Kiskon Orijärven kaivoksen "inspektorina" oli 1820-luvun puolivälistä lähtien Lohjalla 1798 syntynyt Johan Adolf Willde. Hänen vanhempansa olivat myöhemmin Inkoon Bredsissä asunut ratsumestari Johan Nils Willde ja vaimonsa Margareta Woivalen. Isänpuoleiset isovanhemmat puolestaan olivat Saaren kartanon tallimestari Johan Nils Wilde ja Magdalena Oldenburg. Magdalena Woivalenin isä Jakob Johan W. omisti Nummen pitäjässä sijainneen Kovelan kartanon ja hänellä oli äitinsä Magdalena Gjösin kautta aatelisia sukujuuria. Jakob Johanin puoliso, Magdalenan äiti oli Uudenmaan jalkaväkirykmentin kapteenin, Gustav Stormerin tytär Eva Katarina.
Johan Adolf tuli siis Orijärvelle joskus 1820-luvun alkupuoliskolla ja 1825 hän avioitui Anna Elisabet Grönroosin kanssa. Ruukki- ja kaivosmaisemat olivat tuttuja Annalle jo lapsuudesta, sillä hänen isänsä Johan Henrik G. oli inspektori Orijärven lähellä sijainneella Kärkelän kuparihytillä.
Johan Adolf Willdellä ja Anna Elisabet Grönroosilla ei ollut lainkaan lapsia ja lähes 35 vuoden avioliitto päättyi inspektori Willden kuolemaan talvella 1859. Syynä ei oli muitakin kiskolaisia tuona vuonna niittänyt vesitauti. Tässä aikoinaan aina kuolemaan johtaneessa taudissa nestettä kertyy vatsaonteloon, keuhkopussiin, sydänpussiin ja ylipäätänsä kaikkiin ihmisen ruumiin onteloihin. Sen syynä voi olla sydänvika tai munuaissairaus.
Willden huomatessa, mikä hänen kohtalonsa tuli olemaan, laati hän jo pahasti sairaana testamentin lokakuussa 1858. Testamentin on seitsemän eri kohtaa, jotka tulisivat saamaan varoja tekijän kuoltua. Näistä ensimmäisenä mainitaan Orijärven kaivokset köyhäinhuolto, joille luvataan 100 ruplaa. Seuraavaksi Kiskon emäseurakunnan köyhille annetaan 50 ruplaa ja kolmanneksi kirjanpitäjä Carl Wilhelm Laxille peräti 400 ruplaa. Herra Laxista, joka oli kotoisin Pohjan pitäjästä, tuli itseasiassa Willden seuraaja ruukkitarkastajana.
Neljäs testamentista hyötyvä oli Erika Wilhelmina Tegelsten, Karjalohjalla 1830 syntynyt nuori rouva, joka ilmeisesti oli asunut Willden pariskunnan luona vuodesta 1854 lähtien. Erikan vanhemmat olivat Kärkelän sahuri Gustaf T. ja vaimonsa Ulrika Winter. Sahuri Gustafin äiti Lovisa oli sitten Anna Grönroosin äidin, Maria Elisabetin Koskin sisar.
Viidentenä testamentissa muistetaan insinööri Carl Melleriä, jolle Willde lupaa tärkeimmät työvälineensä kallisarvoisine "instrumenttipöytineen". Kuudes edunsaaja on taloudenhoitaja, "husan" Maja Stina Flinck saa 25 ruplaa korvauksena Johan Adolfin sairaanhoidosta neljän vuoden ajalta. Maja Stina oli kaivoksen tallirenkinä toimineen Henrik Flink ja Maja Lisa Johansdotterin tytär, joka oli Willden kuollessa 22 vuoden ikäinen.
Lopuksi Johan Adolf testamenttaa vaimolleen lopun omaisuutensa tämän elinajaksi. Vapaasta tahdostaan tehdyn asiakirjan herra Willde allekirjoitti Orijärven kaivoksella lokakuun 26. päivä vuonna 1858. Paikalla olivat todistajina herrat Lauren ja Grönberg. Kirjurin virkaa toimitti herra Nordling. Viimeisenä niittinä testamentin pätevyydelle se julkaistiin kolme kertaa Finlands Allmänna Tidning -sanomalehdessä alkuvuodesta 1859.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti