Siirry pääsisältöön

Helena vai Emerentia?

Taivassalon kirkkoherran, Ericus Erici Alftanuksen puoliso Helena on aiheuttanut paljon kysymyksiä suomalaisissa sukututkijoissa. Hänet on genealogisissa lähteissä mainittu yleensä uusimaalaiseen Brennerien sukuun kuuluvaksi henkilöksi. Toisaalta eräät tutkijat ovat identifioineet Alftanuksen puolison Emerentia Tott -nimiseksi naiseksi, joka olisi ollut Sigrid Vasan tytär ja kuningas Eerik XIV:n ja hänen vaimonsa Kaarina Maununtyttären tyttärentytär.

Magnus Brennerin vuonna 1912 ilmestynyt "Slägterna Brenner i Finland - jemte förgreningar utom landet" -kirja kertoo Alftanuksen vaimosta, Elin Mårtensdotter Brenneristä seuraavaa;

Helena, ehuru genom sannolik misskrifning benämnd Helena Mathiae Brenner, lefde som enka i Töfsala ännu 1639 och var, såsom orden: "pia mater Helena, quae Nylandorum Brändö oriunda fuit" lyda i hennes son, kyrkoherden Israel Alftanus' epitaphium i Storkyro kyrka, hemma från Brändö i Nyland. Gift med rektorn i Borgå skola, sedermera theologie lektorn i Åbo skola, kyrkoherden i Lundo och slutligen sedan 1623 kyrkoherden och prosten i Töfsala Ericus Erici Alftanus, d. 1639. Barn; Magdalena, gift med prosten Eric Fortelius i Pedersöre, Henrik, ståthållare på Åbo slott, Harald, kyrkoherde i Karis, samt Israel, född 1632, kyrkoherde i Storkyrö, gift med Susanna Echman, dotter till Barbara Isaksdotter Brenner från Vasa.

Samalla aukeamalla ovat oheiset kuvat Brennerien muinaisen kotitalon maisemista, Helsingin Vanhankaupunginselän Saunalahdelta. Saunalahden pohjukka hieman Kulosaaren kartanosta itään.

Magnus Brenner kertoo näistä 1900-luvun alussa otetuita kuvista seuraavaa;
Brändö gård i Helsinge socken, på en i Gammelstadsdjärdens sydöstra, hörn mot nordvest utskjutande halfö, den nyländska Brenner -slägtens ursprungliga hem, låg på den högländta vestra stranden af den från Gammelstadsfjärden i norr inskjutande Bastuviken, uppe på höjden af och ofvanom den nuvarande Öteråkern (kolme ylintä kuvaa), med utsigt åt norr och nordost öfver Gammelstadsfjärdens östrä del och Bastuviken med Fastholmen (kolme alinta kuvaa) samt åt öster öfver vikens boten och den låga ängen söder derom samt de öster om denna belägna, af småskog bevuxna Härtonäs-bärgen.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun. Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä. Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamm

Löysä

Pöytyän pitäjästäkin löytyi vielä 1900-luvun alussa muutamia löysiä. Tämä eri puolilla Suomea käytössä ollut termi tarkoitti henkilöä, joka ei omistanut kiinteää omaisuutta. Hän asusti muiden nurkissa eikä hän välttämättä ollut ns. vähempiosainen. Jopa kotona asuvia talollisen veljiä on saatettu nimittää löysäläisiksi, sillä he eivät omistaneet maata. Löysiä eli löysäläisiä on nimitetty myös kesteiksi, kotureiksi, huonemiehiksi, loisiksi ja löytyypä jostain päin maatamme sana purlakka kuvaamaan näitä henkilöitä. Yksi näistä löysistä oli 1900-luvun alussa Auvaisten kylän mailla asunut maalari Kalle Evald Karitamäki, joka tosin oli muuttanut sukunimensä Koskiseksi. Hän oli syntynyt Ordenojan Luolajan talon piian, Maria Samuelintyttären aviottomana lapsena lokakuussa 1873. Marian omat vanhemmat olivat olleet torppareita Pöytyän Vähä-Juvalla. Kalle Evaldin äidinisä Samuel Erkinpoika mainitaan välillä sukunimellä Karitamäki, joka oli heidän asumansa torpan nimi. Samuel puolestaan oli synt

Anders Gustaf Thitz

Helsingin kaupungin arkistotoimi on kunnostautunut hyvin pitkään digitoinnin saralla. Kaupuginarkisto digitoi ja laittaa myös saataville kaiken, mikä lakiteknisesti on mahdollista. Eräs sukututkijaa erityisesti ilahdattanut aineistokokonaisuus ovat Helsingin maistraatin pöytäkirjat 1700-luvulta. Tällä kertaa katse osui maaliskuun 27. päivänä vuonna 1790 pidettyyn istuntoon ja sen kolmanteen pykälään.  Vapaasti suomentaen tuona päivänä käsiteltiin seuraavaa asiaa: Luettiin maalarinkisällin Anders Gustaf Titzin (s16.1.1767 Ruotsin Norassa) hakemus saada Helsingin kaupungin porvarioikeudet sikäli kuin hän on todistanut ammattitaitonsa, joita hän kehittänyt Kuninkaallisen taideakatemian maalaus- ja piirustusosastoilla. Hän haluaisi matkustaa Helsinkiin heti vesiteitten avauduttua. Asiaa hetken harkittuaan totesi maistraatti, etenkin kun maalarimestari Malachias Clarberg juuri äskettäin oli kuollut eikä kaupungissa siis ollut maalaria, aiheelliseksi myöntää Titzille oikeuden asettua kaupunk