 |
| J.L. Wadman 1813-1861 |
Sukunimi on todennäköisesti muotoiltu Larsin synnyinkylän Wadsbyn mukaan, kuten opintielle lähteneiden talonpoikaispoikien kesken oli tapana. Sukupolvi toisensa jälkeen Wadmanit olivat pappeja, opettajia ja ruukkien miehiä. He muuttivat sinne, missä oli virka tai työtä.
Lars Wadman (1662–1739), Skultunan kirkkoherra
Lars Wadman syntyi 24. joulukuuta 1662 Wadsbyssä Kumlan pitäjässä Västmanlandissa. Hänen isänsä Pehr Zachrisson oli vauras talonpoika ja käräjien tuomari (häradsdomare), äiti oli Greta Larsdotter. Vanhemmilla oli varaa kouluttaa poika Västeråsin koulussa, ja 1686, 23-vuotiaana, Lars kirjoittautui ylioppilaaksi Uppsalaan.
Suku oli arvostettu myös laajemmin. Larsin sisar Anna avioitui Ranstan Pehr Larssonin kanssa, joka toimi talonpoikaissäädyn puhemiehenä vuoden 1720 valtiopäivillä. Pehr Larsson nautti kuningas Fredrik I:n erityistä suosiota. Kun kuningas metsästysmatkoillaan asui Ranstan säterissä, hänen keittiönsä oli Pehr Larssonin luona. Kuningas teetti Pehr Larssonista muotokuvan, joka ripustettiin Kumlan kirkkoon.
Opettajasta tuomiokirkon taloudenhoitajaksi
Lars vihittiin papiksi 17. huhtikuuta 1692 ja pääsi heti opettajaksi (kollegaksi) Västeråsin kouluun. Hän tuli pian tunnetuksi taitavana ja rohkeana taloudenpitäjänä. Siksi hänet valittiin 1695 Västeråsin tuomiokirkon taloudenhoitajaksi (syssloman).
Jonkin ajan kuluttua tuli ikävyyksiä takausmiesten kanssa – lähde ei kerro tarkemmin, mistä oli kyse. Vuonna 1707 Lars kuitenkin pääsi kaikista hankaluuksista, kun tuomiokapituli antoi hänelle valtakirjan Skultunan kirkkoherran virkaan. Samana vuonna tuli kuninkaan vahvistus Altranstädtista. Siellä Saksin maaperällä leiriytyi Kaarle XII:n armeija suuren Pohjan sodan vuosina. Nimien yhteys on huomionarvoinen: kotiseudun Ransta ja kaukainen Altranstädt.
Pitkä kausi Skultunassa
Skultunan pitäjä Västeråsin pohjoispuolella tunnettiin 1600-luvun alussa perustetusta messinkiruukistaan. Lars toimi siellä kirkkoherrana yli 30 vuotta ja elätti suurta perhettä. Vuonna 1714 hän piti hiippakunnan pappeinkokouksen saarnan.
Larsin ensimmäinen puoliso oli Margareta Fernelius, Vikan kirkkoherran Bertil Wikaeuksen tytär. He avioituivat 1693, ja Margareta kuoli 1710 vain 42-vuotiaana. Vuonna 1711 Lars avioitui Anna Cathrina Fahlströmin (s. 1687) kanssa. Hänen isänsä oli Falunin lääninlääkäri, tohtori Fahlström. Anna Cathrina kuoli 1736.
Lapsia syntyi yhteensä 18: kuusi ensimmäisestä ja kaksitoista toisesta avioliitosta. Tunnettuja ovat:
- Pehr, kamarikollegion sihteeri, kuoli 1767
- Catharina, puoliso Ramnäsin ruukin vuokraaja Johan Skuut
- Anna, puoliso kornetti G. Hammardal
- Christina, puoliso rälssivouti A. Wadström
- Maria ja Helena, naimattomia vielä 1738
- Ludvig
- Carl, myöhemmin Rättvikin kappalainen
Lars Wadman kuoli 7. toukokuuta 1739, 76-vuotiaana. Jo hänen lastensa kohdalla näkyy suvun myöhempi suunta: papinvirkojen rinnalla ruukit ja niiden hallinto.
Carl Wadman (1717–1774), Rättvikin kappalainen
Carl Wadman syntyi 7. tammikuuta 1717 Holmbon talossa Kumlan pitäjässä. Hän oli Larsin toisen avioliiton poika. Syntymäpaikka oli sattumaa: vanhemmat olivat tulleet Skultunasta tapaamaan sukulaisiaan Kumlaan, ja äiti synnytti siellä. Isä Lars oli tuolloin 54-vuotias.
Pitkä opintie
Carl kirjoittautui ylioppilaaksi 1737. Äiti oli kuollut edellisenä vuonna ja isä kuoli kaksi vuotta myöhemmin, joten nuori mies jäi pian omilleen. Kahdentoista vuoden ajan hän opiskeli jaksoittain Uppsalassa ja elätti itsensä kotiopettajan paikoilla (konditioner).
Vuonna 1749 Carl nimitettiin Falunin koulun ensimmäisen luokan opettajaksi ja 1754 toisen luokan opettajaksi. Falun oli hänen äitinsä kotikaupunki. Papiksi hänet vihittiin 5. lokakuuta 1755, 38-vuotiaana.
Rättvikin papiksi
Vuonna 1756 Carl oli ehdolla Rättvikin kappalaiseksi, mutta hänet ohitettiin. Kaksi vuotta myöhemmin, 1758, hänet valittiin Rättvikiin koulumestariksi ja samalla lukkaripapiksi. Kun kappalaisen virka seuraavan kerran täytettiin, Carl oli taas ehdolla, ja 1761 hänet valittiin.
Hän suoritti pastoraalitutkinnon hyvin tiedoin. Kirkkoherran virkaa hän ei kuitenkaan useista koesaarnoista huolimatta saanut. Rättvik Siljanjärven rannalla jäi hänen viimeiseksi asemapaikakseen.
Perhe
Carl avioitui 1. toukokuuta 1759, 42-vuotiaana, Elisabet Ihrstadiuksen kanssa. Elisabet oli syntynyt 1732 ja oli Ålin kirkkoherran tytär. Lapsia syntyi kymmenen, joista tunnetaan:
- Anders, myöhemmin Husbyn kappalainen
- Carl, konstaapeli Svean tykistörykmentissä
- Lars, Mariebergin posliinitehtaalla Tukholmassa
- Anna Elisabet
- Johan
Carl Wadman kuoli 20. marraskuuta 1774, 57-vuotiaana. Vanhin poika Anders oli silloin 14-vuotias. Elisabet eli leskenä vielä seitsemän vuotta ja kuoli 1781.
Anders Wadman (s. 1760) ja Lovisa
Anders Wadman syntyi 1760, vuosi vanhempiensa häiden jälkeen, todennäköisesti Rättvikissä. Hän jatkoi isänsä ja isoisänsä tietä papiksi. Ensin hän toimi kirkkoherran apulaisena (pastorsadjunkt) Ljusnarsbergissa, Kopparbergin kaivosseudulla Bergslagenissa. Myöhemmin hänestä tuli kappalainen Husbyhyn Taalainmaalle.
Husby sijaitsee Hedemoran lähellä Dalälvenin varrella. Pitäjään kuului myös Stjärnsundin ruukki. Sekä Ljusnarsberg että Husby olivat seutuja, joissa kaivokset ja ruukit määrittivät elämää – ympäristö, joka saattoi ohjata hänen poikansa ammatinvalintaa.
Andersin puoliso oli Lovisa. Husbyn kastettujen luettelon mukaan Anders oli Johan Ludvig Wadmanin isä, joten suvun Suomen-haara juontaa juurensa Husbyhyn. Anders Wadman kuoli Husbyssä 1821.
Johan Ludvig Wadman, ruukkien mies Suomessa
Johan Ludvig Wadmanin kohdalla suku vaihtaa sekä maata että alaa: pappien sijaan tulee ruukkimies, ja Ruotsin sijaan Suomi. Husbyn kastettujen luettelon mukaan hän oli Husbyn kappalaisen Anders Wadmanin poika. Isä kuoli 1821, joten Johan Ludvig lähti maailmalle ilman isänsä tukea.
Suomeen Johan Ludvig tuli 1839, sillä Jokioisten kirkonarkistosta löytyy hänen muuttokirjansa. Suomen ruukkiteollisuus oli vuosisatojen ajan nojannut ruotsalaiseen osaamiseen, ja ruotsalaisia seppiä ja ruukkien virkailijoita muutti Suomeen vielä 1800-luvullakin. Nimi Ludvig puolestaan toistaa Skultunan kirkkoherran Larsin pojan nimeä.
Jokioisilta Björkbodaan
Ensimmäinen työpaikka Suomessa oli Jokioisten ruukki Hämeessä, jonne hän tuli 1839 ruukin tarkastajaksi (bruksinspektor). Jo seuraavana vuonna, 1840, hän muutti Dragsfjärdiin Björkbodan ruukille ylisepämestariksi. Björkbodan ruukki Turun saaristossa tunnetaan myöhemmin erityisesti lukkotuotannostaan.
Perhe rannikon ruukkiseuduilla
Johan Ludvig vihittiin Salossa 18. elokuuta 1843 Aurora Adolfina Charlotta Waszin kanssa. Aurora oli syntynyt 1818 Muurlan Kaukelman talossa, nykyisen Salon alueella, ja kuoli 1888 Tammisaaressa. Heille syntyi kolme lasta:
Lapsi | Syntymävuosi | Syntymäpaikka |
|---|---|---|
Sigrid Adolfina | 1843 | Helsinki (Helsingin pitäjä) |
Ludvik Paavo | 1845 | Perniö |
Wendla Aurora | 1846 | Jussarö, Tammisaari |
Perhe asui vuosien mittaan ainakin Helsingin pitäjässä, Tammisaaressa, Salossa ja Perniössä, kun taas Johan Ludvig oli yksin töissä Jokioisilla ja Dragsfjärdissä. Paikat seuraavat ruukkien karttaa: Perniössä toimivat muun muassa Teijon ja Mathildedalin ruukit, ja Jussarön saarella Tammisaaren edustalla louhittiin rautamalmia 1800-luvulla. Pojan nimi Ludvik vei isän nimen ja suvun vanhan nimiperinteen eteenpäin.
Johan Ludvig kuoli 1861 ja hänet on haudattu Vantaan Pyhän Laurin kirkon kirkkomaalle.
Loppusanat: suku tänään
Wadmanien tarinassa toistuu kaksi asiaa: koulutus ja liikkuvuus. Talonpoikaistuomarin poika pääsi yliopistoon, ja sen jälkeen suvun miehet hakeutuivat virkoihin sinne, mistä niitä sai – Västeråsiin, Skultunaan, Faluniin, Rättvikiin, Ljusnarsbergiin ja Husbyhyn. Samalla ruukit kulkivat tarinassa mukana alusta asti: Skultunan messinkiruukki, Larsin vävyn Ramnäsin ruukki ja Taalainmaan kaivosseudut.
Johan Ludvig vei tämän perinnön meren yli. Hänen työnsä ruukeilla ja perheen asuinpaikat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa laskivat pohjan suvun su
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti