuorityömies Ellenbergin hengen vienyt räjähdys maaliskuussa 1881.

Kiskon seurakunnan haudattujen luettelosta[i] voi nähdä, että seitsemäntenä päivänä maaliskuuta 1881 Elias Ellenberg Orijärveltä kuoli "runneltuna kivien poraamisesta". Tuon ajan sanomalehdistä[ii] saadaan tarkempi kuvaus traagisesta onnettomuudesta. Vuorityömies Ellenberg purki dynamiitilla ladattua räjähdysreikää luulleen virityslangan jo sammuneen. Tämä tapahtui maaliskuun toisena päivänä. Ikävä kyllä, lanka leimahti palamaan ja tapahtui valtava räjähdys. Kalliota murskaantui isolta alalta heittäen Eliaksen noin viisikymmentä jalkaa syvään kaivoskuiluun. Hänen molemmat käsivartensa ja reisiluunsa murtuivat. Vaikka mies toimitettiin kiireimmän kaupalla Helsingin sairashuoneelle, kuoli hän vammoihinsa noin neljän viiden päivän sisään tapahtuneesta.

Jälkeensä hän jätti vaimon ja peräti kuusi alaikäistä lasta. Elias Ellenberg syntyi Orijärvellä huhtikuussa 1838. Hänen isänsä oli myöskin nimeltään Elias ja töissä kaivoksella. Puolisokseen onnettomuuden uhrimme oli löytänyt Kurkelan kylän Nummilan talon Pinolahden torpparin tyttären, Lovisan. Perhe asui Haapaniemelle[iii] kuuluneessa torpassa, missä syntyivät lapset Matilda Elvina, Amanda Lovisa, Augusta Wilhelmina, Ida Alina, Karl Felix ja Elias Anshelm vuosien 1869-1880 välillä.

Eliaksen kuoltua meni Lovisa naimisiin Pohjan pitäjästä tulleen Henrik Johan Lönnin kanssa. Heille syntyi poika Johan Evert vuonna 1885.



[i] Kiskon seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1839-1900 (I F:2), jakso 45, sivu 1881; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7348553 / Viitattu 21.7.2021

[ii] Oulun Lehti, 06.04.1881, nro 14, s. 3

[iii] Kiskon seurakunnan arkisto - Rippikirja 1880-1889 (I Aa:31), jakso 28, sivu 28: Haapaniemi Torpparit; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22522023 / Viitattu 21.7.2021

21.7.2021

Hornien hautakappeli

Kuva J Vuorela 12.7.2021

Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauha päätti ns. 30-vuotisen sodan. Tämä kiivas taistelun aikakausi jätti jälkensä myös kaukaiseen Suomeen ja siellä mm. Kiskon pitäjään. Siellä sijainnut Haapaniemen kartano mainitaan jo vuonna 1469, mutta paikalla on ollut asutusta jo pitkään tätä ennen. Vuoteen 1540 saakka Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin pääkartanona siirtyen sitten 1600-luvun lopulla Flemingien omistukseen. Kartano autioitui isovihan tiimellyksessä ja Magnus Fleming jäi sen viimeiseksi valtiaaksi. Viimeistään 1700-luvun lopulla jäljellä oli vain raunioita ja vasta 1950-luvulla Haapaniemessä tehtiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa kunnostöitä.

Kartano jätti jälkensä myös kirkkomaalle. Itävallan Brinckissä kaatuneen Arvid Erikssonin[i] hautasijaksi teetettiin kivinen kappelin kirkon välittömään läheisyyteen. Todettakoon sekin, että Arvidin isä Erik menehtyikin hänkin 30-vuotisen sodan aikaan 1626 Saksassa.

Kappeli rakennettiin sekä keskiaikaisista että uudemmista tiilistä ja harmaakivestä. Kun Haapaniemi autioitui, jäi kappeli pois käytöstä. Näin vuoden 1785 piispantarkastuksessa[ii] voitiin todeta sen joutuneen seurakunnan omistukseen. Kirkkoherra David Sevonilla oli taloudellisia intressejä, sillä hän ehdotti huonokuntoisen kappelin kunnostamista. Sen jälkeen siitä voitaisiin myydä hautapaikkoja ja seurakunta saisi rahaa. Kovin nopeaan toimintaan ei Kiskossa pystytty, sillä vielä 1815 haudan kunnostaminen[iii] oli tekemättä. Kun kappeli oli vihdoin saatu asialliseen kuntoon. Alkuperäinen, barokkityylinen katto paloi jossain vaiheessa ja se korvattiin uudella.

Hornien kappelista tuli suosittu hautapaikka ja jo 1820 se oli myyty ns. täyteen. Kirkkoherra Gustaf Johan Tenlenius halusi tyhjentää kappelin, jotta hautapaikkoja voitaisiin myydä uudelleen. Tähän eivät seurakuntalaiset olleet kovin innokkaita, mutta kirkkoherra sai tahtonsa läpi. Luultavasti 1810-luvun alussa Hornien arkut oli siirretty muualle ja niistä irroitetut hopeiset kiskot työsti turkulainen kultaseppä uusiksi ehtoollisastioiksi kirkkoon.

Myöhempinä aikoina Hornien kappeli toimi seurakunnan ruumishuoneena.



[i] https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12

[ii] Kiskon seurakunnan arkisto - Piispantarkastuspöytäkirjat 1689-1836 (II Cd:1), jakso 137: 1785; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339818 / Viitattu 21.7.2021

[iii] Kiskon seurakunnan arkisto - Kirkonkokousten pöytäkirjat 1814-1838 (II Ca:2), jakso 17; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7339454 / Viitattu 21.7.2021


20.7.2021

Koulumestari Prunkkalasta

Kesäkuun lopulla 1875 Prunkkalan kirkonkokouksessa käsiteltiin tulevaisuutta ajatellen hyvin merkittävää asiaa, nimittäin kiertokoulun opettajan palkkaamista seurakuntaan. Asiasta oli jo tehty periaatepäätös edellisessä helmikuussa, mutta opettajan tulo vaati vielä tarkempia määräyksiä. Keskustelussa päätettiin, että lastenopettaja eli kierto- ja kyläkoulunmestari palkataan seuraavan vuoden toukokuun ensimmäisestä päivästä eteenpäin. Palkkaus tulisi koostumaan sekä puhtaasta rahasta että luontaisedusta. Ensinnäkin opettajalle oli luvassa pohjapalkaksi seitsemän tynnyriä rukiita. Nämä lankesivat jokaiselle seurakunnan talolle tai talon osalle manttaaliluvun mukaan.

Rahapalkaksi kiertokoulun opettaja saisi kaksikymmentä penniä viikossa maksettavaksi lasten vanhemmilta tahi holhoojilta jokaisen lapsen kohdalta. Vaivaislapset tai vaivaishoidossa varattomiksi todettujen vanhempien lapset saivat opetuksen ilmaiseksi. Opettajan, jota siis myös koulumestariksi kutsuttiin, esimies oli pitäjän kirkkoherra. Mahdollisina sijaisina tulisivat toimimaan kirkkoraadin jäsenet. Näihin päätöksiin piirsivät alle nimensä Liedon kirkkoherra Ramberg sekä isännät Abraham Heikinpoika Seppälä, Kristian Alitalo, Johan Johansson Leppäkosken Ylitalosta sekä Juhan Isotalo. Nimet ovat siinä muodossa kuin ne pöytäkirjaan on kirjoitettu.

Kun toimi oli sitten laitettu avoimeksi, sai Prunkkalan kappeliseurakunta hakemukset Kullaan lukkarinapulaiselta, Isak Johan Lindgreniltä, lastenopettaja Karl Honkaselta Köyliöstä sekä lukkari Gustav Forsinius Prunkkalasta. Kun heidän lähettämänsä paperit oli yhdessä luettu läpi, äänesti koko koulujohtokunta Erik Kapulia lukuunottamatta Lindgrenin puolesta. Herra Kapuli antoi äänensä lukkari Forsiniukselle. Näin valitittiin opettajaksi ensimmäinen toukokuuta 1876 alkaen Isak Johan Lindgren.

Kiukaisissa vuonna 1842 syntynyt Lindgren oli torppari Isak Mäenpää ja Loviisa Mikontyttären lapsi Panelian kylästä. Vaimo Eeva Isakintytär oli hänkin Kiukaisista kotoisin ja miestään pari vuotta nuorempi. Ensimmäinen asuinpaikka löytyi Prunkkalan Isotalosta, mutta 1885 pariskunta asettui Seppälään. Perheessä ei ollut lapsia, mutta muutoissa seurasi mukana kiukaislainen piika Maria Josefina Färdig. Hän lähti 1890 omille teille mentyään naimisiin. Saman vuosikymmenen lopulla kiertokoulun opettajan perheeseen saatiin kasvattilapseksi pieni Helmi-tyttönen. Syy Helmin tuloon juuri tähän perheeseen on selkeä, sillä hänen äitinsä oli em. piika Maria Färdig. Hän asui tuohon aikaan miehensä Juha Tuomisen kanssa Tarvasjoen puolella, Liedonperässä.

Uuden vuosisadan pyörähtäessä käyntiin opettajamme muutti sukunimensä Mäenpääksi. Tämä tapahtui lauantaina 12. päivä toukokuuta vuonna 1906. Tuolloin oli tullut kuluneeksi sata vuotta J.V. Snellmanin syntymästä. Sen kunniaksi yli 25000 kansalaista otti suomalaisen sukunimen. Suntion tehtäviäkin hoitanut Isak Johan Mäenpää kuoli rauhallisesti kotonaan syyskuussa 1914 jättäen jälkeen lesken ja kaksi kasvattitytärtä. Eva Justiina Isakintytär kuoli Seppälässä tammikuun lopulla 1918.

12.7.2021

Eräs irtolainen

Kaarle Oskar Hagelberg oli Sauvossa majaillut irtolainen, jonka isoisä Adolf oli ollut 1830- ja 1840-luvuilla Runagårdin eli Ruonankartanon majurin virkatalon renkivoutina. Tämä tila oli olllut keskiajalla ns. kuninkaankartanona. Runagårdin omisti pitkään Stjernkors -suku, mutta vuodesta lopulta siitä tehtiin kuninkaallisen henkirakuunarykmentin majurin virkatalo.  Adolf Hagelbergin ollessa renkivoutina tilaa vuokrasi Christiern-suku.

Adolfilla ja hänen vaimollaan Maria Danielsdotterilla oli useita lapsia, joista yksi oli poika Kustaa Adolf. Hän meni aikanaan naimisiin niin ikään sauvolainen Maria Vilhemiina Kustaantyttären kanssa.  Tästä avioliitosta syntyi useita lapsia, joiden kaikkien elämänkaari ei ollut tuon ajan moraalikäsitysten mukaan kovin kristillinen. Pojista Kustaa Vilhelm ja Aukusti Jalmari pääsivät rengin töihin. Tosin Kustaa Vilhelm mainitaan myöhemmin irtolaisena. Tytär Agneta Vilhelmiina aiheutti kirkonmiehille runsaasti töitä, sillä vuoteen 1900 mennessä häntä ripitettiin peräti viisi kertaa. Jokaisessa tapauksessa oli syynä salavuoteus eli Agneta Hagelberg synnytti viisi aviotonta lasta.

Rikosoikeudellisesti aiheutti eniten pahennusta alussa mainittu Kaarle Oskar, joka on rippikirjoihin merkitty irtolaiseksi 1900-luvun alussa. Tätä ennen hän ehti olla muutamia aikoja Marjun Tuomolan talon renkinä. Helmikuussa 1903 Kaarle Oskar teki sitten vankilaan kaltereiden taakse vieneen rikoksen. Sunnuntaina, kahdeksantena päivänä helmikuuta Hagelberg tunkeutui kolme muun miehen kanssa kartanonisäntä Carl Walterin luo Mariken kylässä. Isännän yrittäessä estää varkautta, löi Hagelberg hänet tajuttomaksi. Varkauden yritys keskeytyi ja virkavalta tavoitti irtolaismiehemme nopeasti.

Kihlakunnanoikeus Sauvon pitäjän ja Karunan kappelin käräjäkunnassa oli tehokas. Helmikuun 11. päivänä eli vain kolme päivää myöhemmin Kaarle Oskar Hagelberg tuomittiin kotirauhan rikkomisesta raskauttavien asianhaarain vallitessa sekä pahoinpitelystä hengenvaarallisella aseella pidettäväksi yhden vuoden ja viisi kuukautta vankeudessa.

Mariken kartanon isäntä Walter oli Ruotsin alamainen ja naimisissa haminalaissyntyisen Dagny Blombergin kanssa. Kartano oli kieltämättä houkutteleva ryöstökohde, sillä Walterin kuoltua 1906 myi leski tilan. Myynti-ilmoituksen mukaan Mariken kartanossa oli mm. 40 lypsylehmää, 10 hevosta ja vuosittain korjattiin 90000 kiloa heiniä sekä 900 hehtolitraa kauroja.

18.6.2021

Puutarhamestari

Ruotsin vallan aikana kansalaiseksi pääsy oli säädeltyä vain porvarielinkeinonharjoittajien kohdalla. Autonomian aikana Suomeen asettumista pysyvästi alettiin säädellä tarkemmin ja ulkomaalaisten sekä venäläisten tuli anoa kansalaisuutta. Kansalaisuusanomukset löytyvät katkeamattomana sarjana vuodesta 1832. Ne osoitettiin vuoteen 1904 saakka keisarille, mutta käsiteltiin Senaatin kansliatoimituskunnassa (1832–1869 ja 1888–1892), siviilitoimituskunnassa (1869–1888) tai oikeustoimituskunnassa (1892–1918).

Oikeustoimikunnasta muodostetusta Oikeusministeriöstä kansalaisanomusasiat siirrettiin Sisäasiainministeriöön 1919. Kansalaisanomusasioita voi hakea näiden Kansallisarkistossa säilytettävien viranomaisten arkistoihin kuuluvien anomusdiaarien, päätöstaltioiden ja luetteloiden avulla. Vuosien 1918–1929 kansalaisuusanomusaktit sisältyvät valtioneuvoston yleiseen anomusaktisarjaan ja siitä eteenpäin sisäasiainministeriön anomusakteihin. Maahanmuuttoviraston arkistossa on tietoja kansalaisuusanomuksista vuodesta 1968 lähtien.

Eräs 1920-luvulla kansalaisuutta hakeneista ja sen myös saaneista oli puutarhamestari Karl Fredrik Zätterlöf. Hän oli syntynyt Ruotsin Örebrossa ja tullut aikuisiällä Suomen puolelle. Täällä hän työskenteli puutarhamestarina. Herra Zätterlöf haki maamme kansalaisuutta vuoden 1923 alkussa. Sen hän myös sai ja asiasta uutisoi 7.4.1923 mm. sanomalehti Hufvudstadsbladet. Ikävä kyllä, Karl Fredrik ei saanut kauaa nauttia tästä kansalaisuudesta, sillä hän menehtyi saman vuoden toukokuussa. Hänet ja hänen vaimonsa on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle.

25.4.2021

Mårten Skytti

Suku
Taulu 1

I. Mårten Skytti. Kuollut 1707 Turku. Porvari. Mårten Markusson Skytti oli Turun kaupungin porvareita.

II Lapset
Johan Schytterus. Syntynyt 01.08.1661. Kuollut 1738 Loppi. Taulu 2.
Taulu 2

II. Johan Schytterus. Syntynyt 01.08.1661. Kuollut 1738 Loppi. Turun katedraalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa kl. 1681 Skyttterus Joh. Martini Ab _ 150. Liedon pitäjänapulainen 1684. Lopen kirkkoherra 1710, pysyi virssa isonvihan yli. Isä Taulu 1. –Puoliso Brita. Syntynyt Lieto. ( i Pietari. Ä Brita.)

III Lapset
Johan Shytterus. Syntynyt 1688 Lieto. Kuollut 02.07.1758 Pyhäjärvi UL. Taulu 3.
Kristina Schyttera. Syntynyt 1700. Kuollut 1761 Loppi,Joentaka. Taulu 18.
Taulu 3

III. Johan Shytterus. Syntynyt 1688 Lieto. Kuollut 02.07.1758 Pyhäjärvi UL. Haudattu 1758 Pyhäjärvi UL. Isä Taulu 2. –Puoliso 1:o Katarina Löngren. Helena Corelia. Kuollut 1758 Pyhäjärvi UL. Helena oli aiemmin ollut naimisissa nykyisen Pyhäjärven UL kappalaisen, Henrik Strandmanin kanssa.

IV Lapset
2: Emanuel Schytten. Syntynyt 1729 Pyhäjärvi UL. Kuollut 20.03.1796 Pyhäjärvi UL. Korpraali. Taulu 4.
2: Brita Sofia Schytterus. Syntynyt 1735 Pyhäjärvi Ul. Kuollut 1808. Taulu 15.
Taulu 4

IV. Emanuel Schytten. Syntynyt 1729 Pyhäjärvi UL. Kuollut 20.03.1796 Pyhäjärvi UL. Korpraali. Asui vihkimisen aikaan vuonna 1752 Vihdin pitäjän Vattolassa. Sootilasarvoltaan tuolloin korpraali. Emanuel pojan syntyessä asui perheineen Nurmijärvellä, mutta viimeistään 1763 luvulta lähtien Pusulan Hauhulan Klaavulla. uoli Nurmijärvellä keväällä 1796. manuelin sisar oli 1.10.1735 syntynyt Brita Sofia. Isä Taulu 3. –Puoliso 29.10.1752 Vihti Anna. Syntynyt 1730. Mainitaain vihittäessä piiaksi Vihdin Vattolan kylästä. Syntymäaika Pusulan rippikirjasta 1770-1775 - ao. kirjassa patrnyyminä Henriksdotter.

V Lapset
Henrik Johan Skytteen. Syntynyt 1753.
Emanuel Skytteen. Syntynyt 27.09.1755 Nurmijärvi,Perttula. Kuollut vanhuus 08.01.1825 Lohja,Virkkala. Tallirenki,sotilas. Taulu 5.
Taulu 5

V. Emanuel Skytteen. Syntynyt 27.09.1755 Nurmijärvi,Perttula. Kastettu 29.09.1755 Nurmijärvi. Kuollut vanhuus 08.01.1825 Lohja,Virkkala. Haudattu 11.01.1825 Lohja. Tallirenki,sotilas. Kotoisin Nurmijärven Perttulan Jussilasta. Työskenteli tallirenkinä Lohjan Laakspohjan kartanossa. Asui elmänsä loppupuolella Virkkalan Tuusalla ja mainitaan haudattujen luettelossa vanhana sotilaana. Isä Taulu 4. –Puoliso Anna Hedvig.

VI Lapset
Johan Emanuel Skyten. Syntynyt 25.04.1779 Lohja. Kuollut kohtaus 06.08.1844 Lohja,Hermala. Itsellinen. Taulu 6.
Anders Skyten. Syntynyt 06.01.1794 Lohja. Kuollut kuume 13.05.1830 Lohja,Kirkniemi. Nahkuri. Taulu 11.
Taulu 6

VI. Johan Emanuel Skyten. Syntynyt 25.04.1779 Lohja. Kastettu 26.04.1779. Kuollut kohtaus 06.08.1844 Lohja,Hermala. Haudattu 1844 Lohja. Itsellinen. Asui 1810-luvun alussa perheineen Pyhäjärvellä U.L, mutta jo 1814 muuttivat Lohjansaaren Hermalaan. Johan Emanuel mainitaan itsellisenä haudattujen luettelossa. Isä Taulu 5. –Puoliso Eva. Syntynyt 1772. Kuollut keuhkotauti 21.08.1839 Lohja,Hermala. Haudattu 25.08.1839 Lohja.

VII Lapset
Johan Skyten. Syntynyt 28.02.1808 Lohja. Kuollut 17.03.1881 Lohja,Heinu. Torppari,tilallinen. Taulu 7.
Taulu 7

VII. Johan Skyten. Syntynyt 28.02.1808 Lohja. Kuollut 17.03.1881 Lohja,Heinu. Torppari,tilallinen. 1850-luvun alussa oli torpparina Lohjan Kyrkstadissa, mutta vuoddesta 1854 viljeli Lohjansaaren Heinun tilaa. Isä Taulu 6. –Puoliso Stina Ulrika Lindbäck. Syntynyt 10.03.1798 Lohja. Kuollut 14.06.1864 Lohja,Heinu.

VIII Lapset
Karl August Skyten. Syntynyt 15.07.1833 Lohja,Heinu. Kuollut 04.05.1901 Lohja,Terva. Talollinen. Taulu 8.
Taulu 8

VIII. Karl August Skyten. Syntynyt 15.07.1833 Lohja,Heinu. Kastettu Lohja. Kuollut 04.05.1901 Lohja,Terva. Talollinen. 1868 tavataan Virkkalan Kässällä, josta 1868 Lohjanjärvessä olevaan Jalassaareen Heinun talon vuokraajaksi. 1874 Karl tuli Lohjansaaren Paavolan Alhaisten vuokraajaksi ja tällöin Heinu liitettiin naapuritalo Iivarin yhteyteen. Lopulta Karlista tuli Lohjansaaren Marttilan kylän Tervan isäntä. Isä Taulu 7. –Puoliso Eva Erika Askolin. Syntynyt 10.10.1844 Lohja,Kiviniemi. Kastettu 10.10.1844 Lohja. Synti Kiviniemessä eli nykyisessä Lohjan keskustaajamassa. Asui kuitenkin äitinsä kuoltua synnytyksessä nuoruutensa LohjansaarenAskolan Alitalossa. ( i Adolf Fredrik Askolin. Syntynyt 01.08.1804 Lohja,Askola. Parkitsija. ii Israel Kronberg. Syntynyt 21.04.1759 Uskela,Kaukola. Kuollut 21.08.1834 Lohja,Askola. Talollinen. iÄ Anna Gretha Askolin. Syntynyt 25.01.1767 Lohja,Ahtiala. Kuollut 24.02.1839 Lohja,Askola. Emäntä. Ä Eva Sofia Zajander. Syntynyt 13.01.1816 Vihti. Kuollut 10.10.1844 Lohja.)

IX Lapset
Emma Skyten. Syntynyt 14.11.1869 Lohja. Kastettu Lohja. Kuollut 28.11.1869 Lohja.
Aino Skyten. Syntynyt 09.02.1871 Lohja. Kuollut Lohja. Taulu 9.
Alma Skyten. Syntynyt 05.07.1873 Lohja. Kastettu Lohja.
Fanny Tervo. Syntynyt 05.02.1875 Lohja. Kastettu Lohja. Kuollut 31.10.1959 Lohja,Martila. Muutti puolisonsa kanssa Turkuun alkuvuodesta 1916. Palasi takaisin Lohjansaaren Tervan taloon 10.2.1937. Skyten. –Puoliso 14.06.1915 Lohja August Manelius. Kuollut 03.05.1923 Turku.
Axel Skyten. Syntynyt 1879 Lohja. Kastettu Lohja. Kuollut murhattu 1905 Lohja. Murhattiin Lohjalla tammikuussa 1905.
Hilma Skyten. Syntynyt 19.04.1882 Lohja. Taulu 10.
Alma Skyten. Syntynyt 05.05.1885 Lohja. Kastettu Lohja. Kuollut 19.10.1973. Muutti Yhdysvaltoihin 1912.
Taulu 9

IX. Aino Skyten. Syntynyt 09.02.1871 Lohja. Kastettu Lohja. Kuollut Lohja. Isä Taulu 8. –Puoliso Gustav Henrik Saario. Syntynyt 14.05.1874 Lohja,Ahtiala. Kuollut 09.04.1944 Lohja. Talollinen. Lohjansaaren Marttilan kylän Tervan isäntä. Saren. ( i Carl Henrik Saren. Syntynyt 10.03.1835 Lohja,Ahtiala. ii Gustaf Henrik Saren. Syntynyt 14.11.1800 Lohja,Ahtiala. Kuollut 15.09.1853 Lohja. Rusthollari. iÄ Anna Hedvig Askolin. Syntynyt 30.09.1797 Lohja,Askola. Kuollut 13.01.1877 Lohja. Ä Hedda Gustava Askolin. Syntynyt 11.04.1840 Lohja,Askola. Äi Gustaf Henrik Askolin. Syntynyt 15.07.1807 Lohja,Askola. Kuollut 05.05.1863 Lohja,Askola. Talollinen,kuudennusmies. ÄÄ Anna Stina. Syntynyt 16.03.1809 Lohja,Nikla. Kuollut 03.03.1863 Lohja,Askola.)

X Lapset
Aura Aleksandra Saario. Syntynyt 17.12.1897 Lohja,Martila. Kuollut 04.05.1994 Helsinki. Lähti Yhdysvaltoihin vuonna 1926 ja palasi takaisin Suomeen eläkeläisenä.
Väinö Saario. Syntynyt 21.11.1904 Helsingin pitäjä. Asui vuodet 1933-39 Salossa, Lohjalla pari vuotta jonka jälkeen muutti Pielisjärvelle 1941. –Puoliso 04.04.1940 Aune Alho. Syntynyt 02.08.1912 Loppi.
Elma Maria Saario. Syntynyt 28.01.1908 Lohja,Martila. –Puoliso Ragnar Wilhelm Hagelberg. Syntynyt 26.12.1906 Lohja. Kuollut 1996 Lohja. Isäntä. Lohjan Hermalan kylän Uudentalon isäntä. Uusi talo muodostui, kun kantatila Nikla lohkottiin Ragnar ja August Hagelbergin keskenn. 1930-luvun alkupuolella Ragnarilla oli vuokraviljelyssä Lohjansaren Martilan kylän Tervan tila, joka samalla oli hänen vaimonsakotipaikka. ( i August Wilhelm Hagelberg. Syntynyt 03.12.1880 Karjalohja. Kuollut 14.07.1951 Lohja. Talollinen. ii Gustaf Henrik Hagelberg. Syntynyt 31.01.1846 Siuntio. Kuollut 23.08.1927 Lohja. iÄ Ida Matilda Grandström. Syntynyt 16.07.1854 Karjalohja. Kuollut 29.08.1903 Lohja,Nikla. Ä Ines Natalia Nyman. Syntynyt 21.10.1883 Siuntio. Kuollut 31.08.1962 Lohja. Emäntä.)
Elsa Saario. Syntynyt 30.03.1909 Lohja,Martila. –Puoliso 18.09.1932 Lohja Gustaf Anian Hänninen. Syntynyt 09.09.1906 Lohja. Kuollut kaatunut 07.03.1940 Kollaa. Kuoli Talvisodassa, Kollaan taisteluissa, vain viikkoa ennen sodan päättymistä.
Gustaf Saario. Syntynyt 04.10.1910 Lohja,Martila. Autoilija. –Puoliso 17.11.1935 Anna Selina Palander. Syntynyt 24.12.1909 Karjalohja. Kuollut 11.10.1983 Lohja.
Veikko Ensio Saario. Syntynyt 07.05.1914 Lohja,Martila. Kuollut 20.11.1996 Lohja. Maanviljelijä. Isännöi Lohjansaaren Martilan kylän Tervan tilaa. –Puoliso 07.05.1939 Lohja Ilona Niemi. Syntynyt 10.08.1915 Lohja.
Taulu 10

IX. Hilma Skyten. Syntynyt 19.04.1882 Lohja. Kastettu Lohja. Isä Taulu 8. –Puoliso Elias Kahla. Kanttori. Asui perheineen 1900-alkupuolella Kokkolassa.

X Lapset
Paavo Kahla. tähystäjä,Mannerheimristin ritari. Kaatui jatkosodassa. Oli Mannerheimristin ritari nro 54. Hän oliviimeinen kaatunut ritari. Paavo Kahla katosi Kittilässä 23.10.1944.
Taulu 11

VI. Anders Skyten. Syntynyt 06.01.1794 Lohja. Kastettu 09.01.1794 Lohja. Kuollut kuume 13.05.1830 Lohja,Kirkniemi. Haudattu 31.05.1830 Lohja. Nahkuri. Asui perheineen Lohjan Kirkniemessä - ammatiltaan nahkuri. Isä Taulu 5. –Puoliso 13.07.1820 Siuntio Christina. Syntynyt 19.01.1782 Siuntio,Böle. Kastettu 20.01.1782 Siuntio. Kuollut tuntematon 1841 Lohja,Kirkniemi. Haudattu 09.09.1841 Lohja. Siuntion vihittyjen luettelon mukaan talollisen tytär Bölen kylään Kokkiksen talosta. Muutti naimisiin mentyään Lohjalle 8.10.1820 muuttokirjalla nro42. Muuttokirjassa syntymäaika on virheellisesti ilmoitettu kymmenen vuotta todellista myöhemmäksi. ( i Anders. Syntynyt 1741 Siuntio,Böle. Kuollut vanhuus 15.01.1815 Siuntio,Böle. Talollinen. Ä Caisa. Syntynyt 04.02.1744 Siuntio. Kuollut rintakuume 15.12.1807 Siuntio,Böle. Äi Gabriel. Rusthollari. ÄÄ Catharina.)

VII Lapset
Erik Johan Skyten. Syntynyt 11.07.1823 Lohja,Kirkniemi. Taulu 12.
Taulu 12

VII. Erik Johan Skyten. Syntynyt 11.07.1823 Lohja,Kirkniemi. Isä Taulu 11. –Puoliso Anna Carolina. Syntynyt 15.07.1826 Pusula,Vörlö. Kastettu 16.07.1826 Pusula. Äiti piika Maija Leena Johansdotter, joka Annan syntymän aikaan työskenteli Vörlön kylän Skinnarin talossa. ( Ä Maija. Syntynyt 04.05.1798 Pusula,Uusikylä. Äi Johan. Syntynyt 09.09.1762 Pusula. ÄÄ Hedvig. Syntynyt 18.01.1764 Pusula,Ikkala.)

VIII Lapset
Johan Viktor Skyten. Syntynyt 23.06.1857 Lohja,Karstu. Taulu 13.
Taulu 13

VIII. Johan Viktor Skyten. Syntynyt 23.06.1857 Lohja,Karstu. Isä Taulu 12. –Puoliso Edla Maria Nyman. Syntynyt 15.11.1859 Kiikala. ( i Emanuel Nyman. Syntynyt 16.07.1823 Kisko,Uusikylä. ii Gustaf Nyman. Syntynyt 10.05.1792 Kisko,Uusikylä. Torppari,suutari. iÄ Eva. Syntynyt 12.01.1793 Kisko,Liipola. Ä Maria Kristina. Syntynyt 13.11.1829 Sammatti,Haarjärvi. Äi Elias. Syntynyt 24.11.1787 Sammatti, Haarjärvi. Tilanvuokraaja. ÄÄ Greta Sparf. Syntynyt 10.10.1799 Sammatti,Haarjärvi.)

IX Lapset
Olga Maria Kanerva. Syntynyt 19.07.1885 Lohja. Taulu 14.
Taulu 14

IX. Olga Maria Kanerva. Syntynyt 19.07.1885 Lohja. Muutti Lohjalta Sammattiin 14.12.1901. Suomensi sukunimekseen Kanerva yhdessä kaksoissisarensa kanssa. Skyten. Isä Taulu 13.

X Lapset
Viola Maria Kanerva. Syntynyt 29.01.1924 Lohja.
Taulu 15

IV. Brita Sofia Schytterus. Syntynyt 1735 Pyhäjärvi Ul. Kastettu 01.10.1735 Pyhäjärvi Ul. Kuollut 1808. Isä Taulu 3. –Puoliso 1754 Johan Schaeffer. Syntynyt 29.12.1723 Marttila. Kuollut 22.10.1799 Pyhäjärvi Ul. Kappalainen. Vht: kengitysseppä henkirakuunarykmentissä Johan Schefer (k. 17668) ja Anna Jöransdotter tämän 2. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 5.2.1736 (in cl. infim., Nybyens.) - 17.6.1746 (examen). lioppilas Turussa kl. 1746 Schæfer Joh. Xphor. Austr _ 409. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.12.1752. Todistus ordination hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen kirjattu pöyttäkirjaan 4.1.1753. yhäjärven Ul. kappalaisen apulainen 1752, kappalainen 1759.

V Lapset
Karl Johan Schaeffer. Syntynyt 18.12.1757 Pyhäjärvi Ul. Kuollut 14.05.1840 Lempäälä. Kirkkoherra. Taulu 16.
Taulu 16

V. Karl Johan Schaeffer. Syntynyt 18.12.1757 Pyhäjärvi Ul. Kuollut 14.05.1840 Lempäälä. Kirkkoherra. Turun katedraalikoulun oppilas 22.2.1770 (in cl. etymol., Vichtiis. 12 ann.) - 16.6.1777 (examen). lioppilas Turussa kl. 1777 Schäfer, Carl Johan Nyland. _ 566. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 4.7.1785. ihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.7.1785. Vihdin kirkkoherran apulainen 1785. Henkirakuunarykmentin ylim.pataljoonansaarnaaja 1790. Vihdin pitäjänapulainen s.v., kappalainen 1798. Tyrvännön kappaainen 1804. Lempäälän kirkkoherra 1816. Äiti Taulu 15. –Puoliso 1792 Vihti Margareta Magdalena Lagus. Kuollut 1855. Isä Georg Lagus oli Vihdin kirkkoherra.

VI Lapset
Karl Johan Schaeffer. Syntynyt 04.10.1795 Vihti. Kuollut 01.10.1833 Mynämäki. Pappi. Taulu 17.
Taulu 17

VI. Karl Johan Schaeffer. Syntynyt 04.10.1795 Vihti. Kuollut 01.10.1833 Mynämäki. Pappi. Vht: Lempäälän kirkkoherra Karl Johan Schaeffer 9513 (yo 1777, kk. 1840) ja Margareta Magdalena Lagus. Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilas 1805. Turun katedraalikouln oppilas 16.2.1808 (in cl. prim.) - 13.4.1808 (abiit, testim. vitae 14.2.1809). Porvoon lukion oppilas 18.10.1811 - 13.12.1817 (dim.). Ylioppilas Turussa 27.2.1818. Merkitty Uusmaalaisen osakunnan matrikkeliin Turun palon jälkeen [1818] Carolus Johannes Schæffer, natus in paroecia Wichtis die 11:o Octobris 1795, patrepastore in Lempelä. E Gymnasio Borgoëns. Albo Universitatis insscriptus die 27:mo Februarii. Död såsom Kapellan i Wirmo. Todistus pappisvirkaan pyrkimistä varten registratuurassa 12.12.1821. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.12.1821. Lempäälän kirkkoherran apulainen 1821. Kalvolan pitäjänapulaine1825. Mynämäen kappalainen 1832. Isä Taulu 16. –Puoliso 08.02.1824 Loppi Seraphia Fredrica Malin. Syntynyt 14.09.1800 Renko,Nyby. Oli elossa vielä vuonna 1858. ( i Johan Malin. Syntynyt 26.02.1766 Sääksmäki. Kuollut 10.11.1833 Kauhajoki. Pitäjänapulainen,kappalainen. Ä Seraphia Berghäll. Syntynyt 21.09.1773 Renko,Nyby. Kuollut 04.06.1831 Kauhako. Äi Nils Berghäll. Syntynyt 18.11.1748 Karjalohja,Pyöli. Kuollut kohtaus 19.08.1823 Loppi. Kirkkoherra. ÄÄ Maria Elisabet Kempe. Syntynyt 1748. Kuollut vanhuus 06.07.1811 Loppi.)

VII Lapset
Carolina Fredrika Schaeffer. Syntynyt 17.12.1824 Kalvola. Kastettu 18.12.1824 Kalvola. Kuollut hukkunut 15.09.1832 Kalvola. Haudattu 19.09.1832 Kalvola.
Carl Ulric Schaeffer. Syntynyt 10.04.1828 Kalvola. Kastettu 15.04.1828 Kalvola.
Hedvig Charlotta Schaeffer. Syntynyt 16.09.1830 Kalvola. Kastettu 19.09.1830 Kalvola. Kuollut keuhkotauti 29.01.1853 Kalvola. Haudattu 21.02.1853 Kalvola.
Taulu 18

III. Kristina Schyttera. Syntynyt 1700. Kuollut 1761 Loppi,Joentaka. Syntymävuosi Lopen rippikirjasta. Isä Taulu 2. –Puoliso Krister Jusselius. Syntynyt 1683. Vht: Räyskälän Jussilan talollinen Lopella Jöran Tomasson (k. 17708) ja Sofia. Helsingin triviaalikoulun oppilas 12.2.1700 Christiernus Jusselius - poispyyhitty: Kardenius - Loppiensis. Ylioppilas Turussa 1705/06 Iusselius Christiern. Lappens - _ 258. open kappalainen 1719 (vahv. 1722). sui perheineen Lopen Joentaan kylän Kittilän talossa.

IV Lapset
Erik Hemming Jusselius. Syntynyt 03.02.1733 Loppi,Joentaka. Kuollut keuhkotauti 18.03.1793 Tammela,Kuusto. Kirjanpitäjä,kruununvouti. Taulu 19.
Taulu 19

IV. Erik Hemming Jusselius. Syntynyt 03.02.1733 Loppi,Joentaka. Kuollut keuhkotauti 18.03.1793 Tammela,Kuusto. Haudattu 02.04.1793 Tammela. Kirjanpitäjä,kruununvouti. Kotoisin viereisen Lopen pitäjän Räyskälän kylän Jussilasta. Toimi kirjanpitäjänä ja myöhemmin henkikirjoittajana. Tammelan kruununnimismies ja kruununvouti. Omisti ao. pitäjän Marttilan puolen manttaalin verotalon, minkäosti vaimonsa kanssa 1791.[1] Äiti Taulu 18. –Puoliso 15.05.1766 Tammela Beata Barck. Syntynyt 04.02.1748 Tammela,Kuusto. Kastettu 05.02.1748 Tammela,Kuusto. Kuollut vesitauti 29.03.1799 Tammela. Haudattu 15.04.1799 Tammela. ( i Gabriel Barck. Syntynyt 19.09.1712 Tammela. Kuollut 07.05.1788 Tammela. Kappalainen. Ä Beata Charlotta Jägerhorn Af Storby. Syntynyt 24.03.1712 Lohja,Laakspohja. Kuollut keuhkotauti 11.06.1781 Tammela. Äi Torsten Jägerhorn Af Storby. Syntynyt 27.02.1681 Naantali,Storby. Kuollut laukaus taistelussa 19.02.1714 Isokyrö,Napue. Majuri. ÄÄ Ebba Wellingk. Syntynyt 1687 Lohja,Laakspohja. Kuollut 13.10.1755 Tukholma.)

V Lapset
Eric Johan Jusselius. Syntynyt 24.06.1767 Tammela,Martila. Taulu 20.
Carl Fredrik Juselius. Syntynyt 1769 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela.
Gustav Wilhelm Juselius. Syntynyt 1771 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut syöpä 11.10.1833 Hämeenlinna. Haudattu 1833 Siuntio. Kauppias. Toimi kauppiaana Hämeenlinnassa. –Puoliso Eva Eleonora Oqilwie. Syntynyt 24.09.1779 Janakkala. Kastettu Janakkala. Kuollut 19.02.1849 Siuntio. Evan ensimmäinen puoliso oli ollut kruununnimismies Johan Haake.
Adolph Juselius. Syntynyt 1773 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut tuntematon lasten sairaus 1773 Tammela,Tammela. Haudattu 03.06.1773 Tammela,Kirkon eteisen alle.
Beata Madgalena Juselius. Syntynyt 1774 Tammela,Kuusto. Kuollut 14.01.1853 Marttila. Taulu 22.
Kristina Juselius. Syntynyt 18.01.1777 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut 22.12.1856 Marttila, Purhala, Kylänpää eli Raukkala. Pysyi naimattomana koko ikänsä ja vanhuuden päivänsä asui yhdessä siskonsa kanssa Marttilassa, veljensä Gabrielin pojan, kruununnimismies Fredrik Sebastianin luona.
Jakob Juselius. Syntynyt 20.03.1780 Tammela,Kuusto. Kuollut 14.05.1855 Vihti. Kruununvouti. Taulu 23.
Gabriel Juselius. Syntynyt 1783 Tammela,Kuusto. Kuollut vanhuus 06.03.1852 Karkku,Rikainen. Kruununnimismies. Taulu 25.
Adolf Juselius. Syntynyt 1786 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut kova kuume 18.02.1823 Hämeenlinna. Haudattu 27.02.1823 Hämeenlinna. Kauppias. Toimi kauppiaana Hämeenlinnassa.
Hemming Henric Juselius. Syntynyt 1789 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut 1789 Tammela,Kuusto. Kuollut ilmeisesti lapsena, koska hänestä ei ole mitään mainintaa myöhemmissä dokumenteissa.
Ulrica Juselius. Syntynyt 02.11.1790 Tammela,Martila. Kuollut turvonnut jalka 22.11.1848 Karjalohja. Taulu 33.
Taulu 20

V. Eric Johan Jusselius. Syntynyt 24.06.1767 Tammela,Martila. Kastettu 26.06.1767 Tammela. Isä Taulu 19. –Puoliso Ulrica Maria Lepsen. Syntynyt 24.04.1773 Tammela,Mansikkaniemi. Kastettu 24.04.1773 Tammela. Kuollut keuhkotauti 12.10.1816 Tammela,Kankainen. Vanhemmat Tammelan Mansikkaniemessä asunut kersantti Fredrik Wilhelm Lepsen ja vaimonsa Gertrud Christina Agander. Gertrudin ensimmäinen puoliso oli ollut Janakkalan kirkkoherran apulainen Matias Ahonius, joka kuoli 7.10.1757.

VI Lapset
Eric Wilhelm Juselius. Syntynyt 18.10.1796 Tammela,Martila. Kuollut keuhkotauti 09.11.1846 Hämeenlinna. Kauppias. Taulu 21.
Axel Friedric Juselius. Syntynyt 11.04.1798 Tammela,Martila. Kuollut halssfluss 1799. Haudattu 15.04.1799.
Johan Adolph Juselius. Syntynyt 30.09.1799 Tammela. Kuollut maksasairaus 1846 Turku. Haudattu 29.07.1846 Turku. Huutokauppakamarin johtaja. Huutokauppakamarin johtajana Turussa.
Johanna Wilhelmina Juselius. Syntynyt 02.09.1801 Tammela.
Taulu 21

VI. Eric Wilhelm Juselius. Syntynyt 18.10.1796 Tammela,Martila. Kastettu Tammela. Kuollut keuhkotauti 09.11.1846 Hämeenlinna. Kauppias. Kauppiaana Hämeenlinnassa. Isä Taulu 20. –Puoliso 03.11.1825 Hämeenlinna Henrica Albertina Hiden. Syntynyt 21.11.1804 Hämeenlinna. Isä oli ruokakauppias Henric Hiden ja tämän toinen vaimo, Albertina Schmack.

VII Lapset
Wilhelm Albert Juselius. Syntynyt 12.08.1826 Hämeenlinna. Kuollut kuume 20.04.1828 Hämeenlinna. Haudattu 1828.
Henrica Wilhelmina Juselius. Syntynyt 1829 Hämeenlinna. Kastettu 08.02.1829 Hämeenlinna.
Emilia Josephina Juselius. Syntynyt 22.12.1830 Hämeenlinna. Kastettu Hämeenlinna. Kuollut kova kuume 03.04.1834 Hämeenlinna.
Emil Victor Juselius. Syntynyt 27.07.1833 Hämeenlinna. Kastettu Hämeenlinna.
Achates Casimir Juselius. Syntynyt 05.02.1836 Hämeenlinna. Kastettu Hämeenlinna. Kuollut kuume 11.07.1837 Hämeenlinna.
Rosa Charlotta Juselius. Syntynyt 12.05.1838 Tammela,Lungais.
Ernst Volmar Juselius. Syntynyt 07.03.1841 Tammela,Lungais. Kastettu 06.04.1841 Tammela.
Taulu 22

V. Beata Madgalena Juselius. Syntynyt 1774 Tammela,Kuusto. Kuollut 14.01.1853 Marttila. Omisti Tammelan pitäjän Marttilan talon mutta miehensä kuoleman jälkeen luovutti sen siskontyttärensä miehelle, Gabriel Nymanille. Beata muutti 1838 Karjalohjalle ja 1845 Vihtiin, missä asui veljensä Jakobin luona. Lopulta muutti Marttilan pitäjään, jossa asui vanhuuden päivänsä siskonsa Kristinan kanssa nimismies Fredrik Sebastian Jr:n luona. Isä Taulu 19. –Puoliso 01.01.1811 Tammela Petter Adolph Simolin. Syntynyt 26.02.1764 Vihti,Veikola. Kuollut 18.08.1834 Tammela,Marttila. Vänrikki. Vihittäessä Uudenmaan jalkaväkirykmentin lippujunkkari. Lippujunkkari oli aliupseeriston korkein arvo. Kuollessaan hänet mainitaan kuitenkin palveluksesta eronneena vänrikkinä. Hänen isänsä oli Vihdin nimismies.

VI Lapset
Gustaf Adolph Simolin. Syntynyt 02.11.1820 Tammela,Marttila. Kuollut 27.11.1832 Hämeenlinna. Haudattu 1832 Tammela. Oli Hämeenlinnassa koulussa kuollessaan.
Taulu 23

V. Jakob Juselius. Syntynyt 20.03.1780 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut 14.05.1855 Vihti. Kruununvouti. Osti vuonna 1802 Marttilan talon Tammelassa vanhemmalta veljeltään, mutta myi sen jo 1807 kruununnimismies Sagulinille. Tämän jälkeen omisti Rutunan talon Kauvatsan kappelissa. Sieltä muutti Vihtiin 1841 ja asui Torkin kersantintalossa. Isä Taulu 19. –Puoliso Helena Mård. Syntynyt 1785. Kuollut 1879 Turku,Kähäri.

VI Lapset
Gustaf Adolf Juselius. Syntynyt 17.12.1825 Vihti. Kuollut 21.09.1890 Turku. Kruununnimismies. Taulu 24.
Taulu 24

VI. Gustaf Adolf Juselius. Syntynyt 17.12.1825 Vihti. Kuollut 21.09.1890 Turku. Kruununnimismies. Muutti 19-vuotiaana Poriin työskennelläkseen purjelaivoilla. Seuraavana vuonna Turkuun, jossa oli nuorempana aliupseerina tarkk'ampujapataljoonassa. Samaisen rykmentin sairaalavalvoja 1847. Ylimääräinen kanslisti Turun lääninvirastossa 1850. Samana vuonna myös Seilin sairaalavalvojana. Sundin kruununnimismies 1857, mutta siirrettiin 1864 Taivassaloon. Linnanvouti Turun linnan lääninvankilassa 1862. Kruunun kehruuhuoneen valvojana 1864-1881. Kuoli Turussa. Isä Taulu 23. –Puoliso 1:o 24.05.1849 Vihti Fredrika Blom. Syntynyt 22.09.1829 Turku. Kuollut 31.05.1866 Turku. –Puoliso 2:o 12.05.1867 Turku Augusta Ottilia Edling. Syntynyt 03.07.1835 Tukholma. Kuollut 10.05.1875 Turku. –Puoliso 3:o 21.02.1880 Turku Anna Karolina Eugenia Bouvin. Syntynyt 29.01.1856 Eskilstuna.

VII Lapset
1: Gustaf Adolf Arvid Juselius. Syntynyt 1849 Turku. Kuollut 1859. Kuoli nuorena.
1: Alarik Bernhard Napoleon Juselius. Syntynyt 1852 16.6.1852,Nauvo. Merimies. Meni Alaskan kalastuskomppanian palvelukseen.
1: Adolf Selim Alexander Juselius. Syntynyt 22.04.1856 Turku. Kastettu Turku. Kuollut 20.07.1857 Turku.
1: Rauha Evelina Juselius. Syntynyt 27.04.1858 Sund. Kastettu Sund. Kuollut 27.05.1916 Tukholma.
3: Knut Orvar Juselius. Syntynyt 03.05.1883 Turku. Kastettu Turku. Apteekkari. Aloitti uransa apteekkari Ivar Strandellin oppilaana Turussa. Valmistui farmaseutiksi 1906, jonka jälkeen työskenteli Iisalmessa, Turussa ja Helsingissä. Suoritti proviisorin tentin 31.5.1914.Avasi sivuapteekin Honkajoelle syyskuussa 1916 ja osti pari viikkoa myöhemmin Kurkijoelta apteekin. –Puoliso 08.06.1908 Kuopio Isa Durchman. Syntynyt 06.05.1882 Kuopio.
Taulu 25

V. Gabriel Juselius. Syntynyt 1783 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Kuollut vanhuus 06.03.1852 Karkku,Rikainen. Haudattu 23.05.1852 Karkku. Kruununnimismies. Asui Karkun pitäjän Rikaisten kylän Ryömän talossa ja toimi pitäjän nimismiehenä. Isä Taulu 19. –Puoliso 10.05.1811 Karkku Maria Forsström. Syntynyt 30.07.1792 Turku. Kuollut 01.12.1868 Karkku. Stålhandske. Karkun Tojolan talon kasvattitytär.

Oli piika Maria Jacobsdotterin avioton lapsi Turun kaupungista.

VI Lapset
August Gabriel Juselius. Syntynyt 17.11.1812 Karkku. Kastettu 22.11.1812 Karkku. Kuollut hukkui 12.05.1815 Karkku. Haudattu 18.05.1815 Karkku.
Carl Fredric Juselius. Syntynyt 16.10.1813 Karkku. Kastettu 20.10.1813 Karkku. Kuollut tuntematon sairaus 27.09.1814 Karkku. Haudattu 02.10.1841 Karkku.
Gustaf Wilhelm Juselius. Syntynyt 20.10.1814 Karkku. Kastettu 23.10.1814 Karkku. Kuollut tuntematon 06.04.1848 Karkku. Haudattu 20.04.1848 Karkku. Oli naimaton ja lapseton.
Fredrik Sebastian Juselius. Syntynyt 09.04.1816 Karkku. Kuollut 25.08.1878 Turku. Nimismies. Taulu 26.
Hedvig Lovisa Juselius. Syntynyt 1817 Karkku. Kastettu 27.05.1817 Karkku.
August Gabriel Juselius. Syntynyt 17.06.1818 Karkku. Kuollut punatauti 11.09.1857 Karuna. Kappalainen. Taulu 27.
Jakob Oskar Juselius. Syntynyt 16.08.1819 Karkku. Kastettu 22.08.1819 Karkku.
Carl Fredrik Juselius. Syntynyt 13.08.1820 Karkku. Kauppias. Taulu 28.
Bror Johan Juselius. Syntynyt 06.12.1821 Karkku. Kuollut 1864. Lampuoti. Taulu 31.
Maria Leontina Wilhelmina Juselius. Syntynyt 12.03.1823 Karkku. Kastettu 22.03.1823 Karkku.
Carolina Wilhelmina Juselius. Syntynyt 16.05.1824 Karkku. Kuollut 01.05.1917 Pori. Taulu 32.
Frans Oskar Juselius. Syntynyt 17.06.1828 Karkku. Kastettu 02.07.1828 Karkku. Kuollut tuntematon sairaus 26.06.1828 Karkku. Haudattu 10.07.1828 Karkku.
Amanda Gustafva Juselius. Syntynyt 06.06.1832 Karkku. Kastettu 14.06.1832 Karkku.
Taulu 26

VI. Fredrik Sebastian Juselius. Syntynyt 09.04.1816 Karkku. Kastettu 16.04.1816 Karkku. Kuollut 25.08.1878 Turku. Vihkimisen aikaan 1839 oli maakanslian konttoristina Turussa. Toimi 1800-luvun puolivälissä Marttilan nimismiehenä. Vuodesta 1862 määrättiin samoihin töihin Taivassaloon.

