Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2007.

Tehtailija Seftonin tyttäret

Nottinghamin kaupungissa, St. Maryn kirkon oven vierellä oli vielä ainakin 1920-luvulla kiehtova hautakivikaksikko. Sille ei ilmeisesti löydy vastinetta Englannista, ehkä ei koko maailmasta. Karkeasti kaiverrettujen kirjaimien mukaan haudassa lepäävät William ja Elizabetg Seftonin tyttäret, jotka kuolivat kuningas Yrjö I hallitessa vuonna 1714.


Herra Sefton omisti pienen tehtaan, jossa tehtiin saviputkia ja muita hyödykkeitä kyseisestä materiaalista. Lastensa kuoltua hän ei jostain jälkimaailmalle tuntemattomaksi jääneestä syystä halunnut teettää ammattimaisilla kivenveistäjillä perinteistä hautakiveä. Sen sijaan hän hyödynsi tehtaansa raaka-aineita, jotka hän muotoili omin käsin. Tekstin William kaiversi myös itse, jonka jälkeen nämä savikivet poltettiin tehtaan uunissa terrakotaksi.
Näin St. Maryn kirkkomaa sai muistomerkin, joka 1920-luvun lopulla oli ikäänsä nähden erinomaisessa kunnossa. Samaan aikaan perinteisten kivipaasien tekstit olivat vähitellen häviämässä kokonaan. Seftoni…

Leskipruustinnan testamentti

Kirjoittelin viime huhtikuussa Kiskon kirkkoherran leskestä, Lovisa Laurellista (os. Forsell). Hän oli tehnyt testamentillaan lahjoituksen pitäjän kansakoulun hyväksi, jonka lisäksi pääoman korot piti käytettämän vuosittain kaikisti köyhimpien oppilaiden avustamiseen.

Suomalainen Wirallinen Lehti julkaisi helmikuun 28. päivä vuonna 1880 ilmestyneessä numerossaan otteen pöytäkirjasta, joka oli tehty Suomusjärven kappeliseurakunnan Ahtialan kylän Siukun talossa pidetyillä syyskäräjillä 1.10.1879. Rusthollarinpoika Adolf Wiman Viiarin kylästä, Kiskosta jätti tuolloin selvitysmiehen ominaisuudessa "leskipruustinna Lowisa Laurellin" testamentin sekä "siihen tehdyt lisäykset ja muistiinpanot".
Näiden pohjalta kihlakunnanoikeus tuomari Gustaf Palmgrenin johdolla julkaisi seuraavan määräyksen Adolf Wimanille;

"Adolf Wimanin ja kirkkoherra Hartzellin tulee, selvitysmiehinä edesmenneen leski pruustinna Lowisa Laurellin pesässä, kiireimmiten antaa leskipruustinna Lowisa La…

Kauppias BB Brenner

Uusimaalaiseen Brenner -sukuun kuulunut kauppias ja laivanvarustaja Bernhard Benedikt Brenner syntyi Kirkkonummen Stor Kantskogissa elokuussa 1808. Hänen vanhempansa olivat Benedikt B. ja vaimonsa Maria Fredrika Ekholm. Isä Benediktin kuva löytyy maaliskuun 16. 2007 julkaistusta artikkelistani.

Poika Benedikt muutti 18 vuoden iässä Helsinkiin, jossa hän sai paikan kapteeni G.W. Sundmanin konttorilla. Hän työskenteli siellä aina vuoteen 1828, jonka jälkeen hänen työnantajinaan olivat G. Stolpe ja G.A. Sederholm. Vuoden 1834 kesällä Benediktistä tuli veljensä Magnuksen vanhempi kirjanpitäjä. Viitisen vuotta myöhemmin veljekset perustivat yhteisen yrityksen ja tästä ilmoitettiin Finlands Allmänna Tidning -lehdessä syyskuussa 1839. Yhteistyötä kesti loppuvuoteen 1844, jonka jälkeen Benedikt toimi koti- ja ulkomaankaupassa sekä laivanvarustajana.

Samoihin aikoihin eli 1837-44 hän omisti Lill-Svinön rälssitalon Espoossa sekä kaksi taloa Helsingissä (Brunnsparken 80 ja Hafsgatan 1). Jo vuotta…

Tunan kaupunki?

