Kärkelän kuparihytti

Karjalohjan Kärkelän kylän kuparihytti palveli lähinnä läheisen Orijärven kaivoksen tarpeita. Sulatto perustettiin vuonna 1765 kauppaneuvos Robert Finlayn toimesta ja se suljettiin lopullisesti 1882. Sulaton suuruuden aikaa oli von Julinin kausi 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hän omisti Kärkelän lisäksi muutamien kilometrien etäisyydellä sijainneet Antskogin, Fiskarsin, Orijärven ja Kosken ruukit tai kaivokset.

Karjalohjan rippikirjoissa Kärkelä esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1768 aloitetussa niteessä. Tuolloin laitoksen kirjanpitäjänä on herra Nils Hedgreen, joka oli naimisissa Anna Lisa Faberin kanssa. Ensimmäisten työntekijöiden joukossa olivat mm. sulattaja Nils Lindgren, seppä Anders Winter, raudanvääntäjä Gabriel Gallenius ja apumies Carl Murberg. Kuten nykypäivänä, olivat ammattitaitoiset työmiehet jo 1700-luvulla kysyttyjä tekijöitä. Niinpä Kärkelän väkeä lähti töihin mm. Antskogiin, Orijärvelle ja Pinjaisiin (Billnäs). Kuparihytin yhteydessä toimi myös sahalaitos, koska sulatto luonnollisesti tarvitsisi toimintaansa runsaasti erilaisia puutuotteita.

Alueen ruukkien ja kaivosten välillä sukkuloivat monet ulkomailtakin tulleet suvut, jotka sittemmin suomalaistuivat. Näistä perheistä itselleni ovat tutuiksi tulleet Kärkelän osalta mm. Murbergit ja Nässlingit. Myös Kiskon Orijärveltä kuparihytille muuttanut seppä Gustaf Skarp perheineen on tullut merkityksi muistiinpanoihini. Seppä Skarp meni naimisiin Ylettylän Myötmäen talon tyttären, Anna Christerdotterin kanssa. Gustafille ja Annalle syntyi Orijärvellä seitsemän lasta vuosien 1805-1817 välisenä aikana. Mainittakoon sellainen seikka, että Gustafin kaksi veljeä Israel ja Emanuel olivat molemmat rampoja (ofärdig). Tästä huolimatta Emanuelista tuli lopulta Orijärven kaivoksen räätäli. Pikanttina lisämausteena voi Kiskon rippikirjasta lukea Gustaf Skarpin olleen "juniorin", kun taas hänen vuonna 1752 syntynyt samanniminen isänsä oli Skarp senior. En ole aiemmin törmännyt samoihin termeihin Kiskon-Karjalohjan seudulla.

Gustaf Skarpin ja Anna Christerdotterin lapsista ainakin kaksi oli tahoillaan naimisissa. Vuonna 1807 syntynyt Stina Lisa muutti takaisin vanhempiensa kotipitäjään, Kiskoon ja tuli siellä Jylyn kylän Finnarin talon Haukian torpparin, Israel Dahlgrenin vaimoksi. Sisko Engla Lovisa oli häntä kahdeksan vuotta nuorempi ja naimisissa Perniön Kosken ruukin torpparin pojan, Karl Rajalinin kanssa.

Kärkelän kuparihytin ympäristö on säilynyt vuosien saatossa yllättävän hyvin ja Jylyn kylän suunnasta tultaessa voi melkein nähdä Gustaf Skarp juniorin kävelevän raskaan työvuoronsa jälkeen pölyisenä ja väsyneenä kotiin päin punamultaisten rakennusten vierustamaa raittia pitkin. Kuvassa näkyvän tien loppupää ylittään Kärkelän pienen joen. Sillalta voi havaita useita kuparinvalmistukseen liittyneitä historiallisia rakenteita ja oikeassa reunassa viimeisenä olevan talon takana on yksi sulaton kuonakasoista. Mikä ilahduttavinta, Kärkelä ei ole kuollut kylä. Vanhoja taloja on kunnostettu ilmeisesti kesäasunnoiksi ja tunnelmaa voi hyvin kuvata sanalla kotoinen. Vaikka paikka sijaitsee hieman vaikeakulkuisen matkan päässä, voi siellä hyvin poiketa kesäaikaan aistimassa maamme vuoriteollisuuden yhtä pientä, mutta yhtä kaikki tärkeää pistettä.


Kommentit

Suositut tekstit