Fredrik Sebastian tunnettiin kansan keskuudessa lisänimellä Iso-Jussi.

Marttilan pitäjässä säilyneiden tarinoiden mukaan "oli paha mies sanan jyrkimmässä merkityksessä".

Asui loppuelämänsä suuressa köyhyydessä Turun kaupungissa. Nimismies. Isä Taulu 25. –Puoliso 01.01.1839 Turku Ulrika Vilhelmina Mellbom. Syntynyt 05.02.1815 Turku. Vanhemmat laivuri Henrik Mellbom ja vaimonsa Eva Eklund.

VII Lapset
Fredrik Vilhelm Juselius. Syntynyt 20.06.1839 Turku.
Augusta Matilda Juselius. Syntynyt 17.09.1840 Turku.
Taulu 27

VI. August Gabriel Juselius. Syntynyt 17.06.1818 Karkku. Kastettu 19.06.1818 Karkku. Kuollut punatauti 11.09.1857 Karuna. Kappalainen. Vihittiin vaimon kotona, Korppoossa. Oli kuollessaan Karunan kappalaisena. Perheen viidestä lapsesta kolme kuoli vain 10 päivän sisällä syyskuussa 1857. Syynä oli punatauti. lioppilasmatrikkelin mukaan; Turun triviaalikoulun oppilas 31.8.1831 (in cl. coll. infer.) -9.2.1832 (abiit e cl. coll. infer.). Porin triviaalikoulun oppilas 9.4.1833 (cl. etymol. #1221) - 6.6.1839. Turun lukion oppilass 15.6.1839 - 8.6.1843 (dim.). Ylioppilas Helsingissä 12.10.1843 (arvosana approbatur cum laudäänimäärällä 15). Satakuntalaisen osakunnan jäsen 21.10.1843 [1843] d. XXI. Octobr. Augustus Gabriel Jusélius, natus in Carcu die XIV. Junii MDCCCXVIII. | Prestvigd 1844. Vihitty papiksi Turuun hiippakunnassa 11.6.1845. auvon kirkkoherran apulainen 1845. Karunan kappalainen 1846. Isä Taulu 25. –Puoliso 31.07.1846 Karuna Christina Madgalena Dickman. Syntynyt 1818. Kuollut 1884. Christina asui vihkimisen aikaan Korppoon pappilassa. Isä kappalainen Fredrik Emanuel D. , äiti Katarina Magdalena Escholin.

VII Lapset
August Ferdinand Juselius. Syntynyt 03.07.1847 Karuna. Kuollut 28.03.1900. Laamanni ja kaupungin kunnallispormestari August Ferdinand Juselius kuoli Turussa 28. päivä maaliskuuta vuonna 1900 pitkäaikaisen sairauden jälkeen. Hän oli syntynyt Karunan pitäjässä 3.7.1847, missä hänen isänsä August Gabriel J. oli tuolloin kappalaisena. August Ferdinandin äiti oli Christina Magdalena Dickman, joka oli kappalaisen tytär. August Ferdinandin sisaruksista voidaan mainita veli August Arthur, josta tuli mm. valtiopäivämies ja hovioikeudenneuvos.

August Ferdinand kävi koulua Turussa tullen ylioppilaaksi 1866. Hän suoritti tuomaritutkinnon 1871 ja pääsi saman tien auskultantiksi Turun hovioikeuteen. Jo samana vuonna hän haki ja sai notaarinviran raastuvanoikeudesta ja seuraavana vuonna Juselius valittiiin oikeusneuvosmieheksi kyseiseen oikeusistuimeen. Vuodesta 1881 lähtien aina kuolemaansa saakka hän oli Turun kaupungin kunnallispormestarina. Tähän toimeen hän oli saanut pohjaa oltuaan kuusi vuotta kaupunginvaltuusmiehien sihteerinä.

Aikalaisten mukaan teräväjärkisenä ja etevänä lakimiehenä Juselius hoiti aina toimensa hyvin. Laamannin arvonimi hänelle myönnettiin 1897 arvonantona niistä monista luottamustoimista, joita hän oli vuosien mittaan hoitanut. Juselius oli veljensä tavoin valtiopäivämies ja edusti kotikaupunkiin kaikilla valtiopäivillä vuodesta 1888 alkaen lähes kuolemaansa saakka. Hänet oli jo valittu vuoden 1900 päivillekin, mutta ankara sairaus pakotti Juseliuksen perumaan osanottonsa.

Aikalaiset muistivat häntä sanoen; "Monella haaralla ja tavalla hänen suurta kykyään ja taitoaan tarvittiin ja aulis oli hän niitä yleishyvän palvelukseen käyttämään. Turun kaupungissa ei varmaankaan liene monta semmoista julkista laitosta, jonka toimintaan hän ei tavalla tai toisella ottanut osaa."

August Ferdinand Juselius olikin jäsenenä Suomen Talousseuran johtokunnassa, saman seuran puheenjohtajana, säästöpankissa ja elinkorkolaitoksessa, paloapuyhtiöiden ja eläkelaitosten johtokunnissa, kouluneuvostoissa, Työväen sairas- ja hautauskassan johtokunnassa jne jne jne. Luonteeltaan Juselius oli leikillisen hilpeä ja tämän takia hyvin suosittu turkulaisessa seuraelämässä.

Vuonna 1873 oli Juselius mennyt naimisiin Johanna Matilda Thodenin kanssa, jonka isä oli raatimies. Rouva Thoden kuoli 1891 ja elämänsä loput vuodet Juselius eli leskenä. Häntä jäivät lähinnä kaipaamaan kolme poikaa ja kaksi tytärtä sekä veli lukuisista ystävistä puhumattakaan. Laamanni.
Alma Augusta Madgalena Juselius. Syntynyt 09.04.1849 Karuna. Kuollut punatauti 20.09.1857 Karuna.
Axel August Juselius. Syntynyt 06.09.1852 Karuna. Kuollut punatauti 10.09.1857 Karuna.
August Fredrik Juselius. Syntynyt 22.04.1855 Karuna. Kuollut punatauti 14.09.1857 Karuna.
August Arthur Juselius. Syntynyt 28.04.1857 Karuna. Kuollut 1925 Turku. Hovioikeudenneuvos,valtiopäiväedustaja. Sai konsulin arvonimen ja toimi mm. valtiopäivillä edustajana. Oli myös innokas harrastajavalokuvaaja ja oli mm. jäsenenä Amatörfotografklubbenissa, Helsingissä 1895-1901. –Puoliso Anna Elise Juselius.
Taulu 28

VI. Carl Fredrik Juselius. Syntynyt 13.08.1820 Karkku. Kastettu 20.08.1820 Karkku. Kauppias. Kauppiaana Porissa. Isä Taulu 25. –Puoliso 25.02.1851 Pori Amalia Lovisa Gröneqvist. Syntynyt 1826.

VII Lapset
Carl Arthur Juselius. Syntynyt 24.12.1851 Pori. Kastettu Pori.
Jenny Lovisa Juselius. Syntynyt 23.08.1853 Pori. Taulu 29.
Fritz Arthur Juselius. Syntynyt 13.06.1855 Pori. Vuorineuvos,liikemies. Taulu 30.
Bertha Helena Juselius. Syntynyt 25.01.1857 Pori. Kastettu Pori.
Alma Augusta Juselius. Syntynyt 01.07.1859 Pori. Kastettu Pori.
Axel Bruno Juselius. Syntynyt 27.03.1861 Pori. Kastettu Pori.
Hanna Gabriela Juselius. Syntynyt 18.05.1863 Pori. Kastettu Pori.
Karl Johan Juselius. Syntynyt 07.07.1864 Pori. Kastettu Pori.
Anna Elise Juselius. Syntynyt 01.01.1866 Pori. Kastettu Pori.
Taulu 29

VII. Jenny Lovisa Juselius. Syntynyt 23.08.1853 Pori. Kastettu Pori. Isä Taulu 28. –Puoliso Karl Anders Nordgren. Syntynyt 11.10.1842 Pori. Kastettu 31.10.1842 Pori. Kauppias. Porilaisen kauppiaan, Carl Nordgrenin ja tämän vaimon, Maria Thurmanin poika. Myös Karl Anders toimi kauppiaan Porissa.

VIII Lapset
Signe Maria Nordgren. Syntynyt 21.08.1880 Pori. Kastettu Pori.
Karl Arthur Nordgren. Syntynyt 19.10.1882 Pori. Kastettu Pori.
Taulu 30

VII. Fritz Arthur Juselius. Syntynyt 13.06.1855 Pori. Kastettu Pori. Vuorineuvos,liikemies. Fritz Arthur Juselius taas oli porilainen sahatavarakauppias, joka piti teollisuuden harjoittamista hömpötyksenä toisin kuin kilpailijansa Rosenlewit ja Ahlströmit. Tyttärensä varhaisen kuoleman jälkeen Juselius määräsi säätiönsä edistämään sairauden poistamista maailmasta. Samalla hän rakennutti Sigridille upean Juseliuksen mausoleumin Poriin. Myöhemin Fritzistä tuli vuorineuvos. Vuonna 1911 herra Juselius haki Turun satamaan kieltoa venäläisiille laivoille tulla hänen varastoalueelleen. Isä Taulu 28. –Puoliso 16.11.1882 Pori Blenda Theresia Moliis. Syntynyt 06.05.1850 Pori. Kastettu Pori. Porilaisen kauppiaan, Johan Moliisin ja tämän vaimon, Maria Lindenin tytär.

