Mestattu ja poltettu roviolla

Sääksmäen pitäjän Huittulan kylän Häkärlän rusthollin piika Kaisa Lisa Lindsten sai toukokuussa 1783 aviottoman tyttären, jonka nimeksi tuli Hedvig. Itselleni tuntemattomasta syystä Hedvig mainitaan jatkossa patronyymillä Andersdotter, vaikka ainakaan pitäjän kastettujen luettelosta ei tälle löydy selitystä. Äiti Kaisa Lisa ei koskaan mennyt naimisiin ja kuoli naimattomana Sääksmäellä talvella 1833. Sen sijaan tytär Hedvig lähti jo hyvin nuorena maailmalle tuhoisin seurauksin. (Sääksmäen kappalaisena vuosina 1765-86 oli syntyjään turkulainen Jakob Lindsten, mutta hänen mahdollista yhteyttään Kaisa Lisaan en ole tutkinut).

Hedvigin tie vei Hausjärven ja Janakkalan pitäjiin. Ollessaan piiakana Hausjärven Karan talossa, hän ajautui intiimiin suhteeseen isäntä Fredrik von Konowin sukulaismiehen kanssa. Suhteesta syntyi tyttölapsi. Tästä rikoksesta kristillisiä oppeja vastaan Hedvig sai ankaran puhuttelun pitäjän kirkkoherralta.

Karalta Hedvig lähti sitten Janakkalan Leppäkosken kartanoon, missä lähes samat tapahtumat toistuivat ja nuori piika tuli toistamiseen raskaaksi. Samoihin aikoihin hän joutui joistain muista rötöksistään Hämeenlinnan vankilaan synnyttäen siellä tämän toisen, aviottaman lapsensa. Pettyneenä kartanon herrojen välinpitämättömyyteen teki Hedvig hurjan päätöksen. Hän päätti tapattaa itsensä, koska itsemurhan tehnyt ei olisi päässyt taivaaseen.

Niinpä eräänä heinäkuisena päivänä 1805 Hedvig lainasi kirveen Leppäkoskeen kuuluneesta Männistön torpasta ja käveli sitten kirves kourassa Ryttylään. Siellä hän jäi tien varteen odottamaan erästä mamselli Friskiä, jonka tiesi olevan tulossa Hausjärven Karhin talosta. Nähtyään mamsellin, lähti Hedvig seuraamaan tätä. Muutamien satojen metrien päässä Leppäkosken kartanosta elämäänsä kyllästynyt piika sitten karkasi pahaa aavistamattoman uhrinsa kimppuun lyöden tämän kirveellään kuoliaaksi.

Ilmeisesti Hedvig ei edes yrittänyt paeta kaamean tekonsa jälkeen, vaan suunnitelmansa mukaisesti jäi oikeuden armoille. Oikeuden oli helppo tehdä tutkimus tästä onnettomasta tapauksesta ja lopputuloskin lienee ollut selvä jo etukäteen. Hedvig tuomittiin menettämään henkensä ja tuomion täytäänpano tapahtuisi heinäkuun 11. päivänä vuonna 1805.

Todennäköisesti mainittuna päivänä väkeä saapui runsaasti Turengin ja Kuumolan tienhaaraan, missä paikallinen mestauspaikka sijaitsi. Todennäköisesti ulkopaikkakuntalainen mestaaja oli kirveineen valmiina ja näin onneton Hedvig menetti henkensä vain 22 vuoden iässä. Mestaajan jälkeen ruumis ja pää poltettiin roviolla, aivan kuin pelkkä kuolema ei olisi ollut tarpeeksi voimallinen rangaistus.

Hedvigin uhri, mamselli Maria Frisk joutui puolestaan odottamaan yli seitsemän kuukautta päästäkseen haudan lepoon. Vasta helmikuun toiseksi viimeisenä päivänä vuonna 1805 hänen jäännöksensä laskettiin Janakkalan kirkkomaan uumeniin. Kuolisyyksi haudattujen luettelossa on merkitty karusti "mördad", murhattu.

Mitenkään ainutkertaisesti tapahtumasta Janakkalan historiassa ei kuitenkaan ollut kyse. Jo vuoden 1761 kesällä oli palveluspiika Maria Jöransdotter menettänyt päänsä ja joutunut lisäksi teilatuksi. Yleensä teilauksessa tuomitun ruumis asetettiin yhdelle teilipyörälle ja toisen teilin päälle joutuivat irti leikattu käsi ja pää. Tämän näyn uskottiin pitävän ohikulkijat kaidalla tiellä ja sen takia mestauspaikka ei ollut mikään syrjäinen mäentausta. Päinvastoin nämä näyttämöt pyrittiin sijoittamaan vilkasliikenteisiin risteyksiin.