Juhan suku-uutiset

Sunnuntaina, 22. päivänä tammikuuta vuonna 1882 tapahtui Suomusjärven Lahnajärvellä surkea onnettomuus. Kettulan kylästä kotoisin olleet viisi nuorta miestä ajoivat tuolloin hevosreellä sulaan paikkaan. Reessä istuneet olleet kolme miestä painuivat saman tien jään alle, kun taas reen kannuksilla olleet kaksi nuorukaista ehtivät pelastaa itsensä jäälle ja sitä kautta turvaan. Turmassa menehtyneet olivat Kettulan Sipparin verotalon entisen lampuodin, Karl Magnus Nyströmin ja vaimonsa Klara Gustava Ekholmin juuri 19 vuotta täyttänyt poika Karl Henrik, Sullan verotalon lampuodin, Johan Johanssonin ja vaimonsa Ulrika Johansdotterin 17-vuotias poika Oskar Verner sekä Vanha-Ällipään talon renki Jakob Johan Semberg. Hän oli vainajista vanhin ja syntynyt kesäkuussa 1853 Nummen Sierlan kylän Salmen talon Lamminpakan torpparin, Anders Sembergin ja vaimonsa Greta Lena Telenin kolmantena lapsena. Sanomalehdissä olleiden kertomusten mukaan tämän turman perimmäisenä syynä oli humalassa hurjastelu, si

Eräs suora esi-isäni on Suomusjärven Lahnajärven Reukan talollinen Johan Johansson, joka syntyi elokuussa 1726. Paria vuotta myöhemmin, helmikuun lopulla 1728 näki päivänvalon ensi kertaa pikkuveli Jonas. Tällä kertaa seuraamme hetken hänen jälkeläistensä joukkoa. Puolisokseen Jonas sai naapuritalo Klemelän tyttären, Reginan, joka oli miestään reilut 11 vuotta nuorempi. Vihkiminen Suomusjärven kirkossa tapahtui lokakuussa 1764. Seuraavassa heinäkuussa syntyi pariskunnan esikoisena poika Johan isän ollessa jo kypsässä 36 vuoden iässä. Johania seurasivat muutaman vuoden välein Lisa, Jonas, Greta ja Eva. Tosin Greta-tyttäriä oli kaksi, mutta ensimmäinen kuoli vain viikon ikäisenä. Ajalle tyypilliseen tapaan seuraavana syntynyt lapsi sai saman nimen kuin kuollut isosisko. Johanista tuli torppari Reukan talon Myllykankareelle. Hän oli naimisissa Suomusjärven Taipalon Piekkalan talon tyttären, Greta Lietzenin kanssa. Johanin kuoltua toukokuussa 1801 nai leskivaimo Greta uuden avioliiton erää

Tiesithän, että olen tehnyt pienen määrän historiaan ja sukututkimukseen liittyviä videoita! Löydät ne kaikki tämän linkin takaa. Näkymä Kiskon Orijärven kaivokselle

Klikkaa kuva suuremmaksi Vuonna 1832 vihittiin Suomusjärvellä Arpalahden rusthollin renki Elias Lindgren ja saman suuren talon piika Agneta Lovisa/Josefa Södervall. Elias oli syntynyt Kiskon Kurkelan kylän Pipon puolikkaan tilan talossa, kun taas Agneta oli torpparin tytär Karjalohjan Puujärveltä. Hänen kohdallaan sukututkijalle aiheuttaa pientä hämminkiä se, että Karjalohjalla tyttöstä kutsutaan nimellä Agneta Lovisa. Suomusjärven rippikirjoissa hänestä tuleekin Agneta Josefa. Eliaksen ja Agnetan perhe on kammottava esimerkki siitä, miten pahaa jälkeä tarttuvat taudit saattoivat "vanhoina hyvinä aikoina" aiheuttaa. Arno Forsius kertoo omilla kotisivuillaan erittäin seikkaperäisesti monista sairauksista, joiden joukkoon kuuluu myös verensekaista ripulia aiheuttanut punatauti (kreik. dysenteria). Taudin aiheuttaa suolistoon päässyt ameba-alkueläin. Forsiuksen sivuilla kerrotaan seuraavaa; Punatautia oli Suomessa 1750-luvulla satunnaisina epidemioina. Sittemmin punatauti

Jatkan edellisten tekstieni tapaan Turun rippikirjojen parissa. Tällä kertaa silmiini osui merimies Frans Malm, joka on merkitty syntyneeksi Kiskossa vuonna 1828. Kiskolla tarkoitettiin usein muiden pitäjien rippikirjoissa myös kappeliseurakunta Suomusjärveä ja niin on asia tässäkin tapauksessa. Frans oli yksi Regina Carolina Malmin neljästä aviottomasta lapsesta, jotka kaikki syntyivät Suomusjärven Lahnajärvellä. Pikkusisko Johanna Matildan vei aikanaan vihille sammattilainen Karl Fredrik Sylvander, kun Frans taasen otti vaimokseen piikkiöläisen Margareta Sofia Rothin. Fransilla ja Margareta Sofialla oli ainakin kolme lasta; Sofia Carolina, Frans Emil ja Lovisa Emelia Charlotta. Vuoteen 1857 mennessä isä Frans oli saanut ylennyksen. Hän ei enää ollut pelkkä merimies, vaan kauppalaivan perämies. Suomen Sukututkimusseuran Merimieshuoneiden hakutietokannasta löytää Fransista hieman tarkempia tietoja. Näistä ikävin on tieto hänen kuolemastaan tammikuussa 1881. Tuossa vaiheessa hänelle

Turun kaupungin vuosien 1853-1859 rippikirjassa törmää tehdastyöläinen Robert Alexius Lindelöfiin, joka on syntynyt 1.3.1834 Suomusjärvellä. Koska Lindelöf oli aikoinaan yksi maassamme vaikuttaneista aatelissuvuista, herää kysymys miksi tavallinen tehdastyöläinen uskalsi käyttää näin kunnianarvoisaa nimeä. Niinpä on seurattava Robert Alexiuksen vaiheita ajassa taaksepäin. Onneksi tällä kertaa omista tiedostoista löytyy valmista materiaalia, jonka kokoamisesta kuuluu iso kiitos myös Harri Lintulalle. Hänen muutama vuosi sitten julkaisemansa kirja Kihlman-suvusta oli aikanaan isoksi avuksi  itselleni suomusjärveläisiä juuria tutkittaessa. Tuossa pitäjässä oli nimittäin aika suruton perinne vaihtaa sukunimeä siinä missä me muut vaikkapa paitaamme. No, tietysti kärjistin sanomani, mutta monet rengit ja torpparit Suomusjärvellä vaihtoi sukupolvesta toiseen nimeään ainakin naapuripitäjiä useammin. Robert Alexiuksen vanhemmat olivat suntiona, muonatorpparina ja ruukkityölläisenä elantonsa han

Turun rippikirjoista tekee aina välillä kivoja löytöjä. Tällä kertaa satunnaisen selaamisen seurauksena huomasin vuonna 1858 Turkuun muuttaneen suomusjärveläisen piian, Maria Kristina Fredriksdotterin. Hänet on merkitty ensimmäisen korttelin talossa numero kaksi. Tuossa kiinteistössä asui ainakin Ruotsin Visbystä kotoisin ollut kauppias Johan Sundvall. Ehkäpä Maria Kristina oli hänen palveluksessaan. Maria Kristina on hauska esimerkki siitä, miten toisinaan pienet virheet tai eroavaisuudet sekoittavat sinänsä helpolta tuntuvaa sukujuurien selvitystä. Koska Turun rippikirjasta löytyy selkeä päivämäärä 9.3.1830 Maria Kristinan syntymälle paikkakunnan lisäksi, luulisi olevan helppoa hakea HisKin perusteella näillä tiedoilla. Onhan kaiken lisäksi patronyymikin mainittu. Mutta kuinkas ollakaan, HisKi ei tunnista yhtään vuonna 1830 syntynyttä Maria Kristinaa - ei Suomusjärveltä eikä muualtakaan. Luonnollisesti kannattaa silloin epäillä vaikka päivämäärän virheellisyyttä, mutta helpompi on to