VIII Lapset
Thyra Terese Juselius. Syntynyt 13.03.1884 Pori. Kastettu Pori.
Sigrid Maria Juselius. Syntynyt 17.05.1887 Pori. Kastettu Pori. Kuollut 1898 Pori. Porin merkittävämpiä nähtävyyksiä on kaupungin hautausmaalla oleva Sigrid Juseliuksen hautakappeli, vaikkakin se maamme arvokkaimpiin luettuihin maalauksiin on tilaisuus tutustua enää vain jälljennösten välityksellä. Porilainen liikemies, myöhemmin vuorineuvos F.A. Juselius päättpian ainoan lapsensa, 11-vuotiaan tyttärensä Sigridin kuoleman jälkeen rakennuttaa pienelle vainajalle viimeiseksi leposijaksi hautakappelin kotikaupungin hautausmaalle. Kappelin suunnittelu uskottiin tunnetulle kirkkoarkkitehdille Jsef Stenbäckille, jonka laatimien piirustusten mukaan rakennettumausoleumi valmistui peruspiirteiltään vuonna 1903. Ajalle ominaista uusgoottilaista tyylisuuntaa noudattavasta kappelista tulikahdeksankulmainen, jonka kuudella sisäpinnalla on korkeat ikkunat. Ikkunoihin arkkitehti Stenbäck ehdotti tehtäväksi lasimaalaukset sekä niiden alapuolella oleviin pintoihin, samoin kuin kappelin kattoon ja eteiseen, freskomaalauksia. Lasimaalauksista luovuttiin mutta muuten suunnitelma toteutettiin. Arkkitehdin esityksestä Pekka Halonen sai tehtäväkseen suorittaa eteisen maalaukset ja Akseli Gallen-Kallela päätyön, itse kappeliin tulevat maalaukset. Halosen seinämaalauksia "Kirkkomiehiä" ja "Kivityömiehiä" ei maalattu enää uudestaan kappelia kohdanneen tuhon jälkeen mutta Gallen-Kallelan freskot uusittiin.
Taulu 31

VI. Bror Johan Juselius. Syntynyt 06.12.1821 Karkku. Kastettu 09.12.1821 Karkku. Kuollut 1864. Lampuoti. Karkun Rikaisten kylän Ryömän talon lampuoti. Isä Taulu 25. –Puoliso 1:o 12.04.1859 Vesilahti Maja Kaisa. Talollisen tytär Vesilahden Jokioisten kylän Raasan talosta. Bror Juseliuksen kuoltua nai 7.3.1865 Vesilahden Kurkelan kylänKuparin syytinkimies Joachim Erikssonin. Hedvig Helena. Syntynyt 28.10.1824 Kurikka. Kastettu 30.10.1824 Kurikka. Kuollut 1857 Karkku,Rikainen. Isä Anders Andersson oli Heddan syntymän aikaan lampuotina Kurikka Latva-Nikkolan talossa, josta sitten 1820-luvun lopulla tuli Karkun Järventaan kylän Alasen rusthollariksi. Hän oli syntyisinn Jalasjärven Saarenpäästä. iti Hedda Gustava Andell oli Kurikan kappalaisen tytär.

VII Lapset
2: Bror Johan Juselius. Syntynyt 01.02.1848 Karkku,Rikainen. Kastettu 04.02.1848 Karkku. Kuollut hinkuyskä 09.09.1848 Karkku,Rikainen. Haudattu 24.09.1848 Karkku.
2: Johan Fredrik Juselius. Syntynyt 25.07.1849 Karkku,Rikainen. Kastettu 29.07.1849 Karkku.
2: Frans Viktor Juselius. Syntynyt 21.01.1852 Karkku,Rikainen. Kastettu 31.01.1852 Karkku.
Taulu 32

VI. Carolina Wilhelmina Juselius. Syntynyt 16.05.1824 Karkku. Kastettu 23.05.1824 Karkku. Kuollut 01.05.1917 Pori. Isä Taulu 25. –Puoliso 14.01.1854 Karkku Matts Victor Sjöman. Syntynyt 21.01.1831 Rauma. Kuollut 05.06.1906 Pori. Kauppias. Toimi kauppiaana Porin kaupungissa.

VII Lapset
Maria Malia Carolina Sjöman. Syntynyt 05.03.1855 Pori. Kastettu 22.03.1855 Pori.
Taulu 33

V. Ulrica Juselius. Syntynyt 02.11.1790 Tammela,Martila. Kastettu 07.11.1790 Tammela. Kuollut turvonnut jalka 22.11.1848 Karjalohja. Haudattu 11.01.1849 Karjalohja. Isä Taulu 19. –Puoliso 24.06.1820 Tammela Gustaf Adolf Gedda. Syntynyt 08.05.1789 Salo,Karjaskylä. Kastettu 08.05.1789 Salo. Kuollut murhattu 15.10.1849 Karjalohja. Haudattu 16.10.1849 Karjalohja,Pyhä Risti. Pastori. Vihittäessä Ulrica Juseliuksen kanssa asui Lohjan seurakunnassa,, jossa myös perheen ensimmäinen lapsi syntyi. Hänen vanhempansa olivat Carl Gustav Gedda ja tämän vaimo Lisa jöblom. Lisa oli syntynyt Sauvossa 5.4.1764 ja asui leskenä poikansa perheessä Tammelan Kuustolla. Vuonna 1838 Gustaf ja Ulrica muuttivat perheineen Karjalohjalle. Kuolleiden luettelossa väitetään murhatuksi, mutta tälle ei löydy todisteita muista dokumenteista. Ylioppilasmatrikkelin mukaan; Turun katedraalikoulun oppilas 15.3.1802 (in cl. sec.) - 12.6.1812 (examen). Ylioppilas Turussa 12.6.1812 [Gedda] Gust. Adolph. Nyland. _ 1024. Pappistutkinto. Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 18.6.1814. ihitty papiksi Turun hiippakunnassa 20.6.1814. appina Pirkkalassa, Hämeenlinnassa, Vanajassa ja Lohjalla. Tammelan kappalainen 1822. Karjalohjan kirkkoherra 1836 (virkaan 1838).

VI Lapset
Matilda Gedda. Syntynyt 31.08.1821 Lohja. Taulu 34.
Carolina Gedda. Syntynyt 31.07.1823 Tammela,Kuusto. Taulu 35.
Gustaf Magnus Gedda. Syntynyt 26.11.1825 Tammela,Kuusto. Kastettu 08.12.1825 Tammela. Kuollut kova kuume 22.06.1829 Tammela,Kuusto. Haudattu 29.06.1829 Tammela.
Alexander Gedda. Syntynyt 03.05.1828 Tammela, Kuusto. Kastettu Tammela.
Taulu 34

VI. Matilda Gedda. Syntynyt 31.08.1821 Lohja. Kastettu 07.09.1821 Lohja. Äiti Taulu 33. –Puoliso 28.06.1853 Karjalohja Adolf Lindman. Syntynyt 04.05.1821 Turku,Suom. srk. Kastettu 1821 Turku. Kuollut 19.11.1874 Turku. Saarnaaja, kappalainen. Vht: Turun muurareiden vanhin Adolf Lindman (k. 1835) ja Margareeta Elisabet Lindström. Turun triviaalikoulun oppilas 1.2.1834. Turun lukion oppilas 8.6.1842 - 17.10.1844 (avg.). Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 13.2.1846 (arvosana approbatur cum laudeäänimäärällä 14). Länsisuomalaisen osakunnan jäsen 10.10.1846 10/10 1846 Adolf Lidman ... Skrifvit pro Exercitio H.T. 1849. Seminarii-examen H.T.1847 [Afgång från Afdelningen:] V.T. 1849 med vitsorden: berömlig flit hedr. o. berömv. uppf. Prestvigd 1849. Vihitty papiksi TTurun hiippakuntaan Porvoossa 27.6.1849. Pappina Paattisilla ja Karjalohjalla. Tarvasjoen saarnaaja 1850(virkaan 1853). Paattisten kappalainen 1858. Turun tyttöalkeiskoulun opettaja 160. Turun vankilansaarnaaja 1862. Varapastori s.v.

VII Lapset
Rudolf Valdemar Lindman. Syntynyt 22.12.1853 Tarvasjoki. Kastettu 26.12.1853 Tarvasjoki. Kuollut 1855 Tarvasjoki. Haudattu 1855 Tarvasjoki.
Selina Abelard Lindman. Syntynyt 07.12.1855 Tarvasjoki. Kastettu 09.12.1855 Tarvasjoki.
Nanny Lindman. Syntynyt 15.07.1857 Tarvasjoki. Kastettu 19.07.1857 Tarvasjoki.
Taulu 35

VI. Carolina Gedda. Syntynyt 31.07.1823 Tammela,Kuusto. Kastettu Tammela. Äiti Taulu 33. –Puoliso 11.04.1844 Karjalohja Gabriel Nyman. Syntynyt 03.09.1813 Sammatti,Kiikala. Kastettu 05.09.1813 Sammatti. Kirjanpitäjä. Syntyi Sammatin Kiikalan kylän Junnin talossa, josta muutti 18422 Tammelaan. misti siellä Martilan talon ja toimi kirjanpitäjänä. ( i Henric Nyman. Syntynyt 28.06.1769 Karjalohja,Immula. Rusthollari. ii Axel Nyman. Syntynyt 11.07.1726 Karjalohja,Immola. Kuollut lavantauti 02.07.1788 Karjalohja,Immola. Rusthollari,kirkkovahti. iÄ Stina. Syntynyt 25.01.1741 Perniö,Saari. Kuollut lavantauti 17.06.1788 Karjalohja,Immula. Ä Christina Elisabet Lindberg. Syntynyt 18.02.1771 Siuntio,Kokkis.)

VII Lapset
Axel Gabriel Alexander Nyman. Syntynyt 27.07.1845 Tammela,Martila. –Puoliso 17.12.1884 Tammela Marie Elisabeth Nordanvehr. Syntynyt 22.07.1863 Tammela. Kastettu 08.08.1863 Tammela. Syntyi Tammelan Viksbergin tehtaalla, jossa isä Clas August N. ooli kirjanpitäjänä. Äiti Maria Henrika Neppenström. las August ja Maria Henrika vihittiin Kuhmalahdella 22.7.1857.

