Hunsvottipappi Jakob Ammell Myrskylästä

Loimaalta kotoisin ollut Jakob Ammelin tuli 1733 ylioppilaaksi Turussa. Sukunimi oli ilmeisesti muodostettu Loimaalta Ämmäisten kylän nimestä. Jakob sai pappisvihkimyk-sen Porvoossa 1737 ja hän palveli siitä alkaen Myrskylässä kirkkoherran apulaisena ja 1745 alkaen pitäjänapulaisena. Jakob avioitui 29.6. 1739, puoliso oli 1731 kuolleen Myrskylän kirkkoherran tytär Kristina Hacklin. Perhe omisti Myrskylän kirkonkylän Hölppälän rusthollin.

Jakob oli kaikesta päätellen ristiriitainen henkilö. Hänen ammattitaidossaan näyttää olleen puutteita, mutta hän ei antanut sen häiritä itseään. Turhaan yritti yliopiston konsistori saada häntä antamaan opinnäytteitä. Kerrankin odotti tuomiorovasti Nylander häntä Mäntsälään ollessaan siellä tarkastuksella.

Jakob ei kuitenkaan ilmestynyt ja sanoi "mielenlevottomuuden" estäneen lukemisen.
Vuonna 1750 jouduttiin pitämään jopa pitäjänkokous Jakobin takia. Hänen elämäntapansa oli antanut aihetta epäilyksiin. Hän oli kuulemma vainonnut yhtä sotilaan leskeä ja vielä sysännyt siitä syyn oman vaimonsa niskoille. Pitäjänkokouksessa ei kuitenkaan kukaan muu halunnut todistaa Jakobia vastaan kuin pitäjänapulainen Barck, jonka mielestä Jakob esitti väärää oppia. Jakobin oli nyt mentävä antamaan tiedonnäytteensä. Porvoossa kävi ilmi, että Jakob ei lainkaan osannut latinaa eikä juurikaan ruotsia, joten hänet pantiin viralta kahdeksaksi kuukaudeksi, jona aikana hänen olisi suoritettava tutkintonsa.

Jakob erosi kuitenkin virastaan seuraavana vuonna . Porvoon tuomiokapituli totesi: "Samoihin aikoihin kävi ilmi, että pitäjänapulainen Ammelin Myrskylässä, joka monien vastaavien sankaritekojen jälkeen kerran taas humalassa yhdessä renkinsä kanssa oli repinyt hajalle uunin köyhän lesken mökissä ja kirveellä lyönyt rikki hänen rukkinsa, ei osannut edes kristinuskon pääkappaleita, vielä vähemmän pystyi niitä selittämään" (Porvoon tuomiokapitulin pöytäkirja 7.7.1753).

Jakob Ammelilla oli suuri perhe, joka ilmeisesti tuli toimeen Hölppälän rusthollin antimilla. Viimeinen maininta Jakobista ehtoollisella on vuodelta 1766. Tämän jälkeen häntä ei enää näy rippikirjassa. Myrskylän haudattujen luettelossa häntä ei ole mainittu. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän olisi asunut Hölppälässä vuoteen 1767. Hänen tyttärensä Ulrica asui Ruotsinpyhtäällä naimisiin mennessään vuonna 1779, joten perhe on saattanut muuttaa sinne.

Jakobin ja Kristinan lapsista on tietoja oheisessa kuvassa. Toisessa kuvassa on Myrskylän kirkon nykyinen saarnastuoli, joka oli käytössä jo Ammellin ollessa kirkkoherrana.