Elämäkerta eräästä esi-isästä

Perhetausta

Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaardissa, Ruotsissa) ja Ingeborg Frille (s. noin 1412 Halikossa). Erlandilla oli neljä sisarusta: Karin Andersdotter Voltis, Margareta Andersdotter Lindelöf, Katarina Andersdotter Karpelain ja Haqvinus Andreae Lindelöf.

Erland meni naimisiin Margareta Lindelöfin kanssa, joka oli syntynyt vuoden 1450 paikkeilla. He avioituivat noin vuonna 1470 Sauvoss. Parille syntyi poika, Henrik Erlandsson, noin vuonna 1485.

Asema ja ammatillinen ura

Erland palveli asemiehenä (asemies), joka oli keskiajalla sotilaan tai ratsumiehen nimitys. Tämä ammatti kuvastaa ajan militarisoitua yhteiskuntaa, jossa aatelismiehet ja heidän jälkeläisensä osallistuivat aktiivisesti sotilaalliseen toimintaan.

Elämä ja aika

Erland syntyi myöhäiskeskiajan kuohuvassa maailmassa, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Ruotsin valta oli vakiintunut alueelle jo 1200-luvulta lähtien, ja yhteiskunta oli vahvasti feodaalinen, aatelissukujen hallitessa maita ja ihmisiä.

Erlandin isä, Anders Henriksson, oli kotoisin Abildgaardista Hallannista, joka kuului aikanaan Tanskaan mutta siirtyi myöhemmin Ruotsille. Hänen äitinsä, Ingeborg Frille, tuli Halikosta, mikä kertoo perheen vahvoista juurista Varsinais-Suomessa.

Noin vuonna 1470 Erland avioitui Margareta Lindelöfin kanssa Sauvossa. Avioliitto solmittiin aikana, jolloin Pohjoismaiden yhteys vahvistui Kalmarin unionin myötä. Unionin alla olivat Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat, vaikka poliittiset jännitteet ja konfliktit jatkuivat.

Erlandin poika Henrik syntyi monimutkaisten poliittisten muutosten keskellä, aikana, jolloin kuninkaallinen valta keskittyi ja kansalliset liikkeet vahvistuivat. Erland palveli sotilaana aikana, jolloin Sten Sture vanhempi pyrki suojelemaan Ruotsin suvereniteettia tanskalaisilta Kalmarin unionin valtapyrkimyksiltä.

Erland kuoli vuonna 1517 Kärkisissä Sauvossa, vain hieman ennen Kustaa Vaasan johtamaa kapinaa, joka johti Kalmarin unionin hajoamiseen ja modernin Ruotsin perustamiseen.

Aikalaisdokumentti

Tuon ajan ihmisistä ei juuri dokumentteja löydy, mutta Erlandin kohdalla tapahtuu mukava poikkeus. Hänet löytää parikin kertaa Turun tuomiokirkon ns. Mustakirjasta, johon oli koottu lähinnä maaomaisuuksiin liittyviä asioita. Vuoden 1486 maaliskuussa miehemme mainitaan oheisen kuvassa olevassa merkinnässä. Erland Andersson ja Lasse Frans hyväksyvät siinä edesmenneen veljensä, mestari Håkanin, lahjoituksen Turussa sijaitsevasta tilasta Pyhän Katariinan alttarille siellä (Turussa) sijaitsevassa tuomiokirkossa.

 

Teksti kuuluu kokonaisuudessaan suurin piirtein seuraavasti - lähde SDHK-nr: 42946

Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven:

Kaikkien niiden tietoon, jotka tämän kirjeen näkevät, me Erland Andrisson ja Lasse Frans tahdomme saattaa tiedoksi, että olemme hyväksyneet rakkaan veljemme, mestari Håkanin – jonka sielulle Jumala suokoon armon – testamentin koskien sitä tilaa, jonka hän lahjoitti Pyhän Katariinan alttarille itsensä ja muiden ystäviemme puolesta, jotka ovat jo edesmenneet tai tulevat kutsutuiksi tästä elämästä. Tämä tehtiin siinä toivossa, että me ja mainitut ystävämme saisimme osallisuuden niihin hengellisiin ansioihin, joita kyseisellä alttarilla tehdään Jumalalle, Pyhälle Katariinalle ja kaikille Jumalan pyhille, niin kauan kuin prebenda on voimassa ja pysyy vahvana. Kirjoitettu Turussa Herran vuonna 1486 Pyhän Gregoriuksen päivänä, molempien sineteillämme vahvistettuna.

 

 

Håkan Frille

Håkan Frille (Hakon, Haakon Kristiernsen, Kristiernsson, Cristernsson, Christiernsson) muutti siis Suomeen. Tuloajankohta ja syy eivät ole selvillä, mahdollisesti hän oli ollut unionikuningas Eerik Pommerilaisen seurueessa Suomen vierailulla joulukuussa jo 1407, jolloin runsaasti rälssimiehiä oli koolla. Ensimmäinen maininta Håkanista on kesäkuulta 1410, jolloin hän Etelä-Suomen (tarkoittaen lähinnä Halikkoa) kihlakunnantuomarin ominaisuudessa istui raatimiehenä Halikossa. Samassa tehtävässä hänestä löytyy lisää merkintöjä, viimeksi toukokuussa 1434. Turun maaoikeuden jäsen hän oli 1415, myös 1434. 
Håkan kävi ainakin kerran synnyinmaassaan, syksyllä 1425, jolloin hän 15.9. Odensessa antoi veljelleen ”Hr. Claues”:ille valtuutuksia perintöasioissa. Hänen isänsä oli kuollut jo 7 vuotta sitten ja Håkan oli jo aiemmin luopunut perintöosuudestaan veljensä hyväksi, joten ei hän ainakaan sen vuoksi Tanskassa käynyt.

Håkanin puoliso oli etunimeltään tuntemattomaksi jäävä asemiehen tytär ...Mårtenintytär. Håkanilla tiedetään ollen 7 lasta, jotka todennäköisesti kaikki, mutta ainakin Ingeborg, Magnus ja Matts olivat liitosta ...Mårtenintyttären kanssa:

1.    Frille (Frellav) Håkaninpoika, asemies, ilmeisesti sisarusparven vanhin.
2.    Magnus Frille, kihlakunnantuomari Ruotsin Österrekaren pitäjässä 1439-72, pso. joko Hedingsön Magnus Ragvaldinpojan (Fargalt-suku) tytär, tai Birgitta Tyrkilintytär (Barun). Sukulinja aateloitiin Ruotsissa 1600-luvulla, Frille no. 133.
3.    Ingeborg Håkanintytär, 1.pso. rälssimies Anders Henrikinpoika.
4.    Kristiern (Krister) Frille, Kiskon Haapaniemi, oli hovipoikana Tanskassa 1445, kuningas Kaarlen valtaneuvos 1464, kihlakunnantuomari Halikossa 1466-72, pso. Elin Magnuksentytär.
5.    Matts Frille, Kiskon Haapaniemi ja Perniön Viborg (eli Frillans), eli vielä 1477, pso. Margareta Bengtintytär (Dufva-sukua).
6.    Margit, joka mainittiin vain veljensä Magnuksen kirjeessä 1458, jolloin Magnus ”kaikella rakkaudella ja hyvällä tahdolla” luovutti Margitille oman osansa perintöä, tontteja Turussa.
7.    Karin, kuoli n. 1472 kihlakunnantuomari Peder Svärdin leskenä.

Håkan kuoli luultavasti ennen 1439 ja haudattiin Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin, jolle hän oli lahjoittanut Kemiön Rugnolan (Rugnål) tilan viimeistä lepopaikkaa vastaan itselleen ja vaimolleen. Vaimo ...Mårtenintytär eli vielä 1442.     Lapsista lähteneet kaikki ns. vanhemman Frille-suvun nimihaarat kuolivat Suomessa kuitenkin jo 1400- ja 1500-luvuilla. Nimi jatkui vielä jonkin aikaa ns. nuorempana Frille-sukuna, kun sukuun tullut vävy 1530-luvulla otti vaimonsa nimen. Sekin poistuu näyttämöltä 1627, muuttuen aateloiduksi Lindelöf-suvuksi (Ruotsin Ritarihuone, Lindelöf no. 143), mutta kuitenkin säilyttäen Frille-suvun vaakunan hieman muutettuna. Vaakunassa oli kaksiosainen kilpi, jossa kaksilehtinen ja kolmihaarainen taimi. 

Mainittakoon vielä, että Tuve Nilsinpoika, joka oli Piikkiön kihlakunnantuomari samoihin aikohin kun Håkan oli vastaavissa tehtävissä lähipitäjässä Halikossa, oli nähtävästi Håkanin serkku – ja kaiken lisäksi vielä naimisissa Håkanin vaimon siskon kanssa.

Tanskalaisten sukua

Tanskan Etelä-Jyllannin, tansk. Sönderjylland, herttua Valdemar nimitti sönderborgilaista Frellav Haakonsenia   palvelijakseen, ”famulus”, antaessaan tälle rälssivapauden 7.12.1334. Tämä on vanhin säilynyt rälssikirje Tanskassa. Erään lähteettömän tiedon mukaan kuoli Frellav 1357 Sönderborgissa. Frellavin puolison nimeä ei tiedetä, mutta hänellä ainakin kolme lasta. Vuoteen 1363 mennessä kuollut Hakon Frellavsen oli isänsä tavoin Valdemar-herttuan palveluksessa. Nicolaus Frellavi mainittiin panttaustodistajana 1369 ja lienee nimen latinalaisesta muodosta johtuen ollut pappi. Kristiern Frellavsen mainittiin 1369-82; hänestä lisää alla.


Ensimmäinen maininta Kristiern Frellavsenista on joulukuun lopulta 1369, jolloin Etelä-Jyllannin herttua Henrik panttasi hänelle kahden pitäjän verotulot. Kristiern asui 1372 kotitilallaan Ribessä ja hänet mainittiin Ribehusin linnaherran drotsi Henning Lembeken voutina 1377 ja vielä 1382. Kristiern hankki ympäristöstä tiloja ja panttauksia sekä toimi tuomarina. Hän sai 1408 pormestarilta ja raadilta todistuksen siitä, että oli ”hyvien ritareiden ja nihtien sukua”, ”gode riddare och knaegte”. Kristiern kuoli 20.1.1418 ja haudattiin Riben tuomiokirkkoon.

Hän oli ollut naimisissa kaksi tai kolme kertaa. Ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. Liitosta syntyi viisi lasta. Tytär Hildeborg, joka kuoli viimeistään 1419, naitettiin ritari Baerneke Skinkelille, Fyn saaren Hindsgavlen päällikkölle. Poika Frellav Kristiernsen mainittiin 1415-19; hän ehkä oli sama kuin 1410 mainittu Skanörin päällikkö Frylle. Poika Håkan Frille muutti Suomeen. Tytär Kristina, joka kuoli viim. 1469, oli sitä ennen todennäköisesti ollut naimisissa linnapäällikkö Henning van Hafnin kanssa. Viides lapsi, poika Klaus Kristiernsen, mainittiin Riben kaniikkina ja aarkkiteininä 1419 – 1454. Suvun myöhempien polvien usein käyttämä lisänimi Frille on muodostettu patronyyminimestä Frellav.

Kristiernin toinen puoliso oli Ermegaard Eggardsdotter (Altena). Toisen liiton lapsia olivat: ritari, valtaneuvos Eggerd Kristiernsen; ritari, valtaneuvos, linnapäällikkö Johan Kristiernsen (alias Johan Frille alias Henikinus Kristiernsen Fode); sekä tytär Taleke.

Kristiernillä oli vielä kolmaskin, nimeltään tuntematon puoliso; heillä ei liene ollut lapsia.

jatkuu.....



Kaikki perhetiedot perustuvat artikkeleihin ERIC ANTHONI - HANS GILLINGSTAM, Frille, ÄSF 1:2 (1965), s. 227-229 ja ERIC ANTHONI, Ätten Frille och dess frändskap med Magnus Tavast, HTF (1952), s. 103 – 122.  Näissä artikkeleissa on lueteltu sekä tanskalainen että suomalainen lähdetieto hyvin yksityiskohtaisesti. Ks. myös kirjaa JULLY RAMSAY, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-16), s. 133.

 

Riben horisontti ehkä näytti tällaiselta jo Frellav Haakonsenin, Kristiern Frellavsenin ja Håkan Frillen aikoihin 1300- ja 1400-luvuilla. Dominoivana tekijänä on 1200-luvulla rakennettu tuomiokirkko. Ainakin Kristiern haudattiinkin tuomiokirkkoon.

Tanskan länsirannikon Ribe on yksi Pohjolan vanhimmista paikkakunnista. Se mainittiin jo noin vuonna 850, johon mennessä se jo oli merkittävä kauppapaikka. Riben piispanistuinkin toimi jo viimeistään 948. Nykyinen tuomiokirkko oli valmis n. 1255. Sen varsinainen torni on Maria-torni, mutta näkyvämpi on kantikas, yli 50-metrinen Porvaritorni – rakennettu asukkaiden turvaksi vihollisia ja luonnonvoimia vastaan.

Tuomiokirkkoon on haudattu mm. kuninkaat Erik (1137) ja Kristoffer (1259). Ribessä sijaitsee myös yksi Pohjolan vanhimpia kouluja, jo 800 vuotta sitten toiminnassa ollut Ribe Katedralskole. Mahdollisesti Frille-suvun miehetkin kävivät siellä hankkimassa voudin- ja tuomarintoimissaan tarvittava luku- ja kirjoitustaitoa.

Frille -suvun juurilla

Tanskan Etelä-Jyllannin, tansk. Sönderjylland, herttua Valdemar nimitti sönderborgilaista Frellav Haakonsenia   palvelijakseen, ”famulus”, antaessaan tälle rälssivapauden 7.12.1334. Tämä on vanhin säilynyt rälssikirje Tanskassa. Erään lähteettömän tiedon mukaan Frellav kuoli vuonna 1357 Sönderborgissa.
Frellavin puolison nimeä ei tiedetä, mutta hänellä ainakin kolme lasta. Vuoteen 1363 mennessä kuollut Hakon Frellavsen oli isänsä tavoin Valdemar-herttuan palveluksessa. Nicolaus Frellavi mainittiin panttaustodistajana 1369 ja lienee nimen latinalaisesta muodosta johtuen ollut pappi. Kristiern Frellavsen mainittiin 1369-82.


Ensimmäinen maininta Kristiern Frellavsenista on joulukuun lopulta 1369, jolloin Etelä-Jyllannin herttua Henrik panttasi hänelle kahden pitäjän verotulot. Kristiern asui 1372 kotitilallaan Ribessä ja hänet mainittiin Ribehusin linnaherran drotsi Henning Lembeken voutina 1377 ja vielä 1382.
Kristiern hankki ympäristöstä tiloja ja panttauksia sekä toimi tuomarina. Hän sai 1408 pormestarilta ja raadilta todistuksen siitä, että oli ”hyvien ritareiden ja nihtien sukua”, ”gode riddare och knaegte”. Kristiern kuoli 20.1.1418 ja haudattiin Riben tuomiokirkkoon.
Hän oli ollut naimisissa kaksi tai kolme kertaa. Ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. Liitosta syntyi viisi lasta. Tytär Hildeborg, joka kuoli viimeistään 1419, naitettiin ritari Baerneke Skinkelille, Fyn saaren Hindsgavlen päällikkölle. Poika Frellav Kristiernsen mainittiin 1415-19; hän ehkä oli sama kuin 1410 mainittu Skanörin päällikkö Frylle. Poika Håkan Frille muutti Suomeen – hänestä lisää alla. Tytär Kristina, joka kuoli viim. 1469, oli sitä ennen todennäköisesti ollut naimisissa linnapäällikkö Henning van Hafnin kanssa. Viides lapsi, poika Klaus Kristiernsen, mainittiin Riben kaniikkina ja aarkkiteininä 1419 – 1454. Suvun myöhempien polvien usein käyttämä lisänimi Frille on muodostettu patronyyminimestä Frellav.
Kristiernin toinen puoliso oli Ermegaard Eggardsdotter (Altena). Toisen liiton lapsia olivat: ritari, valtaneuvos Eggerd Kristiernsen; ritari, valtaneuvos, linnapäällikkö Johan Kristiernsen (alias Johan Frille alias Henikinus Kristiernsen Fode); sekä tytär Taleke.
Kristiernillä oli vielä kolmaskin, nimeltään tuntematon puoliso; heillä ei liene ollut lapsia.



Håkan Frille (Hakon, Haakon Kristiernsen, Kristiernsson, Cristernsson, Christiernsson) muutti siis Suomeen. Tuloajankohta ja syy eivät ole selvillä, mahdollisesti hän oli ollut unionikuningas Eerik Pommerilaisen seurueessa Suomen vierailulla joulukuussa jo 1407, jolloin runsaasti rälssimiehiä oli koolla.
 Ensimmäinen maininta Håkanista on kesäkuulta 1410, jolloin hän Etelä-Suomen (tarkoittaen lähinnä Halikkoa) kihlakunnantuomarin ominaisuudessa istui raatimiehenä Halikossa. Samassa tehtävässä hänestä löytyy lisää merkintöjä, viimeksi toukokuussa 1434. Turun maaoikeuden jäsen hän oli 1415 sekä myös 1434. 
Håkan kävi ainakin kerran synnyinmaassaan, syksyllä 1425, jolloin hän 15.päivä syyskuuta Odensessa antoi veljelleen ”Hr. Claues”:ille valtuutuksia perintöasioissa. Hänen isänsä oli kuollut jo seitsemän vuotta sitten ja Håkan oli jo aiemmin luopunut perintöosuudestaan veljensä hyväksi, joten ei hän ainakaan sen vuoksi Tanskassa käynyt.



Håkanin puoliso oli etunimeltään tuntemattomaksi jäävä asemiehen tytär ...Mårtenintytär. Håkanilla tiedetään ollen seitsemän lasta, jotka todennäköisesti kaikki, mutta ainakin Ingeborg, Magnus ja Matts olivat liitosta ...Mårtenintyttären kanssa:

1.    Frille (Frellav) Håkaninpoika, asemies, ilmeisesti sisarusparven vanhin.
2.    Magnus Frille, kihlakunnantuomari Ruotsin Österrekaren pitäjässä 1439-72, pso. joko Hedingsön Magnus Ragvaldinpojan (Fargalt-suku) tytär, tai Birgitta Tyrkilintytär (Barun). Sukulinja aateloitiin Ruotsissa 1600-luvulla, Frille no. 133.
3.    Ingeborg Håkanintytär, 1.pso. rälssimies Anders Henrikinpoika, Lindelöf-sukua.
4.    Kristiern (Krister) Frille, Kiskon Haapaniemi, oli hovipoikana Tanskassa 1445, kuningas Kaarlen valtaneuvos 1464, kihlakunnantuomari Halikossa 1466-72, pso. Elin Magnuksentytär.
5.    Matts Frille, Kiskon Haapaniemi ja Perniön Viborg (eli Frillans), eli vielä 1477, pso. Margareta Bengtintytär, Dufva-sukua.
6.    Margit, joka mainittiin vain veljensä Magnuksen kirjeessä 1458, jolloin Magnus ”kaikella rakkaudella ja hyvällä tahdolla” luovutti Margitille oman osansa perintöä, tontteja Turussa.
7.    Karin, kuoli n. 1472 kihlakunnantuomari Peder Svärdin leskenä.

Håkan kuoli luultavasti ennen 1439 ja haudattiin Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin, jolle hän oli lahjoittanut Kemiön Rugnolan (Rugnål) tilan viimeistä lepopaikkaa vastaan itselleen ja vaimolleen. Vaimo ...Mårtenintytär eli vielä 1442.
Lapsista lähteneet kaikki ns. vanhemman Frille-suvun nimihaarat kuolivat Suomessa kuitenkin jo 1400- ja 1500-luvuilla. Nimi jatkui vielä jonkin aikaa ns. nuorempana Frille-sukuna, kun sukuun tullut vävy 1530-luvulla otti vaimonsa nimen. Sekin poistuu näyttämöltä 1627, muuttuen aateloiduksi Lindelöf-suvuksi (Ruotsin Ritarihuone, Lindelöf no. 143), mutta kuitenkin säilyttäen Frille-suvun vaakunan hieman muutettuna. Vaakunassa oli kaksiosainen kilpi, jossa kaksilehtinen ja kolmihaarainen taimi. 
Mainittakoon vielä, että Tuve Nilsinpoika, joka oli Piikkiön kihlakunnantuomari samoihin aikohin kun Håkan oli vastaavissa tehtävissä lähipitäjässä Halikossa, oli nähtävästi Håkanin serkku – ja kaiken lisäksi vielä naimisissa Håkanin vaimon siskon kanssa.


Kiitos RR!