Ruskelan kylän viljelysmaat jaettiin isojaossa 1780, niityt ja metsämaat 1789. Rusko eli Isotalo jaettiin 1788 Yli- ja Alitaloiksi. Ali-Ruskon osaksi tuli 547 ha ja Yli-Ruskon 329 ha. Erik Johan Olin, kastettu 15.5. 1772, tuli isojaossa halotun Ruskon talon Ali-Ruskon ratsutilallinen. Hän avioitui 1794, puoliso oli Maria Juliana Levonius, s. 1773, Siuntion (nyk. Lohjan) Lieviön Näppisen rusthollin tytär. Vaikka Erik avioituessa oli käyttänyt sukunimeä Nordberg, käytti hän viimeistään viimeisen lapsen syntyessä 1814 nimeä Olin; samaa nimeä oli hänen siskonsa Maja Lovisa käyttänyt avioituessaan Helsinkiin 1804.
Vuonna 1800 oli Ruskon talojen netto-omaisuus 1.145 ja 1.354 taalaria; Vihdin rusthollien keskiarvo oli 1.524 taalaria. Vihdin pitäjässä oli asukkaita n. 3.750 henkeä, koko Suomessa n. 1 miljoona.
Maria Juliana kuoli 5.6.1832 ja Erik keuhkotautiin 16.12.1832, 60 vuoden iässä. Heidän syntyessäään oli Suomi jo satoja vuosia ollut Ruotsin valtakunnan itäinen osa, mutta heidän kuollessaan runsaat parikymmentä vuotta Venäjän kruunulle kuuluva suurruhtinaskunta. Maria Julianalla ja Erikillä oli lapset:
1. Johan Fredrik Olin, s. 15.11.1799, pso. 1823 Hulttilan Väärän ratsutalon tytär Ulrika Lemström.
2. Jakob Johan Olin, s. 16.6.1797.
3. Ulrika Lovisa Olin, s. 22.5.1801.
4. Ebba Hedvig Olin, 8.10.1803 – 11.12.1803.
5. Eva Stina Olin, 2.12.1805 – 9.2.1806.
6. Eva Stina Olin, s. 14.5.1807, pso. 27.6.1825 torpparinpoika Carl Limnell Ruskelan Jokipellosta.
7. Sofia Karolina Olin, s. 30.1.1811.
8. Sidonia Gustava Olin, s.19.5.1814, pso. 1833 puuseppä, leskimies Johan Lovin Helsingistä.
Seuraava Ali-Ruskon isäntä Johan Fredrik Olin, josta vanhemmat nähtävästi käyttivat nimeä Fredrik, avioitui 24.10.1823 Hulttilan Väärän ratsutalon tyttären Ulrika Lemströmin kanssa, s. 1795. Nimi Lemström oli alunperin Ulrikan äidin edesmennen ensimmäisen puolison sukunimi. Naapuriin, Sällin taloon jo 1815 avioitunut Henrik Lemström oli Ulrikan vanhempi velipuoli. Ulrika kuoli 18.9.1834(2?) ja Johan Fredrik avioitui uudelleen 14.2.1836, vaimoksi tuli Helena Johanintytär, 1795 Nurmijärvi – 1874. Johan Fredrik kuoli 26.3.1846. Ulrikan ja Johanin lapsia olivat (Johan Fredrikin jälkimmäinen litto oli lapseton):
1. Johan Fredrik Olin, 4.3.1826 – 31.11.1826.
2. Sara Sofia Olin, 21.11.1827 – 7.9.1828.
3. Sven Erik Olin, 14.10.1829 – 1.1.1860, pso. Ulrika Wilhelmina Hacklin, 1832 – 68.
4. Claes August Olin, 29.7.1833 – 2.2.1835.
Sven Erik Olin, s. 1829, oli Ruskelan Alitalon isäntä 1846 alkaen. Niihin aikoihin (1850) oli Vihdissä asukkaita n. 5.400, koko Suomessa 1,6 miljoonaa. Sven Erik avioitui 4.1.1853 Pietilästä kotoisin olleen ratsutilallisen tyttären, pikkuserkkunsa Ulrika Wilhelmina Hacklinin kanssa, s. 1832. Sven Erik kuoli jo nuorena miehen 1.1.1860, Ulrikakin jo 21.5. 1868. Sitä ennen heille ehtivät syntyä lapset:
1. Johan Emil Olin, 8.8.1854 – 26.12.1910, herastuomari, Ali-Ruskon isäntä, 1.pso. 1884 Amalia Aurora Sundberg, k. 1888.
2. Karl Erik Olin, 1858 – 1859.
Johan Emil Olin opiskeli Helsingin Ala-alkeiskoulussa ainakin 1865-67 . Hänet vihittiin 27.12. 1884, pso. oli Amalia Aurora Sundberg. Amalia Aurora oli Pietilän Keskitalon isäntärenki Karl Sundbergin tytär ja jäänyt täysiorvoksi ja sisarettomaksi 1860-luvun loppupuolella. Amalia Aurora kävi rippikoulun 1875 ja oli Hacklininen palveluksessa Pietilässä 1871 – 1.11.1876. Pietilästä hän siirtyi ehkä Ruskelaan. Johan Emilin äiti oli Pietilän Alitalosta kotoisin, joten nuoripari oli todennäköisesti tunteneet toisensa jo lapsuudesta lähtien. Amalia Aurora kuoli kuitenkin lapsivuoteeseen jo 14.11.1888. Sukutarinan mukaan lähti Johan Emil ratsastamalla hakemaan lääkäriä Helsingistä, mutta aika loppui kesken .
Johan Emil avioitui toistamiseen 1890, tämä toinen vaimo oli Hilda Sofia Lindfors, 24.4.1870 Hausjärvi – 21.8.1942 Helsinki. Vuonna 1895 oli Ali-Ruskelan tilalla 12 asuinrakennusta, joissa 25 tulisijallista huonetta. Torpat lienevät lasketut tähän mukaan. Hevosia oli 13, varsoja 1, härkiä ja sonneja 3, lehmiä 40, nuorta karjaa 8, lampaita 35, sikoja 4 sekä 45 kanaa . Alitalon torppien nimet olivat Jokipelto, Ali-ja Yli-Kuikku, Stenbacka, Päivälä, Ahola, Koivula sekä Eskola eli Kratz.
Vihdin Olinit 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa
Ruskon ratsutilallinen Johan Johaninpoika syntyi Isovihan miehityskaudella 1716 ja avioitui 17.6.1746 Maria Jakobintyttären (s. 1724) kanssa Härkälän Terosesta. Samana päivänä Johanin sisko Katarina Johanintytär avioitui Lusilan Hannulan nuoren ratsutilallisen Tomas Nilsinpojan kanssa. Ruskelassa oli silloin varmasti isot juhlat. Vaimo Maria lienee ollut Terosen ratsutilallisen Jakob Abrahaminpojan (s. 1686 tai 1689, eli vielä 1759) tytär. Maria haudattiin 29.3.1761. Johan meni uudelleen naimisiin, toinen vaimo oli nimeltään Anna Erikintytär, s. 1739; heille ehti vielä syntyä 3 lasta vuosina 1763-68 (Erik s. 1763, David? s. 1765, Kristina s. 1768) ennen Johanin kuolemaa tammikuussa 1768. Ilmeisesti viimeinen lapsi syntyi vasta Johanin poismenon jälkeen. Jälkimmäisen liiton vanhimmasta pojasta Erik Johaninpojastaa tuli Ruskelan Ylitalon ratsutilallinen isojaon yhteydessä 1780-luvun lopulla; ensimmäisen liiton Johan Johaninpojasta tuli Alitalon ratsutilallinen. Johanilla ja Marialla oli lapset:
1. Maria Johanintytär, s. 28.8.1747.
2. Johan Johaninpoika, kast. 2.11.1749, pso. 1771 Anna Johanintytär, s. 1748.
3. Jakob Johanintytär, 5.2.1752 – 27.7.1813, naimaton.
4. Margareta Johanintytär, kast. 23.1.1755, pso. ratsutilallinen, leskimies Erik Hansinpoika, Tuusulan Finby.
5. Anna Helena Johanintytär, kast. 14.12.1757 – 1760.
6. Anna Kajsa Johanintytär, kast. 2.7.1760, pso. 18.11.1790 isäntä Johan Johaninpoika, Ruskelan Sälli.
Vihdissäkin maksettiin niihin aikoihin veroa lasi-ikkunoista. 1747 oli Ruskon talossa 3 lasi-ikkunaa ja esim. Sällissä 4, Hulttilan Häsässä 3, Hulttilan Väärässä 7, Pietilän Alitalossa 6 ja Pietilän Ylitalossa 6. Niissä vihtiläistaloissa, joissa yleensä oli ikkunat, oli niitä keskimäärin 5,4 kpl.
Johan Johaninpoika syntyi 1749. Hänen puolisonsa 6.10.1771 oli 1748 syntynyt Anna Maja Johanintytär, Lohjan Hongiston yksinäistalon rusthollari Johan Olinin ja Vihdin Vanhalan Ylöstalosta kotoisin olleen Helena Johanintytär Palmin tytär. Näin Anna Maja oli sukua sekä Lohjan Hongiston Olin-suvulle että Karjalohjan Tallaan Tallqvisteille. Hongiston Johan ja Helena olivat avioituneet 1746. Helenan sisko Kristina taas avioitui Ollilan Isotaloon 1751. Vihkimerkinnässä oli Ollilan rusthollarin Henrikin sukunimeksi laitettu Ollijn (nimi levisi kohtapuolin myös Ollilan Sorkkiin). 1800-luvulla asui siis Olineja molemmin puolin Salmi- eli Kortjärveä; Ruskelan ja Ollilan Olinit olivat serkkuja toisilleen äitiensä kautta.
Johan kuoli 11.6.1785 vain 38 vuoden iässä kihtiin, muutama kuukausi nuorimman pojan syntymän jälkeen. Leski Anna Maja avioitui 19.6.1787 tilallisen pojan Gustav Michelinpoika Gestraniuksen kanssa Kirkkonummelta (nimestä päätellen ehkä Gesterbystä; Gestraniuksia asui myös Kirkkonummen Bondarbyn rusthollissa). Heidän onnensa ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, sillä Anna Maja kuoli heidän ensimmäisen lapsen synnytysvaikeuksiin 1789 (lapsi Hedda Kajsa syntyi 27.2.; äiti Anna Maja kuoli 18.3.). Seuraavana vuonna Gustav Gestranius muutti takaisin Kirkkonummelle. Ruskon väliaikaisena isäntänä toimi Johan Johaninpojan naimaton veli Jakob Johaninpoika.
Johanilla ja Anna Majalla oli lapset:
1. Erik Johan Olin, kast. 15.5.1772, pso. Maria Juliana Levonius, Siuntion Lieviön Näppisen rusthollin tytär.
2. Lena Stina Johanintytär, s. 15.5.1774, pso. 1799 ahmoolainen tilallinen Johan Lindgren.
3. Ulrika Johanintytär, s. 15.8.1776, 1.pso. kengitysseppäkisälli Henrik Selenius Ruskelan Sällistä (heidän tytär Eva Kajsa avioitui 1815 Hulttilan Väärän ratsutilan pojan Henrik Lemströmin kanssa), 2.pso. pitäjänseppä Erik Sandberg.
4. Fredrik Johaninpoika, s. 29.10.1778, muutti Espooseen 1805.
5. Jakob Johaninpoika, 30.1.1781 – 25.3.1781.
6. Maja Lovisa Olin, s. 14.4.1782, pso. 21.6.1804 suutari, leski Anders Ryström Helsingistä.
7. Henrik Johaninpoika, s. 10.1.1785, muutti Helsinkiin 1804.
1. Maria Johanintytär, s. 28.8.1747.
2. Johan Johaninpoika, kast. 2.11.1749, pso. 1771 Anna Johanintytär, s. 1748.
3. Jakob Johanintytär, 5.2.1752 – 27.7.1813, naimaton.
4. Margareta Johanintytär, kast. 23.1.1755, pso. ratsutilallinen, leskimies Erik Hansinpoika, Tuusulan Finby.
5. Anna Helena Johanintytär, kast. 14.12.1757 – 1760.
6. Anna Kajsa Johanintytär, kast. 2.7.1760, pso. 18.11.1790 isäntä Johan Johaninpoika, Ruskelan Sälli.
Vihdissäkin maksettiin niihin aikoihin veroa lasi-ikkunoista. 1747 oli Ruskon talossa 3 lasi-ikkunaa ja esim. Sällissä 4, Hulttilan Häsässä 3, Hulttilan Väärässä 7, Pietilän Alitalossa 6 ja Pietilän Ylitalossa 6. Niissä vihtiläistaloissa, joissa yleensä oli ikkunat, oli niitä keskimäärin 5,4 kpl.
Johan Johaninpoika syntyi 1749. Hänen puolisonsa 6.10.1771 oli 1748 syntynyt Anna Maja Johanintytär, Lohjan Hongiston yksinäistalon rusthollari Johan Olinin ja Vihdin Vanhalan Ylöstalosta kotoisin olleen Helena Johanintytär Palmin tytär. Näin Anna Maja oli sukua sekä Lohjan Hongiston Olin-suvulle että Karjalohjan Tallaan Tallqvisteille. Hongiston Johan ja Helena olivat avioituneet 1746. Helenan sisko Kristina taas avioitui Ollilan Isotaloon 1751. Vihkimerkinnässä oli Ollilan rusthollarin Henrikin sukunimeksi laitettu Ollijn (nimi levisi kohtapuolin myös Ollilan Sorkkiin). 1800-luvulla asui siis Olineja molemmin puolin Salmi- eli Kortjärveä; Ruskelan ja Ollilan Olinit olivat serkkuja toisilleen äitiensä kautta.
Johan kuoli 11.6.1785 vain 38 vuoden iässä kihtiin, muutama kuukausi nuorimman pojan syntymän jälkeen. Leski Anna Maja avioitui 19.6.1787 tilallisen pojan Gustav Michelinpoika Gestraniuksen kanssa Kirkkonummelta (nimestä päätellen ehkä Gesterbystä; Gestraniuksia asui myös Kirkkonummen Bondarbyn rusthollissa). Heidän onnensa ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, sillä Anna Maja kuoli heidän ensimmäisen lapsen synnytysvaikeuksiin 1789 (lapsi Hedda Kajsa syntyi 27.2.; äiti Anna Maja kuoli 18.3.). Seuraavana vuonna Gustav Gestranius muutti takaisin Kirkkonummelle. Ruskon väliaikaisena isäntänä toimi Johan Johaninpojan naimaton veli Jakob Johaninpoika.
Johanilla ja Anna Majalla oli lapset:
1. Erik Johan Olin, kast. 15.5.1772, pso. Maria Juliana Levonius, Siuntion Lieviön Näppisen rusthollin tytär.
2. Lena Stina Johanintytär, s. 15.5.1774, pso. 1799 ahmoolainen tilallinen Johan Lindgren.
3. Ulrika Johanintytär, s. 15.8.1776, 1.pso. kengitysseppäkisälli Henrik Selenius Ruskelan Sällistä (heidän tytär Eva Kajsa avioitui 1815 Hulttilan Väärän ratsutilan pojan Henrik Lemströmin kanssa), 2.pso. pitäjänseppä Erik Sandberg.
4. Fredrik Johaninpoika, s. 29.10.1778, muutti Espooseen 1805.
5. Jakob Johaninpoika, 30.1.1781 – 25.3.1781.
6. Maja Lovisa Olin, s. 14.4.1782, pso. 21.6.1804 suutari, leski Anders Ryström Helsingistä.
7. Henrik Johaninpoika, s. 10.1.1785, muutti Helsinkiin 1804.
Ratsutilallisia ja markkinoita Vihdissä
Matts Michelinpoika oli todennäköisen veljensä Erikin jälkeen ratsutilallinen Ruskolla 1641 – 68. Nimestään päätellen molemmat olivat Michel Andersinpojan poikia. Mattsin puoliso oli Elin Erikintytär.
Rustholli eli ratsutila varusti kruunun käyttöön ratsusotilaan hevosineen ja varusteineen. Siitä hyvästä talo sai 30 hopeataalarin verovapauden. Ratsutiloiksi pyrittiin hyväksymään täyden veroyksikön eli manttaalin taloja (manttaalilla, ruots. sanasta ”mantal”, "miesluku", tarkoitettiin keskiajalla veronmaksukykyistä ja jakamatonta taloa). Jos tilan vero alitti mainitun summan, se sai hyvityksenä jonkun naapuritilan (augmenttitalon) verot tai rahakorvauksen. Kyseessä oli tuntuva taloudellinen helpotus. Siinä oli kuitenkin se riski, että talo joutui hankkimaan uuden ratsusotilaan tai varusteet, jos näille sattui jotakin. Itse ratsusotilaan menettäminen sotakentällä ei ollut huolestuttavaa – niitä sai uusia tilalle suhteellisen edullisesti – mutta jos usein joutui hankkimaan uuden hevosen tai varusteet, niin se vei äkkiä tilan perikatoon. Riski kannatti kuitenkin ottaa, jos talo vain oli alunperin tarpeeksi vauras, ja kaikki kynnelle kykenevät lienevät käyttäneet tilaisuutta hyväkseen. Ratsun ja miehen varustamisen houkuttelevuutta lisäsi osaltaan se, että rusthollareista tuli eräänlainen talonpoikien "aateli", että he yleensä olivat vapaita muista väenotoista, eikä niitä läänitetty aatelisten verotiloiksi. Matts Michelinpoika lie itse ainakin alussa vastannut ratsutilansa velvollisuudesta isäntäratsastajana (ruots. ”ryttarbonde”). Tämä olikin edullista rauhan aikana, koska harjoituksia ja katselmuksia lukuun ottamatta sai pysyä kotitöissä. Siihen aikaa lienee myös ollut statusta, että isäntä itse ratsasti, eikä kai vaihtoehtoja edes ollut jos halusi pitää talonsa verovapaana. Myöhemmin säädettiin, ettei rusthollari itse saanut ratsuvelvollisuutta suorittaa, koska hänen tuli taloaan hoitaa, joten hänen piti hankkia tilalleen ratsumies; tavallisinta oli, että tehtävään palkattiin renki, tai laitettiin vävy tai nuorempi veli asialle, sillä harva ratsumies palasi hengissä kotiin.
Talon seuraava emäntä, Kristina Mattsintytär , lienee nimestään päätellen ollut edellisten tytär. Hänen miehensä oli Krister Bertilinpoika, ratsutilallinen Ruskolla vv. 1668(9) – 1704. Lautamies Krister Ruskelasta herätti pahennusta vuoden 1687 Espoon käräjillä, kun hän saapui oikeuteenkin juovuksissa ja laiminlöi virkatehtäviään. Huonekuntaluettelon mukaan asui Ruskon ruokakunnassa 1695 yhteensä 6 henkilöä ja tila oli veronmaksukykyinen. Krister lienee kuollut n. 1705, Stina n. 90-vuotiaana 1720-luvulla. Jos oli rusthollilla tuloja, oli sillä menojakin. 1600-luvun lopulta löytyy hieman tietoja ratsusotilaan varusteiden hinnoista: pari ratsusotilaan pistooleja maksoi 1683 60 kuparitaalaria, satulaloimi samoihin aikoihin 20 taalaria ja parhaat hevoset jopa 200 taalaria .
Noin 1670-luvulla syntynyt Johan Kristerinpoika oli Ruskon ratsutilan isäntä vv. 1704-34(5), puoliso Anna Michelintytär. Kapteeni ja kauppiasoltermanni Hans Sund Helsingistä haastoi 1727 oikeuteen etelävihtiläisiä isäntiä (Ruskelan kylän molemmat isännät, Ollilan molemmat isännät, Niemenkylästä 3, Kotkaniemestä 1, Härkälästä 2 sekä Salmista 2 isäntää), koska nämä jättivät tuomatta Qvarnbackan koskelle puupalkkeja, josta kuitenkin olivat ottaneet etumaksun. Isäntien olisi pitänyt tuoda 540,5 palkkia ja olivat Sundin mielestä nyt hänelle velkaa 869 kuparitaalaria ja 14 äyriä, summan vaihdellen miestä kohti 11 taalaria 8 äyrin ja 192 taalarin 8 äyrin välillä. Mainitut vastaajat vastustivat vaatimusta ja asia enemmäksi selvitykseksi lykättiin. Riidan lopputulosta ole tiedossa; ehkä siitä sovittiin oikeuden ulkopuolella.
Helsinki olikin vihtiläisille luonnollinen kauppapaikka sen jälkeen kun se oli perustettu 1550. Muita paikkoja, jossa vihtiläisiä kävi, olivat Lohja (kahdet markkinat vuodessa, 1.2. ja päivää ennen puolipaastosunnuntaita), Turku (markkinat piispa Henrikin muistopäivinä 19.1. ja 18.6, sekä myöhemmin vielä kolmen viikon vapaamarkkinat alkaen 8.9), Hämeenlinna (kolmen päivän markkinat alk. 7.1. ja 1.9. sekä myöhemmin myös 29.7.), Porvoo (markkinat 6.1., myöhemmin 26.1.) Tammisaari (8 päiväiset markkinat alkaen 24.2. sekä 25.3.) ja Karjaa (24.6.). Lisäksi Pikkalaan oli muodostunut markkinapaikka 1600-luvulla (markkinapäivä 22.9.; ennen Pikkalaa oli markkinat pidetty Kirkkonummen Brobäckissä).
Vuonna 1728 kuului Ruskon ratsutilaan 17 rakennusta tai huonetta: 2 tupaa, 2 kamaria ja eteis-tä, 1 vierastupa ja eteinen, 1 liiteri, 3 navettaa, 2 hevostallia, 2 rehulatoa, 2 kaksoispuotia luhtineen, joista kaikista maksettiin paloveroa 395 kuparitaalaria. Kylvömääristä 1700-40 oli : Ruskon talo kylvi 7-8 tynnyriä. Yhtä paljon tai enemmän kylvettiin vain 5 muussa vihtiläistalossa, pois lukien ehkä aatelisten säterit ja pappila. Sällissä kylvettiin 2-3 tynnyriä, joten Ruskelan kylässä oli siis n. 9-11 tynnyrin verran peltoa; määrä oli n. kolminkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa. Vaikka Johan merkittiin isäntäluetteloon vuoteen 1735 asti, lienee hän ollut se seurakunnan Ruskelan kuudennusmies, joka kirkonkirjoissa merkittiin haudatuksi jo 13.1.1734. Anna kuoli 1739. Heillä oli lapset:
1. Johan Johaninpoika, s. 1716, 1.pso. Maria Jakobintytär, s. 1724.
2. Anna Johanintytär, kast. 21.1.1730
3. Erik Johaninpoika, s. 1718, jäi asumaan Ruskelaan; Erik-setä ("farbror Erik") mainittiin haudatuksi 1772. Vaikka hän olisi ollut silloin jo 20-vuotias, oli hän ehkä se sama Erik Johansson Wicteen Ruskosta, joka oli kirjattuna Helsingin triviaali- eli alkeiskouluun 1738 .
4. Maria Johanintytär, s. 1723, avioitui 1760 Kalljärven (Kirkkonummi?) ratsutilallinen Michel Erikinpojan kanssa.
5. Michel Johaninpoika, s. 1725, lienee ollut naimaton; asui Ruskelassa vielä 1760.
6. Katarina Johanintytär, pso. 17.6.1746 Lusilan Hannulan ratsutilallinen Tomas Nilsinpoika.
Rustholli eli ratsutila varusti kruunun käyttöön ratsusotilaan hevosineen ja varusteineen. Siitä hyvästä talo sai 30 hopeataalarin verovapauden. Ratsutiloiksi pyrittiin hyväksymään täyden veroyksikön eli manttaalin taloja (manttaalilla, ruots. sanasta ”mantal”, "miesluku", tarkoitettiin keskiajalla veronmaksukykyistä ja jakamatonta taloa). Jos tilan vero alitti mainitun summan, se sai hyvityksenä jonkun naapuritilan (augmenttitalon) verot tai rahakorvauksen. Kyseessä oli tuntuva taloudellinen helpotus. Siinä oli kuitenkin se riski, että talo joutui hankkimaan uuden ratsusotilaan tai varusteet, jos näille sattui jotakin. Itse ratsusotilaan menettäminen sotakentällä ei ollut huolestuttavaa – niitä sai uusia tilalle suhteellisen edullisesti – mutta jos usein joutui hankkimaan uuden hevosen tai varusteet, niin se vei äkkiä tilan perikatoon. Riski kannatti kuitenkin ottaa, jos talo vain oli alunperin tarpeeksi vauras, ja kaikki kynnelle kykenevät lienevät käyttäneet tilaisuutta hyväkseen. Ratsun ja miehen varustamisen houkuttelevuutta lisäsi osaltaan se, että rusthollareista tuli eräänlainen talonpoikien "aateli", että he yleensä olivat vapaita muista väenotoista, eikä niitä läänitetty aatelisten verotiloiksi. Matts Michelinpoika lie itse ainakin alussa vastannut ratsutilansa velvollisuudesta isäntäratsastajana (ruots. ”ryttarbonde”). Tämä olikin edullista rauhan aikana, koska harjoituksia ja katselmuksia lukuun ottamatta sai pysyä kotitöissä. Siihen aikaa lienee myös ollut statusta, että isäntä itse ratsasti, eikä kai vaihtoehtoja edes ollut jos halusi pitää talonsa verovapaana. Myöhemmin säädettiin, ettei rusthollari itse saanut ratsuvelvollisuutta suorittaa, koska hänen tuli taloaan hoitaa, joten hänen piti hankkia tilalleen ratsumies; tavallisinta oli, että tehtävään palkattiin renki, tai laitettiin vävy tai nuorempi veli asialle, sillä harva ratsumies palasi hengissä kotiin.
Talon seuraava emäntä, Kristina Mattsintytär , lienee nimestään päätellen ollut edellisten tytär. Hänen miehensä oli Krister Bertilinpoika, ratsutilallinen Ruskolla vv. 1668(9) – 1704. Lautamies Krister Ruskelasta herätti pahennusta vuoden 1687 Espoon käräjillä, kun hän saapui oikeuteenkin juovuksissa ja laiminlöi virkatehtäviään. Huonekuntaluettelon mukaan asui Ruskon ruokakunnassa 1695 yhteensä 6 henkilöä ja tila oli veronmaksukykyinen. Krister lienee kuollut n. 1705, Stina n. 90-vuotiaana 1720-luvulla. Jos oli rusthollilla tuloja, oli sillä menojakin. 1600-luvun lopulta löytyy hieman tietoja ratsusotilaan varusteiden hinnoista: pari ratsusotilaan pistooleja maksoi 1683 60 kuparitaalaria, satulaloimi samoihin aikoihin 20 taalaria ja parhaat hevoset jopa 200 taalaria .
Noin 1670-luvulla syntynyt Johan Kristerinpoika oli Ruskon ratsutilan isäntä vv. 1704-34(5), puoliso Anna Michelintytär. Kapteeni ja kauppiasoltermanni Hans Sund Helsingistä haastoi 1727 oikeuteen etelävihtiläisiä isäntiä (Ruskelan kylän molemmat isännät, Ollilan molemmat isännät, Niemenkylästä 3, Kotkaniemestä 1, Härkälästä 2 sekä Salmista 2 isäntää), koska nämä jättivät tuomatta Qvarnbackan koskelle puupalkkeja, josta kuitenkin olivat ottaneet etumaksun. Isäntien olisi pitänyt tuoda 540,5 palkkia ja olivat Sundin mielestä nyt hänelle velkaa 869 kuparitaalaria ja 14 äyriä, summan vaihdellen miestä kohti 11 taalaria 8 äyrin ja 192 taalarin 8 äyrin välillä. Mainitut vastaajat vastustivat vaatimusta ja asia enemmäksi selvitykseksi lykättiin. Riidan lopputulosta ole tiedossa; ehkä siitä sovittiin oikeuden ulkopuolella.
Helsinki olikin vihtiläisille luonnollinen kauppapaikka sen jälkeen kun se oli perustettu 1550. Muita paikkoja, jossa vihtiläisiä kävi, olivat Lohja (kahdet markkinat vuodessa, 1.2. ja päivää ennen puolipaastosunnuntaita), Turku (markkinat piispa Henrikin muistopäivinä 19.1. ja 18.6, sekä myöhemmin vielä kolmen viikon vapaamarkkinat alkaen 8.9), Hämeenlinna (kolmen päivän markkinat alk. 7.1. ja 1.9. sekä myöhemmin myös 29.7.), Porvoo (markkinat 6.1., myöhemmin 26.1.) Tammisaari (8 päiväiset markkinat alkaen 24.2. sekä 25.3.) ja Karjaa (24.6.). Lisäksi Pikkalaan oli muodostunut markkinapaikka 1600-luvulla (markkinapäivä 22.9.; ennen Pikkalaa oli markkinat pidetty Kirkkonummen Brobäckissä).
Vuonna 1728 kuului Ruskon ratsutilaan 17 rakennusta tai huonetta: 2 tupaa, 2 kamaria ja eteis-tä, 1 vierastupa ja eteinen, 1 liiteri, 3 navettaa, 2 hevostallia, 2 rehulatoa, 2 kaksoispuotia luhtineen, joista kaikista maksettiin paloveroa 395 kuparitaalaria. Kylvömääristä 1700-40 oli : Ruskon talo kylvi 7-8 tynnyriä. Yhtä paljon tai enemmän kylvettiin vain 5 muussa vihtiläistalossa, pois lukien ehkä aatelisten säterit ja pappila. Sällissä kylvettiin 2-3 tynnyriä, joten Ruskelan kylässä oli siis n. 9-11 tynnyrin verran peltoa; määrä oli n. kolminkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa. Vaikka Johan merkittiin isäntäluetteloon vuoteen 1735 asti, lienee hän ollut se seurakunnan Ruskelan kuudennusmies, joka kirkonkirjoissa merkittiin haudatuksi jo 13.1.1734. Anna kuoli 1739. Heillä oli lapset:
1. Johan Johaninpoika, s. 1716, 1.pso. Maria Jakobintytär, s. 1724.
2. Anna Johanintytär, kast. 21.1.1730
3. Erik Johaninpoika, s. 1718, jäi asumaan Ruskelaan; Erik-setä ("farbror Erik") mainittiin haudatuksi 1772. Vaikka hän olisi ollut silloin jo 20-vuotias, oli hän ehkä se sama Erik Johansson Wicteen Ruskosta, joka oli kirjattuna Helsingin triviaali- eli alkeiskouluun 1738 .
4. Maria Johanintytär, s. 1723, avioitui 1760 Kalljärven (Kirkkonummi?) ratsutilallinen Michel Erikinpojan kanssa.
5. Michel Johaninpoika, s. 1725, lienee ollut naimaton; asui Ruskelassa vielä 1760.
6. Katarina Johanintytär, pso. 17.6.1746 Lusilan Hannulan ratsutilallinen Tomas Nilsinpoika.
Yhdeksän härkää ja mitä varten?
Markus Erikinpoika oli Ruskon isäntä 1577(81) – 1587(92). Nimestään päätellen hän oli Erik Larsinpojan poika.
Anders Markuksenpoika oli Ruskon isäntä vv. 1588(92) – 1619(30). Nimestään päätellen hän oli Markus Erikinpojan poika. Vuonna 1606 merkittiin, että Andersin taloudessa asui kolme henkilöä. Anders oli talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäivillä joulukuussa 1627, jolloin Tukholmassa päätettiin, että kuningas Kustaa II Aadolfin vuonna 1626, ainoa avioliitossa syntynyt ja henkiin jäänyt lapsi, kruununprinsessa Kristiina, saisi aikanaan periä kruunun. Vihti kuului siihen aikaan Raaseporin lääniin, joten Andersin valinta valtiopäiväedustajaksi on täytynyt tapahtua käräjillä joko Tammisaaressa tai todennäköisemmin Espoossa. Matkaan hänen on täytynyt lähteä syksyllä hyvissä ajoin ennen jäiden tuloa ja kotiin Anders todennäköisesti pääsi vasta keväällä 1628, jolloin purjehdus taas oli mahdollista. Kaupunkien porvareiden osalta olivat valtiopäivämiehen edellytyksiä asiantuntemus, ruotsin kielen taito, luku- ja kirjoitustaito sekä kohtuullinen varallisuus – valtiopäivämiehen matka kyllä korvattiin, mutta asuminen kuukausikaupalla pääkaupungissa maksoi paljon ja sen piti itse maksaa. Oletettavasti vaatimukset maaseudulta tuleville valtiopäivämiehille olivat suurin piirtein samat kuin kaupunkilaisporvareille.