Nimihakemisto
Nimi Taulu
Anders 11
Anna 4
Anna Carolina 12
Anna Hedvig 5
Anna Stina 9
Brita 2, 2
Caisa 11
Catharina 11
Christina 11
Elias 13
Eva 6, 13
Gabriel 11
Hedvig 12
Hedvig Helena 31
Helena Corelia 3
Johan 12
Maija 12
Maja Kaisa 31
Maria Kristina 13
Pietari 2
Stina 35
Alho, Aune 9
Askolin, Adolf Fredrik 8
Askolin, Anna Gretha 8
Askolin, Anna Hedvig 9
Askolin, Eva Erika 8
Askolin, Gustaf Henrik 9
Askolin, Hedda Gustava 9
Barck, Beata 19
Barck, Gabriel 19
Berghäll, Nils 17
Berghäll, Seraphia 17
Blom, Fredrika 24
Bouvin, Anna Karolina Eugenia 24
Dickman, Christina Madgalena 27
Durchman, Isa 24
Edling, Augusta Ottilia 24
Forsström, Maria 25
Gedda, Alexander 33
Gedda, Carolina 33, 35
Gedda, Gustaf Adolf 33
Gedda, Gustaf Magnus 33
Gedda, Matilda 33, 34
Grandström, Ida Matilda 9
Gröneqvist, Amalia Lovisa 28
Hagelberg, August Wilhelm 9
Hagelberg, Gustaf Henrik 9
Hagelberg, Ragnar Wilhelm 9
Hiden, Henrica Albertina 21
Hänninen, Gustaf Anian 9
Juselius, Achates Casimir 21
Juselius, Adolf 19
Juselius, Adolf Selim Alexander 24
Juselius, Adolph 19
Juselius, Alarik Bernhard Napoleon 24
Juselius, Alma Augusta 28
Juselius, Alma Augusta Madgalena 27
Juselius, Amanda Gustafva 25
Juselius, Anna Elise 27, 28
Juselius, August Arthur 27
Juselius, August Ferdinand 27
Juselius, August Fredrik 27
Juselius, August Gabriel 25, 25, 27
Juselius, Augusta Matilda 26
Juselius, Axel August 27
Juselius, Axel Bruno 28
Juselius, Axel Friedric 20
Juselius, Beata Madgalena 19, 22
Juselius, Bertha Helena 28
Juselius, Bror Johan 25, 31, 31
Juselius, Carl Arthur 28
Juselius, Carl Fredric 25
Juselius, Carl Fredrik 19, 25, 28
Juselius, Carolina Wilhelmina 25, 32
Juselius, Emil Victor 21
Juselius, Emilia Josephina 21
Juselius, Eric Wilhelm 20, 21
Juselius, Ernst Volmar 21
Juselius, Frans Oskar 25
Juselius, Frans Viktor 31
Juselius, Fredrik Sebastian 25, 26
Juselius, Fredrik Vilhelm 26
Juselius, Fritz Arthur 28, 30
Juselius, Gabriel 19, 25
Juselius, Gustaf Adolf 23, 24
Juselius, Gustaf Adolf Arvid 24
Juselius, Gustaf Wilhelm 25
Juselius, Gustav Wilhelm 19
Juselius, Hanna Gabriela 28
Juselius, Hedvig Lovisa 25
Juselius, Hemming Henric 19
Juselius, Henrica Wilhelmina 21
Juselius, Jakob 19, 23
Juselius, Jakob Oskar 25
Juselius, Jenny Lovisa 28, 29
Juselius, Johan Adolph 20
Juselius, Johan Fredrik 31
Juselius, Johanna Wilhelmina 20
Juselius, Karl Johan 28
Juselius, Knut Orvar 24
Juselius, Kristina 19
Juselius, Maria Leontina Wilhelmina 25
Juselius, Rauha Evelina 24
Juselius, Rosa Charlotta 21
Juselius, Sigrid Maria 30
Juselius, Thyra Terese 30
Juselius, Ulrica 19, 33
Juselius, Wilhelm Albert 21
Jusselius, Eric Johan 19, 20
Jusselius, Erik Hemming 18, 19
Jusselius, Krister 18
Jägerhorn Af Storby, Beata Charlotta 19
Jägerhorn Af Storby, Torsten 19
Kahla, Elias 10
Kahla, Paavo 10
Kanerva, Olga Maria 13, 14
Kanerva, Viola Maria 14
Kempe, Maria Elisabet 17
Kronberg, Israel 8
Lagus, Margareta Magdalena 16
Lepsen, Ulrica Maria 20
Lindberg, Christina Elisabet 35
Lindbäck, Stina Ulrika 7
Lindman, Adolf 34
Lindman, Nanny 34
Lindman, Rudolf Valdemar 34
Lindman, Selina Abelard 34
Löngren, Katarina 3
Malin, Johan 17
Malin, Seraphia Fredrica 17
Manelius, August 8
Mellbom, Ulrika Vilhelmina 26
Moliis, Blenda Theresia 30
Mård, Helena 23
Niemi, Ilona 9
Nordanvehr, Marie Elisabeth 35
Nordgren, Karl Anders 29
Nordgren, Karl Arthur 29
Nordgren, Signe Maria 29
Nyman, Axel 35
Nyman, Axel Gabriel Alexander 35
Nyman, Edla Maria 13
Nyman, Emanuel 13
Nyman, Gabriel 35
Nyman, Gustaf 13
Nyman, Henric 35
Nyman, Ines Natalia 9
Oqilwie, Eva Eleonora 19
Palander, Anna Selina 9
Saario, Aura Aleksandra 9
Saario, Elma Maria 9
Saario, Elsa 9
Saario, Gustaf 9
Saario, Gustav Henrik 9
Saario, Veikko Ensio 9
Saario, Väinö 9
Saren, 9
Saren, Carl Henrik 9
Saren, Gustaf Henrik 9
Schaeffer, Carl Ulric 17
Schaeffer, Carolina Fredrika 17
Schaeffer, Hedvig Charlotta 17
Schaeffer, Johan 15
Schaeffer, Karl Johan 15, 16, 16, 17
Schytten, Emanuel 3, 4
Schyttera, Kristina 2, 18
Schytterus, Brita Sofia 3, 15
Schytterus, Johan 1, 2
Shytterus, Johan 2, 3
Simolin, Gustaf Adolph 22
Simolin, Petter Adolph 22
Sjöman, Maria Malia Carolina 32
Sjöman, Matts Victor 32
Skyten, 8, 14
Skyten, Aino 8, 9
Skyten, Alma 8, 8
Skyten, Anders 5, 11
Skyten, Axel 8
Skyten, Emma 8
Skyten, Erik Johan 11, 12
Skyten, Hilma 8, 10
Skyten, Johan 6, 7
Skyten, Johan Emanuel 5, 6
Skyten, Johan Viktor 12, 13
Skyten, Karl August 7, 8
Skytteen, Emanuel 4, 5
Skytteen, Henrik Johan 4
Skytti, Mårten 1
Sparf, Greta 13
Stålhandske, 25
Tervo, Fanny 8
Wellingk, Ebba 19
Zajander, Eva Sofia 8

Paikkahakemisto
Paikka Taulu
16.6.1852,Nauvo 24
Eskilstuna 24
Helsingin pitäjä 9
Helsinki 9
Hämeenlinna 19, 20, 21, 22
Isokyrö,Napue 19
Janakkala 19
Kalvola 17
Karjalohja 9, 19, 33, 34, 35
Karjalohja,Immola 35
Karjalohja,Immula 35
Karjalohja,Pyhä Risti 33
Karjalohja,Pyöli 17
Karkku 25, 26, 27, 28, 31, 32
Karkku,Rikainen 19, 25, 31
Karuna 25, 27
Kauhajoki 17
Kauhako 17
Kiikala 13
Kisko,Liipola 13
Kisko,Uusikylä 13
Kollaa 9
Kuopio 24
Kurikka 31
Lempäälä 15, 16
Lieto 2, 3
Lohja 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 13, 14, 33, 34
Lohja,Ahtiala 8, 9
Lohja,Askola 8, 9
Lohja,Heinu 6, 7, 8
Lohja,Hermala 5, 6
Lohja,Karstu 12, 13
Lohja,Kirkniemi 5, 11, 12
Lohja,Kiviniemi 8
Lohja,Laakspohja 19
Lohja,Martila 8, 9
Lohja,Nikla 9
Lohja,Terva 7, 8
Lohja,Virkkala 4, 5
Loppi 1, 2, 9, 17
Loppi,Joentaka 2, 18, 19
Marttila 15, 19, 22
Marttila, Purhala, Kylänpää eli Raukkala 19
Mynämäki 16, 17
Naantali,Storby 19
Nurmijärvi 5
Nurmijärvi,Perttula 4, 5
Perniö,Saari 35
Pori 25, 28, 29, 30, 32
Pusula 12
Pusula,Ikkala 12
Pusula,Uusikylä 12
Pusula,Vörlö 12
Pyhäjärvi UL 2, 3, 4
Pyhäjärvi Ul 3, 15, 16
Rauma 32
Renko,Nyby 17
Salo 33
Salo,Karjaskylä 33
Sammatti 35
Sammatti, Haarjärvi 13
Sammatti,Haarjärvi 13
Sammatti,Kiikala 35
Siuntio 9, 11, 19
Siuntio,Böle 11
Siuntio,Kokkis 35
Sund 24
Sääksmäki 17
Tammela 19, 20, 21, 22, 23, 25, 33, 35
Tammela, Kuusto 33
Tammela,Kankainen 20
Tammela,Kirkon eteisen alle 19
Tammela,Kuusto 18, 19, 22, 23, 25, 33, 35
Tammela,Lungais 21
Tammela,Mansikkaniemi 20
Tammela,Martila 19, 20, 21, 33, 35
Tammela,Marttila 22
Tammela,Tammela 19
Tarvasjoki 34
Tukholma 19, 24
Turku 1, 8, 20, 23, 24, 25, 26, 27, 34
Turku,Kähäri 23
Turku,Suom. srk 34
Uskela,Kaukola 8
Vesilahti 31
Vihti 4, 8, 16, 17, 19, 23, 24
Vihti,Veikola 22

Lähteet
1: <a href="http://www.varola.fi">alias</a>. Varola

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioit...