Auranmaan harvalukuisten kartanoiden joukkoon kuuluva Kosken kartano veti puoleensa väkeä pitkienkin matkojen takaa. Samalla sen luomat yhteydet toivat Kosken kappeliin hyvinkin erilaista väkeä Ruotsista saakka. Eräs perhe, jonka sukujuuria voi seurata entisen emämaamme puolelle, on Vähä-Sorvaston sahan ”puukhollari” eli kirjanpitäjä, entinen puuseppä Anders Gedda. Hän oli syntynyt vuonna 1725 ja 1750-luvun alussa hänet tapaa Someron Åvikin lasiruukin puuseppänä. Tämän laitoksen oli perustanut Sillanpään kylään kartanonomistaja Jacob Reinhold de Ponti 1748. Myöhemmin herra Gedda siirtyi Pitkäjärven kartanonvuokraajaksi.
Åvikin lasitehdas perusti 1761 Kosken kappeliin, mukavien kulkuyhteyksien päähän, sahan. Tämän tarkoituksena oli ensisijaisesti tehostaa polttoaineen eli puun tuotantoa tehtaan tarpeisiin. Tätä menikin suunnattomia määriä, sillä parhaimmillaan Åvik työllisti noin 300 henkeä. Tehtaan tarina päättyi rajuun tulipaloon toukokuussa 1833. Sen jälkeen oli pystyssä ainoastaan lasimestarien asuinrakennus, kaikki muu tuhoutui.
Anders Geddan vaimo oli Madgalena Christina Nordling, jonka nimen edessä muistetaan rippikirjoissa mainita sana madame. Hän olikin sukuperältään, jos ei nyt suorastaan aatelinen niin ainakin säätyläinen. Esivanhempiensa joukkoon hän saattoi lukea mm af Qvalstad ja Svinhufvud till Främby -suvut. Ehkä kuuluisin, yksittäinen esi-isä oli ruotsalainen pappismies Johannes Rudbeckius (1581-1646). Rudbeckius oli Uppsalan yliopistossa professorina matematiikan, heprean ja teologian aloilla. Samalla hän työskenteli hovisaarnaajana ja oli mukana Kustaa II Adolfin Venäjän sotaretkellä 1614-1615. Hänestä tuli lopulta Västeråsin piispa ja Rudbeckiusta pidetään yleisesti yhtenä maan merkittävimmistä piispoista.
Anders Geddasta ja Magdalena Nordlingistä alkoi pieni pappissuku, johon kuuluivat lähinnä heidän poikansa, Tammelan kappalaisena kuollut Karl Gustaf Gedda sekä tämän pojat Gustaf Adolf ja Berndt Fredrik. Ensin mainitusta tuli aikanaan Karjalohjan kirkkoherra ja velipojasta Teiskon kappalainen. Gustaf Adolf Geddan vävy oli Tarvasjoella saarnaajana toiminut Adolf Lindman.
Madgalena Nordling kuoli punatautiin 1791 ja Anders Gedda jonkinlaiseen pöhöttymään seuraavana vuonna. Heidän tyttärensä Ulrika oli avioitunut sahan laudankantajan, Matti Simonpojan kanssa, joka ryhtyi myöhemmin käyttämään sukunimeä Avolin. Tuon raskaan työn jälkeen Matti asettui Patakosken Sarjan talon torppariksi. Tähän perheeseen syntyi kahdet kaksoset vuosina 1791 ja 1798. Ikävä kyllä kaikki nämä lapset kuolivat hyvin pieninä. Esikoispoika Samuel muutti kotitorpastaan Hongiston Talolaan ja nai sotilas Jaakko Tallgrenin tyttären, Liisan. Tämä oli syntynyt Talolan sotilastorpassa ja syntymävuosi 1770 muuttuu papin virheen takia vuodeksi 1772. Heillä oli kaksi lasta, Adolf Fredrik ja Juho Heikki. Asuinpaikkana oli 1820-luvulle tultaessa Patakosken Ylisarjan talon Hakalan torppa.
Mainittakoon lopuksi, että Anders Geddan isä oli laivuri Henrik Andersson Gedda, joka asui 1720-luvulla Karunassa. Sieltä hän muutti perheineen Somerolle. Sekä Henrik että hänen vaimonsa Liisa kuolivat Somerolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti