Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

14.7.2019

Outo nimi

Suomalaiset etunimet muodostuivat kristillisenä aikana lähinnä raamatullisin perustein. Todella vanhoja, pakana-aikaisia nimiä on ollut käytössä sangen niukasti. Toisaalta koko etunimistö oli hyvin vaatimaton. Mielenkiintoista onkin aina hieman erikoisemman nimen putkahtaessa esiin miettiä sen alkuperää. Koska pappien oli pakko käyttää virkakielenään ruotsia, voivat kirjoitetut muodot olla erittäin persoonallisia. Nykyisen suomen kielen muotoa on toisinaan haastavaa selvittää.

Yksi näistä harvinaisemman nimen kantajista oli Tammelassa vuoden 1817 lopulla syntynyt Syrach Jacobsson Teur, kuten hänet nimensä rippikirjoissa esitetään. Kyse on täysin suomenkielisestä perheestä, joten ns. normalisoitu versio hänen nimestään olisi Siirak Jaakonpoika Teur. Sukunimi Teur on perua Siirakin syntymäkylästä, sillä hän oli kotoisin Tammelan Teurolta.

Siirak tuli 1840-luvun alussa Marttilan Loven pitäjän Knaapille rengiksi. Heti seuraavana vuonna hän löysi vaimon Knaapin talon Hakalan torpasta, jossa Anna Antintytär oli jäänyt leskeksi 1841. Anna ei ollut mikään nuori neito, sillä hän oli Siirakkia peräti 29 vuotta vanhempi. Olipa Anna ehtinyt saada haasteen käräjillä 1838. Syy oli mitä tyypillisin tuon ajan tapahtuma, luvaton viinanpoltto. Tämä sakoilla sovitettu synti jäi elämään Marttilan rippikirjoihin vuosi vuoden jälkeen, kuten tapana oli.

Pariskunta asettui vihkimisen jälkeen Knaapin Kankareen torppaan. Pariskunnalle ei omia lapsia ilmaantunut perin yksinkertaisesta syystä, sillä olihan morsian vihkimisen aikaan jo kypsässä 65 vuoden iässä. Turusta 1854 Marttilaan muuttanut Amalia Alm tuli perheen piiaksi. Hän oli tosin syntynyt samaisessa Loven kylässä piian aviottomana lapsena 15 vuotta aikaisemmin. Amalia ei viihtynyt kauaa Teurin perheessä, vaan muutti pois jo seuraavana vuonna. Anna Antintytär menehtyi helmikuussa 1865 ja Siirak otti saman tien uuden puolison. Euran kappelin Seppälän kylän Myllyholman torpasta kotoisin ollut Maria Kristiina Juhontytär vihittiin Siirakin kanssa muutama kuukausi Annan hautajaisten jälkeen. Maria Kristina oli ehtinyt saada aviottoman pojan reilu vuosikymmen aiemmin ja tästäkin tehty merkintä siirtyi muuttotodistuksen myötä Marttilan rippikirjoihin. Siirakin ja Maria Kristinan elämät päättyivät samana vuonna 1884. Rippikirjaan ilmestyi vielä viime vuosina maininta siitä, että vaimo oli puolisokea. Ehtipä Siirak saada Marttilan rikosluetteloon merkinnän jostain rötöksestä hieman ennen kuolemaansa.

Mistä Teuron kylän torpparipariskunta sitten sai idean antaa pojalleen nimen Siirak (ruots. Syrach). Nimi juontaa juurensa ns. apokryfikirjoihin Vanhassa testamentissa. Sen kirjoittajaksi sanotaan Jeesus Siirakinpoikaa, joka eli vajaat 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Alkuperäinen teksti oli hepreaksi, mutta Jeesus Siirakinpojan lapsenlapsi käänsi sen kreikaksi. Kirja on kooste erilaisista eettisistä opetuksista hieman Raamatun Sananlaskujen tapaan. Kaikki tekstit ovat kuitenkin yhden kirjoittajan tekemiä. Tämä Sirakin kirja ei ole mukana evankelisluterilaisen kirkon käyttämässä Raamatussa, mutta ortodoksit ja katoliset käyttävät siitä osia messuissa.

7.7.2019

Rautateiden historiasta

Pohjankurun asemaa 2019
Lähinnä omaksi iloksi lista maamme leveäraiteisista rautateistä käyttöönottovuosineen;


LähtöasemaPääteasemaVuosiPituus
HelsinkiHämeenlinna1862108 km
RiihimäkiLahti186959 km
ViipuriPietari1870129 km
LahtiViipuri1870183 km
HyvinkääHanko1873150 km
KeravaPorvoo187434 km
HämeenlinnaTampere187679 km
ToijalaTurku1876128 km
TampereVaasa1883306 km
SimolaLappeenranta188519 km
SeinäjokiOulu1886334 km
PännäinenPietarsaari188711 km
KouvolaKuopio1889273 km
SuonenjokiIisvesi18897 km
KouvolaKotka189051 km
KouvolaKuusankoski18924 km
ViipuriImatra189272 km
AntreaSortavala1893139 km
SortavalaJoensuu1894133 km
ImatraVuoksenniska18957 km
TamperePori1895135 km
PeipohjaRauma189749 km
HaapamäkiJyväskylä189778 km
JyväskyläSuolahti189741 km
PoriMäntyluoto189920 km
TurkuKarjaa1899113 km
LappiRaahe190029 km
InkeroinenHamina190127 km
KuopioIisalmi190285 km
PasilaKarjaa190383 km
Oulu (Tuira)Tornio1903129 km
IisalmiKajaani190483 km
ElisenvaaraSavonlinna190882 km
LaurilaRovaniemi1909106 km
JoensuuLieksa1910104 km
LieksaNurmes191156 km
SeinäjokiKaskinen1913112 km
PeräläKristiinankaupunki191323 km
KiukainenKauttua191413 km
PieksämäkiSavonlinna1914106 km
HuutokoskiVarkaus191418 km
TerijokiKoivisto191673 km
JyväskyläPieksämäki191879 km
HiitolaRautu1919107 km
TornioKarunki192327 km
TurkuNaantali192314 km
MatkaselkäSuojärvi1924108 km
JänisjärviHarlu19249 km
KajaaniKontiomäki192425 km
RaisioUusikaupunki192457 km
HarluLäskelä19248 km
LiimattaKoivisto192543 km
IisalmiYlivieska1925154 km
KaislahtiUuras192613 km
KontiomäkiVuokatti192624 km
VuokattiSotkamo19266 km
KymiKarhula19277 km
SuojärviNaistenjärvi192732 km
JoensuuOutokumpu192848 km
KarunkiKauliranta192849 km
LohjaLohjan satama (Pitkäniemi)19285 km
VilppulaMänttä19299 km
VuokattiNurmes192985 km
LiimattaValkjärvi193070 km
OuluKontiomäki1930166 km
LahtiHeinola193238 km
LäskeläAlaluuksu193355 km
RovaniemiKemijärvi193483 km
LappeenrantaTainionkoski193439 km
ToijalaValkeakoski193717 km
TainionkoskiElisenvaara193764 km
PoriHaapamäki1938193 km
KontiomäkiHyrynsalmi193946 km
VarkausViinijärvi1939101 km
KoriaVoikka194012 km
SuojärviÄänislinna1941139 km
KemijärviSalla194286 km
SuolahtiÄänekoski19427 km
UuksuMäkriä1943110 km
SimpeleParikkala194719 km
KovjokiUuskaarlepyy19498 km
OrivesiJämsänkoski195160 km
MurtomäkiOtanmäki195226 km
JämsäOlkkola19527 km
VihantiRistonaho195312 km
HyrynsalmiPesiökylä195528 km
PesiökyläÄmmänsaari195518 km
SiilinjärviJuankoski195742 km
JoensuuKovero195844 km
LahtiValko196077 km
ÄänekoskiHaapajärvi1960163 km
PesiökyläTaivalkoski196183 km
LuumäkiLappeenranta196227 km
TuupovaaraHerajärvi19639 km
KaulinrantaPello196442 km
PelloSieppijärvi196543 km
SäkäniemiPuhos196528 km
SieppijärviKolari196521 km
PuhosParikkala196665 km
ParikkalaOnkamo196693 km
HerajärviIlomantsi196718 km
KolariÄkäsjoki196717 km
JuankoskiLuikonlahti196825 km
LuikonlahtiSysmäjärvi197031 km
SeinäjokiParkano197084 km
ParkanoLielahti197170 km
OlliSköldvik197211 km
Vuonoksen haararata19723 km
NiesaRautuvaara197310 km
VuokattiLahnaslampi197412 km
HuopalahtiMartinlaakso19758 km
KontiomäkiVartius197694 km
MynttiläPellos197921 km
JämsänkoskiJyväskylä197753 km
JuurikorpiSalmenkylä198414 km
MäntyluotoTahkoluoto198411 km
LautiosaariElijärvi19858 km
HovinsaariMussalo19895 km
MartinlaaksoVantaankoski19914 km

5.7.2019

Hurja rakuuna

Euran kappelin eli Tarvasjoen Euran kylän Vanhatalon Kuoppamäen torpassa asui Suomen Sodan 1808-1809 jälkeen muuan Jaakko Wacker.  Jo hieman ennen sotaa tämä Kuninkaallisen Henkirakuunarykmentin Maskun komppanian sotilas oli mennyt naimisiin Kankareen Isotalossa tuolloin piikana olleen Ulrika Juhontyttären kanssa. Perheeseen oli syntynyt kuolleen yksi lapsi 1808. Paria vuotta myöhemmin syntyi tytär Maria ja 1812 poika Henrik. Viimeksi mainittu kuoli vuosikymmenen lopulla. Sama kohtalo tuli 1819 syntyneen poikalapsen kohtaloksi. Vaimo Ulrika menehtyi Kuoppamäen torpassa elokuussa 1829 keuhkotautiin. Uusi vaimo löytyi Killalan kylästä, Sätin torpasta, jossa muuan Anna Matintytär oli jäänyt hiljattain leskeksi.

Jaakko Wacker itse kuoli joulukuussa 1859. Perunkirjoitus pidettiin vain kuusi päivää myöhemmin. Sen lopputuloksena voitiin huomata Jaakon jättäneen 26 ruplan ja 55 kopeekan suuruisen perinnön, kun kaikki pesän kulut oli vähennetty. Anna Matintytär oli kuollut jo 1857.

Nämä Jaakko Wackerin siviilielämän asiat saavat uudenlaista syvyyttä, kun perehdytään hänen sotilasuraansa. Varamiehenä Maskun komppanian ruodussa numero 48 aloittanut rakuuna Wacker määrättiin Suomen Sodan alussa Viaporiin. Tämän komennuksen aikana hän ehti nähdä sen antautumisen viholliselle. Koko maailman mittakaavassa ainutlaatuisen lujaa linnoitusta pommitettiin maaliskuun 28. päivästä alkaen viisi päivää. Tuloksettomien neuvotteluiden jälkeen Viaporin komentaja Cronstedt päätti antautua venäläisille.

Jaakko Wacker pääsi kotimatkalle, mutta ei viihtynyt torpassaan kauaa. Aikalaismuisteluiden mukaan hänestä ”murhaavat kuulat ja tykin räiske” olivat rattoisampaa ajankulua kuin pienen torpan ylläpito. Jaakko lähti Ahvenanmaalle liittyen Gyllenbögelin vapaaehtoisjoukkoihin. Sieltä hän riensi Kaskisten taisteluun sekä edelleen Lappväärtiin ja Uudenkaarlepyyn koitoksiin. Lopulta hän matkasi joukkojen mukana aina Tornioon saakka talvileiriin. Taisteluiden tiimellyksessä hänet otettiin venäläisten toimesta vangiksi, mutta päästettiin pian vapaaksi. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että Wacker käveli Torniosta kotiin Tarvasjoelle.

Vielä 50 vuotta myöhemmin, kun maassamme kerättiin Suomen Sodan veteraanien kokemuksia, aiheutti Viaporin komennus ongelmia rakuunallemme. Hän oli erittäin arka ja vapiseva luonteeltaan myöhemmällä iällä. Sen Jaakko Wacker itse sanoi johtuvan siitä, että hän eräänä päivänä vei kahvia Tawaststjerna -nimiselle upseerille päävahtihuoneeseen. Matkalla Jaakko pysähtyi rupattelemaan erään sotamiehen kanssa, jolta vihollisen laukaus lennätti koko pään tiehensä kauhistuneen rakuunamme silmien edessä.

Itseasiassa sanaa veteraani ei vielä tuolloin käytetty, vaan vanhat rakuunat ja sotilaat olivat sotauroita tai sotaurhoja. Mitään kovin kummoista eläkettä eivät nämä miehet saaneet, sillä Wackerille maksettiin Suomen sotaväen vanhuskassasta kolme ruplaa vuodessa. Eipä ollutkaan ihme, että 1850-luvun lopulla hänen asumaansa torppaa luonnehdittiin huonoksi. Perukirjassa tämän mökin arvoksi laskettiin vain neljä ruplaa.

Aulis Ojan Tarvasjoen historiateoksessa Wackerin etunimeksi on merkitty Johan eli Juho, mutta todellisuudessa hän oli syntymästä kuolemaansa saakka Jaakko. Virkakielenä ruotsia käyttäneet kirkonmiehet kirjoittivat nimen muodossa Jakob. Mainittakoon lopuksi Jaakon olleen Euran kylässä asuneen siltavouti Helinin poika.


Kuva - Suomen sota wuosina 1808-1809
Kivekäs, K. F. (kirjoittaja.) (Helsingissä: [Kansanwalistus-seura], 1876), Kansalliskirjasto

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...