Siirry pääsisältöön

Helena vai Emerentia?

Taivassalon kirkkoherran, Ericus Erici Alftanuksen puoliso Helena on aiheuttanut paljon kysymyksiä suomalaisissa sukututkijoissa. Hänet on genealogisissa lähteissä mainittu yleensä uusimaalaiseen Brennerien sukuun kuuluvaksi henkilöksi. Toisaalta eräät tutkijat ovat identifioineet Alftanuksen puolison Emerentia Tott -nimiseksi naiseksi, joka olisi ollut Sigrid Vasan tytär ja kuningas Eerik XIV:n ja hänen vaimonsa Kaarina Maununtyttären tyttärentytär.

Magnus Brennerin vuonna 1912 ilmestynyt "Slägterna Brenner i Finland - jemte förgreningar utom landet" -kirja kertoo Alftanuksen vaimosta, Elin Mårtensdotter Brenneristä seuraavaa;

Helena, ehuru genom sannolik misskrifning benämnd Helena Mathiae Brenner, lefde som enka i Töfsala ännu 1639 och var, såsom orden: "pia mater Helena, quae Nylandorum Brändö oriunda fuit" lyda i hennes son, kyrkoherden Israel Alftanus' epitaphium i Storkyro kyrka, hemma från Brändö i Nyland. Gift med rektorn i Borgå skola, sedermera theologie lektorn i Åbo skola, kyrkoherden i Lundo och slutligen sedan 1623 kyrkoherden och prosten i Töfsala Ericus Erici Alftanus, d. 1639. Barn; Magdalena, gift med prosten Eric Fortelius i Pedersöre, Henrik, ståthållare på Åbo slott, Harald, kyrkoherde i Karis, samt Israel, född 1632, kyrkoherde i Storkyrö, gift med Susanna Echman, dotter till Barbara Isaksdotter Brenner från Vasa.

Samalla aukeamalla ovat oheiset kuvat Brennerien muinaisen kotitalon maisemista, Helsingin Vanhankaupunginselän Saunalahdelta. Saunalahden pohjukka hieman Kulosaaren kartanosta itään.

Magnus Brenner kertoo näistä 1900-luvun alussa otetuita kuvista seuraavaa;
Brändö gård i Helsinge socken, på en i Gammelstadsdjärdens sydöstra, hörn mot nordvest utskjutande halfö, den nyländska Brenner -slägtens ursprungliga hem, låg på den högländta vestra stranden af den från Gammelstadsfjärden i norr inskjutande Bastuviken, uppe på höjden af och ofvanom den nuvarande Öteråkern (kolme ylintä kuvaa), med utsigt åt norr och nordost öfver Gammelstadsfjärdens östrä del och Bastuviken med Fastholmen (kolme alinta kuvaa) samt åt öster öfver vikens boten och den låga ängen söder derom samt de öster om denna belägna, af småskog bevuxna Härtonäs-bärgen.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puuristin kertomaa

Karjaan keskiaikaisen kirkon vierellä levittäytyvällä vanhalla hautausmaalla on monia kauniita    muistomerkkejä. Yksi niistä on hauraan harmaa, kallellaan oleva puuristi, jossa tekstikin alkaa jo kadota. Tarkkaan tutkimalla pienestä metallikilvestä erottuu nimi Selma Sandholm. Hän syntyi hautamerkin mukaan 1891 ja kuoli 1905. Karjaan seurakunnan haudattujen luettelosta löytyykin tämä nuorena kuollut tyttö. Hän oli Svidjan kylässä asuneen vouti Karl Gustaf Sandholmin ja vaimonsa Adolfina Wilhelmina Fromin tytär Selma Wilhelmina, joka oli syntynyt elokuussa 1891. Hän menehtyi johonkin tulehdukseen helmikuun lopulla 1905 ja haudattiin maaliskuun alussa kirkkomaalle.  Sandholmien runsaslapsinen perhe oli muuttanut Svedjaan Sannäsin Ersin talon mailta, jossa isä Karl Gustaf oli ollut torpparina vuodesta 1886 lähtien. Hän oli syntynyt Karjaalla 1859 samoin kuin puolisonsa, Selman äiti Adolfiina From. Karl Gustafin vanhemmat taasen olivat hänen syntymänsä aikaan Visanbackassa asuneet lampuot

Miehestä tytöksi yhdessä yössä

Tämä juttu ilmestyi mm. Sanomia Turusta -lehdessä 14.8.1868 Kyläkirjaston Kuvalehti 1.4.1887 Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto Poikamiehestä muuttunut tyttö Viipurin linnassa on nykyään nuori, 17 vuoden ikäinen vanki, jolle on tapahtunut eilen eli toissapäivänä se merkillinen tapaus, että hän muuttui miehestä tytöksi. Asian laita on seuraavainen; noin viisi kuukautta takaperin tuotiin tänne linnanvankeuteen Käkisalmen käräjästä nuori mies, nimellä Petter Heiskanen, jota oli syytetty varkaudesta. Hän pantiin, se on tietty, yhteen ruumaan toisten vankien kanssa ja käytettiin myös yhtenä yhteisissä töissä, eikä kellään ollut mitään aavistusta miehestä, se oli mies niinkuin muutkin sekä näöltään että kooltaan. Joitakuita aikoja täällä oltuansa hän kääntyi sairaaksi ja makasi taudissa useimpia viikkoja. Sillä ajalla kävi jo kolme eri lääkäriä linnassa ja siis hänenkin luonansa, vaan Heiskasesta ei tietty mitään muuta kuin että hän oli sairas. Hän parantui ja käytettiin sen j

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o