Siirry pääsisältöön

Helena vai Emerentia?

Taivassalon kirkkoherran, Ericus Erici Alftanuksen puoliso Helena on aiheuttanut paljon kysymyksiä suomalaisissa sukututkijoissa. Hänet on genealogisissa lähteissä mainittu yleensä uusimaalaiseen Brennerien sukuun kuuluvaksi henkilöksi. Toisaalta eräät tutkijat ovat identifioineet Alftanuksen puolison Emerentia Tott -nimiseksi naiseksi, joka olisi ollut Sigrid Vasan tytär ja kuningas Eerik XIV:n ja hänen vaimonsa Kaarina Maununtyttären tyttärentytär.

Magnus Brennerin vuonna 1912 ilmestynyt "Slägterna Brenner i Finland - jemte förgreningar utom landet" -kirja kertoo Alftanuksen vaimosta, Elin Mårtensdotter Brenneristä seuraavaa;

Helena, ehuru genom sannolik misskrifning benämnd Helena Mathiae Brenner, lefde som enka i Töfsala ännu 1639 och var, såsom orden: "pia mater Helena, quae Nylandorum Brändö oriunda fuit" lyda i hennes son, kyrkoherden Israel Alftanus' epitaphium i Storkyro kyrka, hemma från Brändö i Nyland. Gift med rektorn i Borgå skola, sedermera theologie lektorn i Åbo skola, kyrkoherden i Lundo och slutligen sedan 1623 kyrkoherden och prosten i Töfsala Ericus Erici Alftanus, d. 1639. Barn; Magdalena, gift med prosten Eric Fortelius i Pedersöre, Henrik, ståthållare på Åbo slott, Harald, kyrkoherde i Karis, samt Israel, född 1632, kyrkoherde i Storkyrö, gift med Susanna Echman, dotter till Barbara Isaksdotter Brenner från Vasa.

Samalla aukeamalla ovat oheiset kuvat Brennerien muinaisen kotitalon maisemista, Helsingin Vanhankaupunginselän Saunalahdelta. Saunalahden pohjukka hieman Kulosaaren kartanosta itään.

Magnus Brenner kertoo näistä 1900-luvun alussa otetuita kuvista seuraavaa;
Brändö gård i Helsinge socken, på en i Gammelstadsdjärdens sydöstra, hörn mot nordvest utskjutande halfö, den nyländska Brenner -slägtens ursprungliga hem, låg på den högländta vestra stranden af den från Gammelstadsfjärden i norr inskjutande Bastuviken, uppe på höjden af och ofvanom den nuvarande Öteråkern (kolme ylintä kuvaa), med utsigt åt norr och nordost öfver Gammelstadsfjärdens östrä del och Bastuviken med Fastholmen (kolme alinta kuvaa) samt åt öster öfver vikens boten och den låga ängen söder derom samt de öster om denna belägna, af småskog bevuxna Härtonäs-bärgen.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valitettavasti tämä tarina on tosi....

Huhtikuussa 110 vuotta sitten sanomalehti Sawonlinna sekä Länsisuomen Työmies raportoivat silloisen Säämingin pitäjässä tapahtuneesta, lähes makaabereja piirteitä saaneesta rikoksesta.

Loinen Pekka Holm ja vaimonsa Henriika Kutvonen olivat saaneet syytinkiläiseksi Henriikan isän, pitäjänhoitolainen Juhana Henrik Kutvosen. Pariskunta asui Juhanan kanssa Pääskylahden kartanon mailla, nykyisen Savonlinnan kaupungin liepeillä.

Sawonlinna -lehden tietoon oli tullut, että Juhanaa oli rääkätty ja muutoinkin kohdeltu huonosti. Sawonlinna julkaisi tämän tiedon ja sen perusteella pitäjän nimismies aloitti poliisitutkinnan. Tutkinnassa selvisi raskauttavia todisteita ja nimismies haastoi syylliset kihlakunnanoikeuteen 28. päiväksi huhtikuuta.

TYönjohtaja Petter Koikkalainen kertoi, että kun hän viime elokuun (1898) lopulla tahi syyskuun alkupäivinä meni Pääskylahden maanviljelyskoulun oppilaitten kanssa eräälle kauravainiolle ja kulki Holmin asunnon ohi, kuuli hän sieltä hätähuutoja sekä voivotusta…

Karmea löytö puuvajasta Turussa

Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1860 löydettiin Turussa vaununtekijä Helianderin talon puuvajasta kuivettunut ja osaksi matojen syömä lapsen ruumis. Asiasta raportoitiin saman tien poliiseille, jotka toimittavat pienen vainajan ruumiinavaukseen. Kun puuvajaa sitten miehissä tarkasteltiin enemmänkin, löydettiin sieltä vielä toinenkin vastasyntyneen ruumis.

Nyt poliisipäällikkö antoi määräyksen etsintöjen jatkamisesta entistä tarkemmin ja seuraavana tiistaina tehtiin jo kolmas murheellinen löytö. Tämä ruumis oli pienessä korissa ja laatikossa käärittynä verisiin liinavaatteisiin sekä verhoihin. Näistä muutamissa oli kirjailtuna nimi J. E. Bergenwall.

Paitsi näitä kolmea pientä vastasyntyneen ruumista, löytyi puuvajasta myös rakkauskirjeitä. Ne oli osoitettu Henrika Vilhelmina Kalleniuksella, joka asui yhdessä ruokakauppias Johan Edvard Bergenwallin kanssa. Samassa laatikossa kirjeiden kanssa oli vanha, ruotsinkielinen kirjanen "Kristillisestä avioliitosta", jonka kanteen oli …

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun.

Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.

Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat …