Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun sukua yritettiin saada virallisesti aateloiduksi. Yksi ehkä kaikkein mielikuvituksellisen tarina on peräisin Teit -suvun papereista 1640-luvulta.Vuoden 1642 toukokuussa pernajalaiset ylimajoitusmestari Nils Boije ja ratsumestari Fabian Berndes antoivat nimittäin Tukholmassa todistuksen 1550-luvun puolivälissä eläneen Lars Matsson Teetin pojanpojanpojan, kapteeni Johan Matsson Teetin aatelisesta sukuperästä. Tämä tapahtui Johanin hakiessa paikkaa tuolloin perustettuun Ruotsin Ritarihuoneeseen.
"Eräs aatelismies Skotlannista, Henning Teet af Perno, palveli Birger jaarlia sinä aikana kuin tämä valloitti Hämeen ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle Anno Christi 1250. Sitä kautta hänestä tuli kunnioitettu mies Suomessa ja hän rakensi Pernajan kirkon ja nimitti kirkon ja pitäjän isänsä talon Pärnon mukaan Skotlannissa, hän kantoi (vaakunassaan) punaista Pyhän Andreaksen ristiä valkoisella kentällä ja 1/3 kentästä ristin päällä punainen, jonka sisällä kolme 3 hopeista tähteä sekä päällä peuran pää, jolla tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teett, joka oli Teethomin Håkonin isä"
Tämä teksti on kuvassa näkyvän sukupuun ohessa. Samoin kuvassa näkyy Johan Matsson Teetin ilmoittama suvun vaakuna, jossa on mm. peuranpää. Johan sai kuin saikin aateloinnin nimellä Stierncreutz. Pienemmässä kuvassa on tämän suvun vaakuna.Lopulta 1880-luvulla kävi ilmi, että Skotlannissa oli todellakin elänyt aikoinaan Tait of Pirn -niminen aatelissuku. Tuon suvun vaakuna muistutti hyvin paljon Pernajan Teetin vaakunaa peuranpäineen kaikkineen. Kurt Antell, joka kirjoitti Pernajan historian 1930-luvulla, kävi kirjeenvaihtoa skotlantilaisen valtioheraldikko Francis Grantin kanssa. Tältä tulleen tiedon mukaan Tait of Pirn -suvun sukupuuta ei ollut enää tallessa ja vanhin sitä käsittelevä asiakirja oli Skotlannin kuninkaan, Robert III:n vuonna 1390 John Taitille antama läänityskirja Pirn -tilalle. Grantin mukaan kyse saattoi olla uuden kuninkaan valtaantulon yhteydessä tehdystä läänityksen uusimisesta, mikä olikin yleinen tapa tuohon aikaan.
Tämä pernajalaisen suurtilallisen ja ikivanhan skottisuvun yhteyden uskottavimpia elementtejä ovat tietysti nimen samankaltaisuus sekä vaakunoiden samankaltaisuus. Hämeen ristiretki tehtiin joko 1238 tai 1239 ja nimenomaan Itä-Uudenmaan kautta. Piispa Henrik, retken johtaja, oli englantilainen, joten mukana on toki voinut olla muitakin saarivaltiosta kotoisin olleita miehiä.
Tätä eksoottista tarinaa vastaan puhuvat kuitenkin eräät vakuuttavat seikat. Kielitieteilijöiden mukaan paikannimi Pernaja on muodostunut suomalaisesta lehmusta tarkoittaneesta sanasta pärnä. Toinen vaihtoehto olisi etunimi Bern tahi Bernhard. Missään tapauksessa Pirn ei voi olla etymylogisesti oikea alkumuoto. Johan Matssonin suvun kantatalon nimi Tetom lienee saanut nimensä muinaisskandin etunimestä Teitr ja alasaksin kielen etunimestä Theit. Tait ei voi olla sen pohjana. Kaiken lisäksi Tetom oli varakas verotalonpoikaistalo, mutta ei aateliskartano. Hännänhuipuksi suvun ehdottomasti tunnetuin jäsen, Kustaa Vaasan luottomies ja kirjuri Jakob Teit ei koskaan maininnut tätä tarinaa. Pernajan harmaakivikirkkokin on nuoremmalta ajalta eli 1300-luvulta, mutta toki sillä on voinut olla puinen edeltäjä.
Vaakuna-yhteneväisyydellekin voi löytää selityksen: Teitit kuuluivat itä-uusimaalaiseen sukuryhmittymään, jossa kolme sukua 1500-1600 -luvuilla käyttivät andreaksenristiä vaakunassaan. Näitä olivat Teitit itse, Creutzit sekä Poitzit. Sukuryhmittymän vanhimmat vaakunatiedot löytyy Poitzeilta vuodelta 1506, jolloin heidän vaakunansa vielä oli nelikenttäinen. Lähtökohta on siis yksinkertaisesti saattanut olla vinoristiaiheinen talonpuumerkki, josta myöhemmin tuli andreaksenristi, sukuryhmittymän vaakuna-aihe. Se, että skotlantilaisella Tait of Pirn -suvulla oli andreaksenristi vaakunassaan ei ollut mikään ihme: Pyhä Andreas (St. Andrew) on Skotlannin suojeluspyhimys ja hänen ristinsä on maan kansallistunnus. Tate- ja Teit-sukujen yhteneväinen kilpikoriste, peuranpää, voi sekin olla todiste plagioinnin puolesta.
Kiitos RR!
Terve, TEETT aateloitin Kung. riddarhuset nrolla 550 ihan omalla vaakunakilvellä. Lisäksi on Teetgrenin vaakuna nro 44 suomessa. Tuo Skottijuttu voi olla skeidaa mutta esim. Ramsayt, ym. skotit eivät protestoinneet. On olemassa muitakin "vanhoja sukutauluja" Ruotsin arkistoissa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Risto T.
"Vanhoja sukutauluja" silmäillessä täytyy pitää mielessä se, miksi niitä ylipäätänsä tehtiin. Hätäisiä johtopäätöksiä esim. pelkkien nimien perusteella ei pitäisi koskaan tehdä.
VastaaPoistaKirjoitit että "lopulta 1880-luvulla kävi ilmi, että Skotlannissa oli todellakin elänyt aikoinaan Tait of Pirn -niminen aatelissuku", mutta oliko tuo skottisuku tunnettu Skotlannin ulkopuolella jo tuolloin 1600-luvulla, kun tämä tarina/legenda on saanut alkunsa? Nimittäin legendan keksijöiden olisi kuitenkin mielestäni pitänyt olla tietoisia kyseisen suvun olemassaolosta keksiäkseen mainitun sukuyhteyden. Tuskin kukaan on ihan hatusta vetänyt tuota Teit of Pirn -nimeä ja sitten olisi vasta myöhemmin paljastunut, että kappas vaan, samanniminen sukuhan on ihan oikeastikin olemassa.
VastaaPoistaLähinnä tässä tarkoitetaan, että asiasta tuolloin 1880-luvulla kiinnostuneet hoksasivat tuollaisen suvun olevan olemassa.
VastaaPoistaTuo tarina on edelleen sepitettä, joten sitä ei pidä ottaa liian vakavasti.
Suvun alkuperällä oli 1500- tai 1600-luvulla aivan eri merkitys kuin nykyisin.
Hmm... vedetäänköhän minut nyt kölin ali tai kieritellään tervassa ja höyhenissä? Itselläni nimittäin tuo sukututkimus pölyttyy kirjahyllyssä isän äidin suvusta kertomassa. Minä olen tietysti jo vuosia brassaillut "jalolla" sukupuulla. Hauska tarina! Mielikuvitusta näyttää esi-isillä olleen, hyvä!
VastaaPoistaOlen lukenut nyt suurinpiirtein kaiken netistä, mitä tulee Teit-suvun skottijuuriin. Itse lähdin ikäänkuin toisinpäin liikkeelle. Dna testauksen tuloksena äitini puolen sukulinjasta löytyi vahva osuma Skotlanti-Irlanti akselille ja aloin kiinnostuneena selvittämään äitilinjaani, joka sitten nopeasti johti sukuihin Jägerskiöld, Creutz, Teit ja Poitz. Ja nyt tuli esille tämä Teit-Skotlanti-saaga, joka kiinnostaa tietenkin tässä valossa erittäin paljon.
VastaaPoistaLöytyisikö geneettisen sukupuun kautta apuja asiaan? Olen nyt aktiivisessa kirjeenvaihdossa skottijuuria omaavien geneettisten mätchieni kanssa ja aion selvittää seuraavaksi asiaa sitä kautta, jos heiltä löytyisi puolestaan yhteisiä sukujuuria Teit, Teet, Tate, Tait of Pirn nimisissa esivanhemmissa.
Muiden Teit-sukulaisten kanssa geneettinen vertailu suhteessa skottitaustaisiin voisi olla eräs vaihtoehto. Löytyykö tätä kautta dna testattua Teit jälkeläistä?
T Anne
Joo, isoäin suku tulee Kuuskoskelta, Tetomista ja Malgårdista Pernajasta. He ovat asuneet tosi kauan siellä. Olen saanut paljon skottilaisia matcheja dna-tutkimuksessa. Kyllä Teit tulee varmasti Skotlannista, ei se ole mikään myytti.
PoistaTuo etymologinen selvitys ei kyllä oikein vakuuta. Sanat ovat vääntyneet alituisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä on esimerkiksi seppele tai vannikko sana slaavilaisissa kielissä. Skottilaisuus ei nyt ole niin kaukaa haettu, koska ristiretkien aikaan Eurooppaa oikeasti eurooppalaistui. Jerusalemiin pakkautui nuoria kilpimiehiä ympäri maanosaa ja jo aiemmin viikingitkin osittain "perustivat" Irlannin, Islannin, ehkä kävivät viinimaassa ja bysantissa. Matkanpituus ei ole sekään peruste jos käännytystyöhon oli aihetta. Se, että Jakob Teit ei asiasta maininnut voi yhtähyvin liittyä vallanvaihdoksiin Ruotsissa. Vanhan vallan tukijat joutuivat muutoinkin hankaliin asemiin.
VastaaPoistaPitäis varmaan issekin (Teitto:jen suvusta) tehdä geenitutkimus.
Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että tuohon aikaan sukupuita rakenneltiin hyvin maallisista syistä. Ja muutaman sadan vuoden väliä ei sovi myöskään unohtaa.
VastaaPoistaEikä myöskään muita argumentteja, mitä tuossa edellä on esitetty. Ainahan sitä voi haaveilla kaikesta, mutta kannattaa pitää jalat maassa ja pysyä tiedossa olevissa faktoissa.
Etymyloginenkin selitys on ihan normien mukainen, mikäli on vähääkään opiskellut aihetta
Etymologiasta vielä. Jos äännät Tait sanan englantilaisittain niin suomalaisen korvaan se kuullostaa Teit:iltä (tai no skottilaisen sanomana voi kuulostaa miltä tahansa). Nämä kirjoitusasut ovat vaihdelleet milloin mitenkin, jos mitään on edes kirjoitettu ylös. Ei Olaus Magnuksen kartatkaan aivan nappiin menneet. Mutta voi olla että Tetom:in Tet on kääntynyt Tait:ista, jonka perään on lykätty latinan akkusatiivi -om. 1200-luvulla nimen kantautuminen skotlannista on yhtä todennäköistä kuin muinaisskandin nimen säilyminen.
VastaaPoistaTietysti 1500-luvulla sukuja perusteltiin jos minkälaisista syistä, mutta jos tämä on peruste niin ei Åstromin 1960-luvun ilmapiiri sekään 'logon didonain'-periaatteita täysin seurannut. Mutta asiastahan voi vain kiistella:)
En lähde kiistelemään. Tosin en itse usko hetkeäkään tuohon skottiperimään tässä tapauksessa.
VastaaPoistaLänsi-Uudeltamaalta, jonka itse tunnen parhaiten, löytyy lukuisia esimerkkejä hyvin varhaisten nimien säilymisestä.
Minulla on sukututkimukseen ja historiaan hyvin rationaalinen näkemys. Sen takia en innostu kuvitelmista. Pysyn tosiasioissa :)
Niin onhan tuo tarinanmukainen sukupuu 'hieman' puuttellinen. Tosiasioissa jos pysytään niin Finlands medeltidsurkunderissa (1910: 370) mainitaan Peter Teyto Piikkiössä todistajana panttaustilaisuudessa helmikuulta 1378. Joten ainakin 630 vuotta vanhasta suvusta on vähintään kyse.
VastaaPoistaTeyto Piikkiössä? OK, mutta mitä tekemistä sillä on asian kanssa.
VastaaPoistaMiten voit päätellä, että hän kuuluisi johonkin tiettyyn sukuun?
Joten ei tuo nyt oikein faktasta käy muuta kuin siltä osin, että joku Peter Teyto oli muinoin todistajana
Se, että nimi esiintyy historiallisissa dokumenteissa ei kerro välttämättä sukulaisuudesta vaan siitä että näitä henkilöitä, miten ikinä nyt nimi onkaan kirjoitettu, on asunut Suomessa jo aiemmin. Toisin sanoen nimi ei ole tuulesta temmattu. Tosin Creutzeja tai Poitzeja Hausenin teoksessa ei mainita.
VastaaPoistaNimien Teit tai Pernå etymologialla ei yksinkertaisesti voi legendaa aukottomasti todistaa vääräksi. Suullisesta historiasta ei lopullisia johtopäätöksiä voi vetää.
Tämän skotin osallistuminen ristiretkeen ja jääminen Pernajaan ei sinäänsä liity millään tavalla aatelisuuteen. Rälssitilojen verovapaus kun ei ole periytyvää vaan se, että tila varusti ratsumiehen helpotti tilan verotaakkaa. Vasta 1569 Juhana III osoitti aatellisuuden periytyväksi, sama kuningas siis jota Jaakko Teit oli ollut vuonna 1563 Erik XIV ja 10000 muun miehen kanssa tuomitsemassa ja tuomassa takaisin Turusta. Helpostihan tuosta asema ja maine lähtee.
Oliko Tetom sitten "varakas verotalonpoikaistalo" vai kartano? Paha mennä sanomaan jos venäläisten kerran tuhosivat 'kartanon' 1571. Tuohon kirkko asiaan vielä niin Hollolastakin tiedetään että suurikivikirkko 1500-luvun alusta suinkaan ollut pitäjän ensimmäinen kirkko.
Kaiken kaikkiaan tuo on mieltäkiinnittävä tarina joka voi olla totta tai sitten ei. Mitään lopullista varmuutta ei asiaan voi saada. Kuitenkin kannattaa muista että Åkström itsekin halusi olla historian tutkimuksen 'enfant terrible'
Moi,
VastaaPoistapari kysymystä: Eikö Skotlannissa aateluus ollut sidottu maa-alueen omistukseen, eikä pelkästään suoraan alenevaan sukulaisuuteen? Olisiko skottiaatelinen jättänyt tiluksensa ja tullut tappelemaan pakanoita vastaan Euroopan laitamaille ja jäänyt tänne? Eli jos tänne tuli joku skotti, niin ehkäpä suvussa saattoi olla aatelisia, mutta tuskin tulija itse sitä oli.
Kun Teit of Pirn -sukua tiedetään tutkitun aina 1100-luvulle saakka, niin eikö tästä tutkimuksesta ole löytynyt tietoa jonkun suvun aatelisen tai ei-aatelisen lähdöstä tänne pohjan perille? Jos ei, niin miksi? Koska kukaan ei ole lähtenyt.
Åström muuten kertoo Johan Teetin palvelleen aikanaan skotlantilaisen William Gibbonsin lippueessa vänrikkinä. Pernajassa vaikutti myös Johanin aikaan useita skottiaatelisia, joiden myötävaikutuksella tietojen saaminen skottiheraldiikasta ja geneologiasta olisi ollut melko helppoa. Tästäkin voi vetää johtopäätöksiä, mutta mitäänhän nämä asiat eivät sinänsä todista.
Minä olen savon Teittisten jälkeläisiä. Jos nämä olivat Pernajan Teittejä (mitä ei ole todistettu), olisi minussa tuon 1200-luvun skotin jäljiltä kymmenesmiljoonasosa skottiverta, give or take some. Ei ehkä kannata vielä DNA-testiä tilata. Jos jollain kaltaisellani on "kovasti osumia" Skotlantiin, niin kyselkööt mielummin kenen kanssa mummo makasi kun ukki oli tukkisavotassa. Hyi.
Hyi Anonyymi, suolaa haavoihin. Just sain äititestin tuloksia ja osumia oli skottisuuntaan enemmän kuin kotimaahan. Olisiko mummoni tarvinnut lämmittäjää kun vaari kävi ameriikoissa. Olisihan se hienoa, jos löytyisi yhteyksiä aatelisiin, mutta eipä sitä näillä tiedoilla arvaa uskoa. Tosin enempi kiinnostaakin jos/kun löytyy eläviä sukulaisia, vaikka kaukaisiakin.
VastaaPoistaJa Tetomin asukkailta jos kysyt på svenska, niin asuvat "i Teitom", eli Teit-muoto edelleen puhekielessä käytössä ja kylälegendan mukaan Pernajan ensimmäinen puurakenteinen kirkko sijaitsi Tetomin kartanon viereisessä metsikössä. Tämä mainittuna myös Museoviraston sivuilla: http://www.kulturmiljo.fi/read/asp/rsv_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=117
VastaaPoistaHi there.
VastaaPoistaIntresting discussion you have here. It'isnt easy to understand by Google translator, but we Taits in US har the same Coat of Arms. And as we recognise some mormon staff, you have even Ramsay, Gathrie and Lindsey families in Pirno. Some people found some 3 carved Tait/Teit marks from 1500s and 1600s in Hayensyoli near Hanko. And I shave seen that ancestermap is in Stockhoms riksarkiv. What a amazing story if true? Whether they (e.g. Ramsay) have been disputed it?
I have seen those 3 diffrent stonecarvers in hauensuoli ( pikesguts), no disputes as we know of. Not from Ramsay, or Lindsey, or Guthrie. Or anyone else by swedish who give nobleship lähtee to Teett, nummer 550. I am from Savo, in our parish graveyard there are lot of Teitti nen ancestors.
PoistaIkävää tuottaa pettymys Juhalle ja muille skeptikoille. Ystäväni teki dna-testin ja siinä tuli vahvasti esiin Skotlanti. Laajassa sukututkimuksessa ei löytynyt muuta mahdollista linkkiä sinne kuin Carin Larsdotter Teit. ��
VastaaPoistaIkävä tuottaa pettymys, mutta valitettavasti noin kaukainen skottilinkki ei perimässä vahvasti näy, jos edes ollenkaan.
Poista