"Aamupäivällä oli johtaja Aalto lähettänyt pari hoitolaista jotakin kattoa tervaamaan. Miehet väittivät tervan olevan niin kylmää, ettei se juokse katolla. Silloin johtaja antoi kannattaa tervapadan hourujen rakennuksessa olevaan leipomahuoneeseen, asetti sen hellalle ja tulta pantiin alle, että terva kuumenisi. Johtaja läksi itse paikalta ja jätti erään naisen tervapataa vartioimaan. Miten lieneekään tervaa läikähtänyt tuliselle hellalle. Se heti leimahti tuleen.
Silmänräpäyksessä nuoleksivat liekit ympäri huonetta. Hätään riennettiin, koppeja koetettiin avata ja tulta sammuttaa - mutta kaikki turhaan. Kertomukset koppien avainten säilytyspaikoista ovat ristiriitaiset. Toiset sanovat avainten olleen käytävän seinällä samassa rakennuksessa, toiset väittävät niitten olleen kokonaan toisessa rakennuksessa.
Kovan tuulen takia levisi tuli tavattomalla nopeudella. Päärakennus, jossa on terveitten hoitolaisten sekä johtajan asunnot, oli tuulen päällä ja saatiin suurella työllä pelastetuksi. Vieläkin vaikeampi oli pelastaa vieressä olevaa talli- ja navettarakennusta. Sitä palavaa sairashuonetta lähinnä oleva kulma paloikin useista kohdin puhki saumoista.
Ikävä seikka oli se, ettei koko talosta löytynyt paloasetta kuin pari asuranssisuihkua. Säiniön asemalta saatiin rautatien ruisku, pienenpuoleinen sekin ja sen avulla tulen eteneminen pääasiallisesti ehkäistiin. Sammutustyötä osaksi vaikeutti myöskin veden vähyys. Viipurista pyydettiin palokuntaa avuksi, mutta ei saatu. Palo alkoi noin kello puoli kahdentoista aikaan päivällä.Mielisairaitten rakennuksessa oli kuusi koppia. Niistä olivat ovet käytäviin. Kun käytävät täyttyivät savulla ja liekeillä, oli onnettomain pelastus mahdoton. Räätäli Takala ja johtaja Aalto, jotka koettivat tunkeutua koppeja avaamaan, saivat melkoisia palohaavoja."
Onnettomuudessa kuolivat sanomalehtien ja Viipurin maaseurakunnan haudattujen luettelon mukaan seuraavat hoidokit;
Heikki Heikkinen Kolikkoinmäeltä, Kalle Nissilä Pohjanmaan Sieviltä, Heikki Kokkonen Sorvalista, Matti Vaittinen Tervajoelta, Aatami Piikki(?) Kolikkoinmäeltä, Niilo Karvola Oulusta, Tuomas Juvakka Nuijamaalta, Juho Svärd ja Juho Ellonen Viipurin pitäjästä sekä rouva Josefina Hongberg Viipurin kaupungista.
Näistä viimeksi mainitun naisen perheessä oli muutoinkin runsaasti surua. Hänen ja vahtimestarimiehensä Johan Fredrik Dillströmin lapsista Martta Johanna oli kuollut keuhkotautiin noin vuoden ikäisenä keväällä 1884. Josefinan kuoleman jälkeen orpoina eläneet sisarukset Olga ja Rosa taasen hukkuivat heinäkuussa 1899.
Sairashuoneessa oli ollut palon alkaessa 15 sairasta ja kaksi pariskuntaa. Heidät kaikki saatiin pelastettua. Koko vaivaistalossa oli noin sata hoidokkia. Vaivaistalon rakennus oli vakuutettu "Pohjolassa" 40.000 markasta ja irtaimistokin 5.000 markasta.
Palon jälkeen aiheutti paljon pohdintaa onnettomuutta ennustaneet tapaukset. Kun kyseistä mielisairaalaa/köyhäinhoitohuonetta 1890-luvun alkupuolella rakennettiin, paloivat ensimmäiset rakennukset kohta sen jälkeen, kun ne oli saatu valmiiksi. Mutta raunioille tehtiin uusi ja entistä ehompi. Sitä koetettiin polttaa kesäkuussa 1895 työntämällä tulta arestihuoneen nurkan alle. Tuli onneksi huomattiin ja saatiin sammumaan. Heinäkuun neljäntenä päivänä ei onni sitten ollutkaan enää myötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti