Elämäkerta eräästä esi-isästä

Perhetausta

Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaardissa, Ruotsissa) ja Ingeborg Frille (s. noin 1412 Halikossa). Erlandilla oli neljä sisarusta: Karin Andersdotter Voltis, Margareta Andersdotter Lindelöf, Katarina Andersdotter Karpelain ja Haqvinus Andreae Lindelöf.

Erland meni naimisiin Margareta Lindelöfin kanssa, joka oli syntynyt vuoden 1450 paikkeilla. He avioituivat noin vuonna 1470 Sauvoss. Parille syntyi poika, Henrik Erlandsson, noin vuonna 1485.

Asema ja ammatillinen ura

Erland palveli asemiehenä (asemies), joka oli keskiajalla sotilaan tai ratsumiehen nimitys. Tämä ammatti kuvastaa ajan militarisoitua yhteiskuntaa, jossa aatelismiehet ja heidän jälkeläisensä osallistuivat aktiivisesti sotilaalliseen toimintaan.

Elämä ja aika

Erland syntyi myöhäiskeskiajan kuohuvassa maailmassa, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Ruotsin valta oli vakiintunut alueelle jo 1200-luvulta lähtien, ja yhteiskunta oli vahvasti feodaalinen, aatelissukujen hallitessa maita ja ihmisiä.

Erlandin isä, Anders Henriksson, oli kotoisin Abildgaardista Hallannista, joka kuului aikanaan Tanskaan mutta siirtyi myöhemmin Ruotsille. Hänen äitinsä, Ingeborg Frille, tuli Halikosta, mikä kertoo perheen vahvoista juurista Varsinais-Suomessa.

Noin vuonna 1470 Erland avioitui Margareta Lindelöfin kanssa Sauvossa. Avioliitto solmittiin aikana, jolloin Pohjoismaiden yhteys vahvistui Kalmarin unionin myötä. Unionin alla olivat Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat, vaikka poliittiset jännitteet ja konfliktit jatkuivat.

Erlandin poika Henrik syntyi monimutkaisten poliittisten muutosten keskellä, aikana, jolloin kuninkaallinen valta keskittyi ja kansalliset liikkeet vahvistuivat. Erland palveli sotilaana aikana, jolloin Sten Sture vanhempi pyrki suojelemaan Ruotsin suvereniteettia tanskalaisilta Kalmarin unionin valtapyrkimyksiltä.

Erland kuoli vuonna 1517 Kärkisissä Sauvossa, vain hieman ennen Kustaa Vaasan johtamaa kapinaa, joka johti Kalmarin unionin hajoamiseen ja modernin Ruotsin perustamiseen.

Aikalaisdokumentti

Tuon ajan ihmisistä ei juuri dokumentteja löydy, mutta Erlandin kohdalla tapahtuu mukava poikkeus. Hänet löytää parikin kertaa Turun tuomiokirkon ns. Mustakirjasta, johon oli koottu lähinnä maaomaisuuksiin liittyviä asioita. Vuoden 1486 maaliskuussa miehemme mainitaan oheisen kuvassa olevassa merkinnässä. Erland Andersson ja Lasse Frans hyväksyvät siinä edesmenneen veljensä, mestari Håkanin, lahjoituksen Turussa sijaitsevasta tilasta Pyhän Katariinan alttarille siellä (Turussa) sijaitsevassa tuomiokirkossa.

 

Teksti kuuluu kokonaisuudessaan suurin piirtein seuraavasti - lähde SDHK-nr: 42946

Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven:

Kaikkien niiden tietoon, jotka tämän kirjeen näkevät, me Erland Andrisson ja Lasse Frans tahdomme saattaa tiedoksi, että olemme hyväksyneet rakkaan veljemme, mestari Håkanin – jonka sielulle Jumala suokoon armon – testamentin koskien sitä tilaa, jonka hän lahjoitti Pyhän Katariinan alttarille itsensä ja muiden ystäviemme puolesta, jotka ovat jo edesmenneet tai tulevat kutsutuiksi tästä elämästä. Tämä tehtiin siinä toivossa, että me ja mainitut ystävämme saisimme osallisuuden niihin hengellisiin ansioihin, joita kyseisellä alttarilla tehdään Jumalalle, Pyhälle Katariinalle ja kaikille Jumalan pyhille, niin kauan kuin prebenda on voimassa ja pysyy vahvana. Kirjoitettu Turussa Herran vuonna 1486 Pyhän Gregoriuksen päivänä, molempien sineteillämme vahvistettuna.