Kiskon Tieksmäen kylän Lampolan talossa kuili marraskuun lopulla vuonna 1888 isäntä Adolf Fredrik Ahllöf. Hänen leskensä Ulrika Wilhelmina ilmoitti "kaukana asuwille sukulaisille ja ystäwille" tästä ikävästä tapahtumasta sanomalehti Auran maaseutupainoksessa joulukuun neljäntenä päivänä. Adolf Fredrikiä jäivät kaipaamaan Ulrika lisäksi kuusi tytärtä, yksi poika ja vävy. Lähiomaisten joukossa olivat myös hänen siskonsa ja kaksi veljeään.Vainaja oli tullut Lampolaan Halikosta vuonna 1859. Talon edellinen isäntä Daniel Brandt oli kuollut jo 1850 ja Lampolaa oli hoitanut leskivaimo Gustava Eliasdotter yhdessä lastensa kanssa. Voimia talonpitoon ei ilmeisesti ollut riittävästi ja niinpä omistajuus tässä vanhassa verotalossa vaihtui.
Adolf Fredrik Pettersson Ahllöf, jonka suku myöhemmin suomensi nimensä Lampolaksi, oli itse syntynyt Halikossa toukokuussa 1828. Hänen vanhempansa olivat Petter Johansson ja Maria Andersdotter, jotka olivat poikansa tavoin "siirtolaisia". Piikkiön kihlakuntaan kuuluneen Seppälän verotalon edellinen isäntä Johan Matsson luopui talostaan 1828 niinpä Petteri Mariansa kanssa tuli Halikkoon Someron pitäjästä.
Halikon rippikirjojen mukaan sekä Petteri että Maria olivat syntyneet Perniössä vuosina 1777 ja 1788. Koska he kuitenkin saapuivat Seppälään nimenomaan Halikosta, on katse suunnattava ensin tähän Varsinais-Suomen ja Hämeen rajamailla olevaan laajaan pitäjän. Perheeseen kuului Halikon muuttaneiden luettelon mukaan neljä lasta, joten ensiksi kannattaa käydä läpi kastettujen luetteloita Somerolta.
Sieltä löytyykin helposti Mäkilän talo Talvisillan kylästä. Sen iäkäs lampuoti Jöran Jöransson oli kuollut joulun alla 1820 ja jo hieman aikaisemmin oli taloon kaivattu nuorempaa väkeä viljelemään sen tiluksia. Apu oli sitten löytynyt Perniöstä, mistä tuolloin reilun 40 vuoden ikäinen Petter Johansson muutti Talvisillan kylään vaimonsa kera. Seuraava tehtävä onkin katsastaa sekä Halikon että Someron rippikirjoissa mainittu Petterin syntymäpäivä Perniön kastettujen luettelosta.
Nopeasti löytyykin tieto Knaapilassa syntyneestä pojasta, jonka vanhemmat olivat Johan Abramsson ja Maria Johansdotter. Rippikirjaa selaamalla heidät löytää Knaapilan Uudentalon isäntäparina. Petterillä oli vuosien 1782-1789 rippikirjan mukaan kolme sisarusta eli veli Johan ja siskot Maria sekä Lisa. Perheessä asui vielä ajanjakson alussa "isoäiti" Maria Michelsdotter, joka kuitenkin kuolee kesällä 1782.
Petterin vanhemmat Johan ja Maria oli vihitty syksyllä 1763 ja vihittyjen luettelon mukaan morsian oli kotoisin Finbyn kylästä. Johan oli vastaavasti syntynyt Kuustonpyölin talossa Abraham Sigfredssonin ja Maria Michelsdotterin eli tuon edellä mainitun isoäidin vanhimpana lapsena vuonna 1735. Abraham Sigfredsson kuoli 1750-luvun alussa ja Maria meni toiseen avioon Finbyssä renkinä olleen Henrik Erikssonin kanssa. Hieman tämän jälkeen oli vuorossa perheen muutto Knaapilan Uusitaloon. Aluksi isännyyttä näkyisi hoitaneen Henrik, mutta melko pian nuoruutensa voimissa ollut Johan Abramsson on ottanut ohjat käsiinsä.
Jos sukelletaan vieläkin kauemmas historian hämärään, kertovat kirjalliset dokumentit Marian olleen Kuustonpyölin tytär ja hänen vanhempiensa olleen Michel Henriksson sekä Maria Eriksdotter. Kuhmisista tulleen Marian ja Kuustonpyölin Michelin häitä vietettiin lokakuussa 1708. Mikäli Abraham Sigfredsson oli kotoisin Perniöstä, on hänen syntyperänsä Suomenkylässä. Siellä asuneet Sigfred Matsson ja Maria Henriksdotter olivat saaneet toisensaennen vuotta 1690 ja Abrahamille olikin useita sisaruksia.
Näin oheisen kuolinilmoituksen vainajasta on päästy lähes 200 vuotta taaksepäin. Vuodesta 1888 eteenpäin Kiskon Lampolassa asuivat Adolf Fredrik perilliset. Tila sijaitsee Tieksmäen tien varrella, noin seitsemisen kilometriä Kiskon kirkolta. Vuoden 1963 Suuri maatilakirja tiesi kertoa, että tiluksien kokonaispinta-ala oli lähes 300 hehtaaria. Tuolloin käytössä ollut hirsinen päärakennus oli Adolf Fredrik Ahllöfin rakentama ja vuodelta 1861. Kuva on vuodelta 1931 ja tuon vuoden Suuresta maatilakirjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti