Juhan suku-uutiset

Suomalaiset etunimet muodostuivat kristillisenä aikana lähinnä raamatullisin perustein. Todella vanhoja, pakana-aikaisia nimiä on ollut käytössä sangen niukasti. Toisaalta koko etunimistö oli hyvin vaatimaton. Mielenkiintoista onkin aina hieman erikoisemman nimen putkahtaessa esiin miettiä sen alkuperää. Koska pappien oli pakko käyttää virkakielenään ruotsia, voivat kirjoitetut muodot olla erittäin persoonallisia. Nykyisen suomen kielen muotoa on toisinaan haastavaa selvittää. Yksi näistä harvinaisemman nimen kantajista oli Tammelassa vuoden 1817 lopulla syntynyt Syrach Jacobsson Teur, kuten hänet nimensä rippikirjoissa esitetään. Kyse on täysin suomenkielisestä perheestä, joten ns. normalisoitu versio hänen nimestään olisi Siirak Jaakonpoika Teur. Sukunimi Teur on perua Siirakin syntymäkylästä, sillä hän oli kotoisin Tammelan Teurolta. Siirak tuli 1840-luvun alussa Marttilan Loven pitäjän Knaapille rengiksi. Heti seuraavana vuonna hän löysi vaimon Knaapin talon Hakalan torpasta, j

Pohjankurun asemaa 2019 Lähinnä omaksi iloksi lista maamme leveäraiteisista rautateistä käyttöönottovuosineen; Lähtöasema Pääteasema Vuosi Pituus Helsinki Hämeenlinna 1862 108 km Riihimäki Lahti 1869 59 km Viipuri Pietari 1870 129 km Lahti Viipuri 1870 183 km Hyvinkää Hanko 1873 150 km Kerava Porvoo 1874 34 km Hämeenlinna Tampere 1876 79 km Toijala Turku 1876 128 km Tampere Vaasa 1883 306 km Simola Lappeenranta 1885 19 km Seinäjoki Oulu 1886 334 km Pännäinen Pietarsaari 1887 11 km Kouvola Kuopio 1889 273 km Suonenjoki Iisvesi 1889 7 km Kouvola Kotka 1890 51 km Kouvola Kuusankoski 1892 4 km Viipuri Imatra 1892 72 km Antrea Sortavala 1893 139 km Sortavala Joensuu 1894 133 km Imatra Vuoksenniska 1895 7 km Tampere Pori 1895 135 km Peipohja Rauma 1897 49 km Haapamäki Jyväskylä 1897 78 km Jyväskylä Suolahti 1897 41 km Pori Mäntyluoto 1899 20 km Turku Karjaa 1899 113 km Lappi Raahe 1900 29 km Inkeroinen Hamina 1901 27 km Kuopio Iisalmi 1902 85 km Pasila Karj

Euran kappelin eli Tarvasjoen Euran kylän Vanhatalon Kuoppamäen torpassa asui Suomen Sodan 1808-1809 jälkeen muuan Jaakko Wacker.  Jo hieman ennen sotaa tämä Kuninkaallisen Henkirakuunarykmentin Maskun komppanian sotilas oli mennyt naimisiin Kankareen Isotalossa tuolloin piikana olleen Ulrika Juhontyttären kanssa. Perheeseen oli syntynyt kuolleen yksi lapsi 1808. Paria vuotta myöhemmin syntyi tytär Maria ja 1812 poika Henrik. Viimeksi mainittu kuoli vuosikymmenen lopulla. Sama kohtalo tuli 1819 syntyneen poikalapsen kohtaloksi. Vaimo Ulrika menehtyi Kuoppamäen torpassa elokuussa 1829 keuhkotautiin. Uusi vaimo löytyi Killalan kylästä, Sätin torpasta, jossa muuan Anna Matintytär oli jäänyt hiljattain leskeksi. Jaakko Wacker itse kuoli joulukuussa 1859. Perunkirjoitus pidettiin vain kuusi päivää myöhemmin. Sen lopputuloksena voitiin huomata Jaakon jättäneen 26 ruplan ja 55 kopeekan suuruisen perinnön, kun kaikki pesän kulut oli vähennetty. Anna Matintytär oli kuollut jo 1857. Nämä J