analytics

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirkkolaki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirkkolaki. Näytä kaikki tekstit

Vuoden 1686 kirkkolaki: Säädöksiä ja seurauksia Suomen historiassa

Vuoden 1686 kirkkolaki oli merkittävä käännekohta Suomen historiassa, ja sen vaikutukset tuntuvat vielä tänäkin päivänä. Tämä Ruotsin valtakunnassa säädetty laki uudisti kirkon hallintoa ja vaikutti laajasti yhteiskuntaan.

Kirkkolain keskeiset muutokset

Kirkkolaki toi mukanaan useita merkittäviä muutoksia, jotka koskettivat niin kirkon sisäistä toimintaa kuin sen suhdetta valtioon:

  • Kuninkaan vallan vahvistuminen: Laki antoi kuninkaalle laajat oikeudet kirkon asioihin, mikä vahvisti entisestään itsevaltiuden ajan hallitsijan asemaa.
  • Pappissäädyn roolin muuttuminen: Pappissäädyn hallinnolliset ja oikeudelliset tehtävät vähenivät, kun osa niistä siirtyi maallisille viranomaisille.
  • Tuomiokapitulien päätöksistä valittaminen: Kirkollisten asioiden valitustietä muutettiin niin, että tuomiokapitulien päätöksistä voitiin valittaa maalliseen hovioikeuteen.
  • Piispojen nimitysoikeus kuninkaalle: Piispojen nimitysoikeus siirtyi kokonaan kuninkaalle, mikä lisäsi entisestään hallitsijan vaikutusvaltaa kirkossa.

Kirkkolain vaikutukset Suomessa

Suomessa kirkkolaki otettiin käyttöön vuonna 1688, ja se oli voimassa aina vuoteen 1869 asti. Lain vaikutukset ulottuivat laajalle yhteiskunnan eri osa-alueille:

  • Uskonnonopetuksen tehostaminen: Kirkkolaki korosti uskonnonopetuksen merkitystä ja velvoitti seurakuntia järjestämään rippikouluopetusta. Tämä vaikutti merkittävästi suomalaisten luku- ja kirjoitustaitoon.
  • Kirkonkirjojen pitämisen tehostaminen: Laki velvoitti seurakuntia pitämään tarkkoja kirkonkirjoja, joihin merkittiin syntymät, kuolemat ja avioliitot. Nämä kirkonkirjat ovat nykyään korvaamaton lähde sukututkimukselle.
  • Avioliittolain tiukentaminen: Kirkkolaki asetti avioliitolle tiukempia ehtoja ja edellytti esimerkiksi esteiden tutkintaa ennen vihkimistä.
  • Kirkollisten riitojen käsittely: Laki määritteli tarkasti, miten kirkollisia riitoja tuli käsitellä ja mihin oikeusasteisiin niistä voitiin valittaa.

Kirkkolain perintö

Vaikka vuoden 1686 kirkkolaki ei enää ole voimassa, sen vaikutukset näkyvät edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Esimerkiksi kirkonkirjojen ansiosta meillä on tänä päivänä kattavat tiedot suomalaisten sukuhistoriasta.

Kirkkolain säännökset ovat myös vaikuttaneet suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja hallintoon. Vaikka kirkon ja valtion suhde on muuttunut vuosien saatossa, kirkkolain periaatteet ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Lukkarin tehtävät vuoden 1686 kirkkolaissa

Vuonna 1686 kirkkolaki määritteli lukkarin tehtävät seuraavalla tavalla;

"Luckari pitä samalla muoto Kirckoherrald ja Seuracunnald walittaman; waan ei ilman Tacausmiehiä wastan otettaman. Hänen pitä oleman cunniallisen / uscollisen ja wiriän / Kirjantaitawan / ja taitaman weisata ja kirjoitta / nijn että hän sijnä Seuracunnas Nuorta Cansa opetta taita.

Hänen pitä myös oleman Kircolle uscollisen / ja Kirckoherral ja Seuracunnal cuuliaisen / murhen pitämän soittamisest ja kläppämisest / cullakin ajallans / laitta Stundikelloja / nijn myös ottaman wisun warin / ja hywin tallella pitämän caickia mitä hänen halduns annettu ja uscottu on. Nijn pitä hänen myös Papille Jumalan Palweluxes / Rippisialla / ja cosca käsketän / Pitäjän Asioilla / nijn myös muusa Kircon palweluxes / käsillä oleman ; waan ei millän muoto Kirckoherra oman palweluxen cautta rasitettaman / estettämän eli poispidettämän sijtä welwolisudest / cuin hänen tule caikel wireydell ja uscollisudella Lasten opettamisen päällä pitä.

Hänen pitä myös edeswiemän Capitluniin / Prowastin ja Kirckoherran Kirjoja Prowastin tygö / cosca ne tulewat hänen kätens / lähimmäisel Luckarille / ja jos se wijwytetx tule / wastaman sen wahingon edest / cuin sijtä tapahtu"

1800-luvun alkupuolella lukkarin tehtäviin kuului myös erinäisiä välskärin töitä, mm. rokotusten antaminen. Toisaalta mm. Halikon seurakunnan hankittua urut kirkkoonsa, tuli lukkarista samalla myös urkuri.

Edellä mainittua kirkkolakia ei aikain kuluessa aina noudatettu ja monien lukkarin luku- sekä kirjoitustaito saattoi olla perin heikkoa. On myös mainintoja siitä, että 1700-luvun puolivälissä lukkari olisi antanut lapsille opetusta.

Lähde ; KirckoLaki ja Ordningi , Turusa 1688, s. 124




Blogitekstisuositus

Kidnapattu kreivi – 1700-luvun uskomaton perintöriita