Vuoden 1870 paikkeilla katosi Karjaan kirkkomaalta hautakivi, jossa olleen tekstin mukaan vainaja olisi ollut vuonna 1414 kuollut porvari Tuomaan vaimo Katariina. Koska tuohon aikaan porvareita oli ainoastaan kaupungeissa, on oletettu tässä tapauksessa tarkoitetun muinaisessa Raaseporissa elänyttä henkilöä.

Ongelmana on se, että Raaseporin kaupungista ei löydy kirjallisia mainintoja tunnetuissa, historiallisissa dokumenteissa. Eräät tutkijat ovat arvelleet, että Raaseporin linnan luona on käytännön syistä pitänyt olla asutusta. Aikain kuluessa nämä todennäköisesti linnan työväestän käytössä olleet asumukset ovat muuttuneet pieneksi kaupungiksi paikallisten asukkaiden muistikuvissa.

Historiallista Sanomalehtiarkistoa penkoessa osui silmiin itselleni osin uusia tietoja. Uusi Suometar -lehden numerossa 222 vuodelta 1886 on artikkeli "Raaseporin rauniot". Siinä toimittaja tekee selkeo Raaseporin linnanraunioista mainiten, että vielä tuolloin linnaa peitti metsikkö. Toimittajan muk…

Kelloseppä Rautellin vaiheista sananen

Kelloseppä Wilhelm Kasimir Rautell syntyi Tenholan Smedseden rusthollista tammikuussa 1830. Hänen isänsä Otto Wilhelm R. oli myös syntynyt samassa paikassa vuonna 1802 ja tullut ylioppilaaksi Turussa 19 -vuotiaana. Hän ei jatkanut opiskelujaan pidemmälle ja isännöi sitten Smedsedeä aina vuoteen 1853, jonka jälkeen hänestä tuli Skarsbölen puustellin vuokraaja samassa pitäjässä.

Otto Wilhelm kuoli vuonna 1868 ja saman vuoden kesäkuussa kuulutti leskivaimo Vendla Rautell, os. Poppius, kihlakunnanoikeuden välityksellä vuoden ja yhden yön kuluessa kaikki miesvainajansa velkojia ilmoittautumaan pesänselvitystä silmällä pitäen.

Vendlan vanhemmat olivat Juvan kirkkoherra ja sittemmin rovasti Johan Poppius sekä vaimonsa Eva Katarina Krook.

Wilhelm Kasimir tie vei jossain vaiheessa Tampereelle. Siellä hän vuoden 1868 raatimiesvaaleissa sai 3,5 kuuttatoisttaosaa ääni, vaikkei ollut edes hakenut virkaa. On siis oletettava, että Rautellin kelloseppäverstas oli varsin tunnettu ja kunnioitettu liike. …

Raaseporin paalut

Valtioneuvosto vahvisti torstaina 22.11.2007 Raaseporin kaupungin synnyn sekä Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren lakkauttamisen samalla päivämäärällä 1.1.2009. Tämä innoitti kirjoittamaan muutaman rivin Raaseporin linnan vaiheista.

Raasepori rakennettiin 1300-luvun loppupuoliskolla Bo Joninpoika Gripin toimesta. Hän oli Ruotsin vaikutusvaltaisimpia miehiä, jonka aikalaiset tunsivat nimellä herra Bo Jonsson. Lisänimi Grip tuli hänen vaakunansa aarnikotkasta. Linnan rakentamisen vaikuttimena lienee ollut Suomenlahden toisella puolella olleen hansakaupunki Tallinnan vaikutuksen tasapainotus. Näin paikka oli ennen kaikkea kaupallisesti strateginen.
Raaseporin rakennuspaikka oli 1300-luvulla saarena, mutta voimakkaan maankohoamisen johdosta linna on nykyään tukevasti sisämaassa. Sen ohitse virtaa vähäinen Raaseporin joki, jonka pohjasta on löydetty mm. laivanankkuri ja muita jäänteitä keskiajan toiminnasta.

Linna jäi autioksi 1550-luvulla ja vasta kolme sataa vuotta myöhemmin se "löydetti…

Baskiria

Baskirian silloisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön puhemies Faizulla Sultanov kuvasi kotiseutuaan vuonna 1984 seuraavasti; "Täällä päättyy Eurooppa ja alkaa Aasia. Tai päinvastoin; loppuu Aasia ja alkaa Eurooppa. Kaikki riippuu siitä kummalla Uraljoen rannalla seisotte. Nämä maat ovat ikivanhoista ajoista asti kuuluneet esi-isilleni - rohkeille, vapautta rakastaville ja jatkuvasti liikkeellä oleville ihmisille.
Vuosisadasta toiseen he vaelsivat hevos- ja lammaslaumoineen sulkaheinäaroilla, kohosivat Uralvuorten vihanille niityille, metsästivät, kalastivat, keräsivät villimehiläisten hunajaa, valmistivat kumissia terveellisestä tammanmaidosta".
Ennen Neuvostoliiton muotoutumista Baskirialla ei ollut omaa valtiota eikä omaa kirjakieltä. Vuonna 1914 tuhatta baskirialaiseen ja tataariväestöön kuulunutta kohti oli ainoastaan 14 alkeiskoulun oppilasta. Vuonna 1919 Baskiriasta tuli ensimmäinen Venäjän federaation yhteyteen perustettu autonominen tasavalta.
Nykyi…

Riita perinnönjaosta?

Lohjan Varolan yksinäistalo oli saman suvun omistuksessa vuodesta 1557 lähtien aina vuoteen 1878. Talon jälkeläiset ottivat käyttöön sukunimen Warelius, joka kalskahti komeasti latinalaiselta. Ensimmäinen tällä nimellä mainittu henkilö oli Turussa ylioppilaaksi vuonna 1682 päässyt Henrik, joka oli kotipitäjänsä koulumestari. Hän kuoli Lohjalla loppuvuonna 1732.

Henrikin veli Iisak syntyi n. 1653 ja oli Varolan isäntänä 1680-1705. Poika Niilo jatkoi isäntien sarjaa ja hänen jälkeensä tuli isoisänsä kaima Iisak, joka oli syntynyt Isovihan aikaan 1714. Iisakin oma poika Henrik luovutti talon pojalleen Juhalle uuden vuosisadan alussa 1800. Juhan puolisona oli Immulan kylästä kotoisin ollut Anna Stina Ahlsten.

Juha kuoli vuonna 1823 ja muutamaa vuotta myöhemmin talvikäräjät saivat pohdittavakseen Varolan perintöön kuuluvia asioita. Näistä kuulutettiin Finland Allmänna Tidning -lehdessä tammikuun 10. päivä 1831.
Tässä ilmeisesti jonkinasteiseksi riidaksi kehittyneessä jutussa olivat osallisena…

Lars Pampineus, kirkkoherra

Sipoon kirkkoherra Anders Sigfridsson jätti tehtävänsä vuoden 1636 paikkeilla. Seuraaja Lars Johansson (Vinblad) eli latinalaisittain Laurentius Johannis Pampineus, jota kutsuttiin myös nimellä "herra Lars", oli silloin ollut kappalaisena virassa Sipoossa seitsemän vuoden ajan. Hänen ensimmäiseksi puolisoksi tuli edellisen kirkkoherran tytär Margareta Andersdotter, joka mainittiin henkikirjassa vuosina 1634-37. Liitosta syntyi kolme lasta.

Vuonna 1643 mainitaan Kirstin Hindersdotter Larsin vaimona. Myös hän kuoli nuorena, jättäen jälkeen pojan, joka ilmeisesti on idettinen sen Henrik Vinbladin kanssa, josta tuli Ruotsin Länsi-Pohjan maaherra ja joka aateloitiin 1688 nimellä Winblad von Walter. Kirstin Hindersdotter oli kenties sama kuin se Kirstin, joka mainitaan Helsingin Herttoniemen henkikirjassa 1635 rälssimies Henrik Tomassonin (ns. Jägerhorn af Härtonäs –sukua) tyttärenä.

Larsin avioiduttua kolmannen kerran 12.3.1656, tuli puolisoksi porvarintytär Agneta Bröijer Viipuri…

Anders Gylling - Ekerön kirkkoherra

Anders Gylling syntyi 1670 Ruotsin Uplannin Ekerön Ekebyhovissa, jossa hänen isänsä oli voutina. Isän sanotaan olleen syntyjään suomalaisen. Anders vihittiin papiksi Turussa 1696. Hän oli Paraisten seurakunnan palveluksessa jo samana vuonna ja jonkin aikaa seurakunnan kirkkoväärti. Hän avioitui tammikuussa 1697 Margareta Hedemoreuksen kanssa, joka kuitenkin kuoli saman vuoden lopulla. Anders solmi uuden avioliiton jo 13.1.1698, puolisonaan oli Ingrid Starck. Vuoden 1704 talvikäräjillä Paraisilla esitti Anders Ingridin vanhempien 10.10.1699 päivätyn kirjeen, jossa he luovuttivat Andersille, Ingridille sekä heidän lapsilleen Degerbyn ratsutilan kyseisestä pitäjästä.

Monien muiden tavoin pakenivat Gyllingit Isovihan venäläismiehityksen alta Ruotsiin, jossa Anders mainitaan vuonna 1715 apupappina Tukholman Jakobin seurakunnassa. Syntymäpaikkansa Ekerön kirkkoherrassa hänestä tuli 1718. Isoviha loppui 1720-luvun alkupuolella, mutta perhe jäi ilmeisesti Ruotsiin, sillä Anders nimitettiin sie…

Äänislinna - kuvien tunnistustehtävä

Tällä kertaa on vuorossa mielenkiintoinen tunnistustehtävä!

Oheiset kuvat löytyivät kirjekuoresta, jonka päällä oli teksti "Äänislinna 1943". Toivoisin tarkempia tietoja kyseisistä paikoista ja tapahtumista.
Lisätietoja voi lähettää joko sähköpostitse osoitteella palaute (at) varola.fi tai sitten tämän blogin oman kommenttitoiminnon kautta.

Ylin kuva on siihen kirjoitetun päiväyksen mukaan vuodelta 1929.


Kuningas Eerik XIV ja vaakunakilpi

Ruotsin kuninkaana vuosina 1560-68 ollut Eerik XIV, Kustaa Vaasan poika, jätti lyhyen hallintokautensa aikana lähtemättömät jäljet myös suomalaisiin aikakirjoihin. Eerikillä oli kahdeksan sisarusta, joista häntä 17 vuotta nuoremmasta Kaarlesta tuli myös kuningas samoin kuin hänen kiihkeästä kilpakumppanistaan, Juhana Herttuasta.

Alunperin Eerik ja Juhana olivat asiallisissa väleissä. Ehkä hieman suuruudenhulluna Eerik nimittäin lähetti nuoremman veljensä kosimaan puolestaan Englannin kuningatarta, Elisabet ensimmäistä. Tästä reissusta oli tuloksena selkeät rukkaset.
Tätä ennen Eerik oli yrittänyt aviota useankin eri ulkomaalaisen aatelisnaisen kanssa, mutta näistä ei kosiomatkoista ei syntynyt tulosta. Sen sijaan kuninkaallamme oli useita jalkavaimoja ja aviottomia lapsiakin.
Juhana -veli onnistui hieman paremmin omilla reissullaan. Hän meni naimisiin Puolan hallitsijan siskon, Katariina Jagellonican kanssa. Tämä oli katastrofi Eerikille, joka piti Puolaa pahana vihollisena ja Venäjää …

Hunsvottipappi Jakob Ammell Myrskylästä

Loimaalta kotoisin ollut Jakob Ammelin tuli 1733 ylioppilaaksi Turussa. Sukunimi oli ilmeisesti muodostettu Loimaalta Ämmäisten kylän nimestä. Jakob sai pappisvihkimyk-sen Porvoossa 1737 ja hän palveli siitä alkaen Myrskylässä kirkkoherran apulaisena ja 1745 alkaen pitäjänapulaisena. Jakob avioitui 29.6. 1739, puoliso oli 1731 kuolleen Myrskylän kirkkoherran tytär Kristina Hacklin. Perhe omisti Myrskylän kirkonkylän Hölppälän rusthollin.

Jakob oli kaikesta päätellen ristiriitainen henkilö. Hänen ammattitaidossaan näyttää olleen puutteita, mutta hän ei antanut sen häiritä itseään. Turhaan yritti yliopiston konsistori saada häntä antamaan opinnäytteitä. Kerrankin odotti tuomiorovasti Nylander häntä Mäntsälään ollessaan siellä tarkastuksella.Jakob ei kuitenkaan ilmestynyt ja sanoi "mielenlevottomuuden" estäneen lukemisen.
Vuonna 1750 jouduttiin pitämään jopa pitäjänkokous Jakobin takia. Hänen elämäntapansa oli antanut aihetta epäilyksiin. Hän oli kuulemma vainonnut yhtä sotilaan …

Vouti Dahlberg

Kiskon pitäjässä oli 1800- ja 1900-lukujen molemmin puolin hyvin tavallista käyttää vouti ja kamreeri Karl Evert Dahlbergin palveluksia milloin vain kyse oli erilaisten kirjallisten dokumenttien tekemisestä. Dahlbergin nimi on luultavasti useiden kymmenien eri perukirjojen alla. Esimerkiksi syyskuun 25. päivä vuonna 1907 K.E. Dahlberg vieraili Kajalan kylän Tinon talossa, jossa pidettiin edellisenä vuonna kuolleen lampuoti Aleksander Erkinpojan pesänkirjoitus.

Toimituksessa olivat läsnä Dahlbergin ja omaisten lisäksi David Koivuniemi ja Johannes Sahlstedt. Koivuniemi oli läheisen Marjaniemen tilan isäntä ja maanviljelijä Sahlstedt kuului tuohon aikaan mm. paikallisen Säästöpankin hallituksen varamiehistöön. Kamreeri Dahlberg oli tuon pankin toimitusjohtaja vuosina 1898-1934.

Ennen pankin toimitusjohtajuutta K.E. Dahlberg toimi poliisikonstaapelina ja kirjanpitäjänä. Hänet saattaa tavata myös lukuisten lasten kummina erityisesti Kirkkojärven Uudenmaan puoleisella rannalla sekä Kirkonkylä…

David Lynch, suomalainen?

Amerikkalainen ohjaaja David Lynch on tullut kuuluisaksi rajoja rikkovista ja omalaatuisista elokuvistaan. Hänet on palkittu mm Cannesin filmifestivaaleilla ja Venetsian filmifestivaalit myönsi hänelle vuonna 2006 Kultainen Leijona -palkinnon elämäntyöstä. Lynch on ollut neljä kertaa ehdolla Oscarin saajaksi, joista kolme kertaa parhaana ohjaajana.Juuri tapahtuneella Suomen vierailullaan hän puhui hyvin lämpimästi suomalaisista sukujuuristaan. Toimittajille antamassaan haastattelussa hän kertoi olevansa ensimmäistä kertaa esi-isiensä maassa. Lynchin mukaan hänen isoisänsä muutti viime vuosisadan alussa Suomesta Yhdysvaltoihin. Hänellä oli ruotsalainen sukunimi Sandholm, mutta Lynch sanoo hänen silti olleen nimenomaan suomalaisen.Mielenkiinnosta kyselin lisätietoja Finlander -forumilta, jonka käyttäjiltä olen useasti saanut apua siirtolaisia koskeviin kysymyksiini. Nimimerkki "Kerstin" luovuttikin käyttööni seuraavanlaisia tietoja, jotka perustuvat mm. Ancestry.com -palveluun…

Säveltäjä Pjotr Tsaikovski

Säveltämestari Pjotr Tsaikovski ehti lyhyen elämänsä (1840-1893) aikana luoda muutamia unohtumattomia teoksia. Näistä suurelle yleisölle ehdottomasti tunnetuimmat ovat baletit Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä. Hän sävelsi niiden lisäksi mm. yhdeksän oopperaa, joista Patarouva ja Eugen Onegin kuuluvat esitetyimpien joukkoon. Seitsemästä sinfoniasta kuudes sai lisänimen Pateettinen sinfonia ja sitä pidetään yleisesti sinfoniamusiikin yhtenä perusteoksena.

Pjotr Tsaikovski syntyi Uralin tienoilla, Votkinskin kaupungissa. Elämänsä aikana hän ehti asua mm. Haapsalussa, jossa meren rannalla sijaitsee ns. Tsaikovskin penkki. Tuolla paikalla säveltäjä vietti runsaasti aikaa ihaillen Itämerta ja kehitellen musiikkiaan. Elämänsä viimeiset vuodet hän vietti Moskovan alueella, Klinin kaupungissa.

Klinin Tsaikovskin museossa olevan flyygelin kansi avattiin aikoinaan joka vuosi mestarin syntymä- ja kuolinpäivinä eli 7. toukokuuta ja 6. marraskuuta. Tuolloin joku maineikas pianisti on saanut kunnian pi…

Sotamies, torppari Elias Lindsten

Turun läänin kevyen jalkaväkirykmentin sotilas Elias Lindsten asui vuoden 1800 toukokuussa Kiskon Hongiston kylässä. Kuukauden lopulla hän meni naimisiin Greta Christersdotterin kanssa, joka oli syntynyt 6.5.1774 Ylettylän kylän Myötmäen talossa.

Nuori pari asettui asumaan Toijan kylän Mellerin talon mailla olleeseen torppaan. Siellä heille syntyi yhteensä kahdeksan lasta vuosien 1802-1819 välillä. Näistä kahdeksasta ainakin viidellä tyttärellä oli oma perhe.

Tytär Stina syntyi 1803 ja meni naimisiin Toijan Mommolan kartanon torpparinpojan, Elias Erikssonin kanssa. Elias asui perheineen appensa luona ja tämän käytyä iäkkääksi, ryhtyi hän torppariksi. Samalla hän otti käyttöön Lindsten -sukunimen.

Stinaa pari vuotta nuorempi sisar Helena lähti piikomaan Uskelaan 1820-luvun lopulla, mutta palasi sitten Kiskoon. Hän avioitui Kurkelan kylän Nyytistön torpparinpoika Emanuel Elfströmin kanssa. Emanuel oli 1840-luvulla Mellerin talon torpparina, mutta ainakin 1849 hänet mainitaan muonatorpparin…

170 hengen perhe

Azerbaidzanilaisessa Gadzi Aziz-Ogly Dzangirovin ja hänen vaimonsa Leila Ahmed Kyzyn perheessä oli vuonna 1982 peräti 170 henkeä neljässä eri sukupolvessa.


Perheen päämies Gadzi-kisi oli jo eläkkeellä, mutta edelleen tiukasti työn teossa kiinni. Kotipuutarha, vihannesmaa ja karjapiha vaativat hänen huomiotaan. Kyläyhteisölle vanha herra oli kunnioitettu hahmo ja mm. kyläneuvoston puheenjohtaja kävi usein keskustelemassa hänen kanssaan.

Dzangirovien perheen aikuisista 80% harjoitti tuohon aikaan maanviljelyä. Heidän joukostaan löytyi myös kuusi insinööriä, viisi opettajaa, yksi upseeri ja 12 terveydenhuoltoalan työntekijää. Neljä perheenjäsentä oli hoitanut kansan edustajan tehtävää. Lisäksi viisi naista oli saanut Neuvostoliiton sankariäidin arvonimen synnytettyään vähintään 10 lasta.

1800-luvun lopulla syntynyt Gadzi-kisi muisteli nuoruuden vallankumousaikaa seuraavasti;

Valkosipuli-sipuli, valkosipuli-sipuli, yks kaks kolme lausui vanha isäntä ikään kuin jotain muistellen. Hän muisteli…

August Ahqvistin muotokuva

August Ahlqvist oli suomalainen kulttuuripersoona, joka jakoi voimiaan usealle eri alalle. Kestävimmän maineen hän on saanut kriitikkona, joka murskasi arvostellullaan Aleksis Kiven "Seitsemän Veljestä" -teoksen.

August syntyi 7. elokuuta vuonna 1826 Kuopiossa aviottomana lapsena palvelijatar Maria Augustina Ahlqvistille (1806-1886). Yleisesti oli tiedossa, että hänen isänsä oli myöhemmin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan noussut Johan Mauritz Nordenstam (1802-82). Augustin biologisen isän sijaisena pidetään tuomari Karl Steniusta, joka oli hänen velipuoltensa isä.
Vaikka August Ahqlvist tunsi henkilökohtaisesti lähes kaikki 1800-luvun puolivälin jälkeen maineeseen nousseet kulttuuripersoonat, ei häntä itseään ole pidetty samanlaisena hahmona. Tämän takana on hänen monipuolinen toimintansa, joka ei antanut tilaa niistä yhdellekään nousta toista merkittävämmäksi.
Uran alkupuolella hän suomensi runoja J.V. Snellmanin Saima -lehteen. Suomennoksista voidaan mainita myös ensimmäin…