Valtiopäiville lähetettiin siis todennäköisesti vain suurisäntiä. Andersin pojalla oli samoihin aikoihin Vihdin suurimpia eläinmääriä. Rusko oli kuitenkin ollut veronmaksukyvytön vielä 1580-luvulla. Jotain on siis täytynyt tapahtua muutamassa kymmennessä vuodessa. Mistä varallisuus saattoi tulla? Karjankasvatuksella, kaupankäynnillä? Kumma kyllä, niin 1500-luvun lopulla kuin 1600-luvun alussa olivat lähipitäjienkin parhaiten toimeentulevat talot ja kylät syrjäisiä taloja, esim. Siuntiossa Lieviön kylän kaikki talot ja Lohjalla Hongiston yksinäistalo. Riittikö näissä taloissa vielä ehkä metsää kaskettavaksi tai puuta myytäväksi vaikkapa kruunun laivanrakentamoille Espoossa tai Helsingissä? Mahdollisesti voisi Andersin pojan Michelin suuri härkämäärä viitatakin puutavaran rahtiin, sillä muutaman hehtaarin viljelyyn ei mitenkään tarvita yhdeksää härkää. Vuonna 1604 merkittiin muistiin myös, että kaksi Ruskelan taloista oli hylättyjä; ehkä nämä liitettiin juuri Ruskoon.
Michel Andersinpoika oli Ruskon isäntä vv. 1619(30) – 1638(40). Nimestään päätellen hän oli Anders Markuksenpojan poika. Michelillä oli yhdeksän härkää. Yhtä paljon oli Vihdissä vain kirkkoherra Göranilla ja Lankilan Karl Remaisella. Michelin taloon liitettiin 1630-luvulla kylään kuulunut autiotila. Michelillä oli pojat:
1. Erik Michelinpoika, ratsutilallinen Ruskelassa 1638-40.
2. Matts Michelinpoika, ratsutilallinen Ruskelassa 1641 – 68, pso. Elin Erikintytär.
Ruskelan kylästä sanottiin eräässä 1600-luvun alun katselmuksessa: Pellot olivat hyvät ja oli kaskimetsää, kylän kahden talon kylvö oli 7 tynnyriä, keskimäärin 3,5 tnr. Niityt hyvät á 7 ja 3 parmasta; humaloita kolmeksi olutkeitoksi; tukkipuuta ja tuohta; polttivat tervaa; kalavesiä, mutta ei myllyä. Vihdoin 1631 merkittiin, että Rusko suoritti ratsuvarustelua.
Anders Markuksenpoika oli Ruskon isäntä vv. 1588(92) – 1619(30). Nimestään päätellen hän oli Markus Erikinpojan poika. Vuonna 1606 merkittiin, että Andersin taloudessa asui kolme henkilöä. Anders oli talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäivillä joulukuussa 1627, jolloin Tukholmassa päätettiin, että kuningas Kustaa II Aadolfin vuonna 1626, ainoa avioliitossa syntynyt ja henkiin jäänyt lapsi, kruununprinsessa Kristiina, saisi aikanaan periä kruunun. Vihti kuului siihen aikaan Raaseporin lääniin, joten Andersin valinta valtiopäiväedustajaksi on täytynyt tapahtua käräjillä joko Tammisaaressa tai todennäköisemmin Espoossa. Matkaan hänen on täytynyt lähteä syksyllä hyvissä ajoin ennen jäiden tuloa ja kotiin Anders todennäköisesti pääsi vasta keväällä 1628, jolloin purjehdus taas oli mahdollista. Kaupunkien porvareiden osalta olivat valtiopäivämiehen edellytyksiä asiantuntemus, ruotsin kielen taito, luku- ja kirjoitustaito sekä kohtuullinen varallisuus – valtiopäivämiehen matka kyllä korvattiin, mutta asuminen kuukausikaupalla pääkaupungissa maksoi paljon ja sen piti itse maksaa. Oletettavasti vaatimukset maaseudulta tuleville valtiopäivämiehille olivat suurin piirtein samat kuin kaupunkilaisporvareille.
Valtiopäiville lähetettiin siis todennäköisesti vain suurisäntiä. Andersin pojalla oli samoihin aikoihin Vihdin suurimpia eläinmääriä. Rusko oli kuitenkin ollut veronmaksukyvytön vielä 1580-luvulla. Jotain on siis täytynyt tapahtua muutamassa kymmennessä vuodessa. Mistä varallisuus saattoi tulla? Karjankasvatuksella, kaupankäynnillä? Kumma kyllä, niin 1500-luvun lopulla kuin 1600-luvun alussa olivat lähipitäjienkin parhaiten toimeentulevat talot ja kylät syrjäisiä taloja, esim. Siuntiossa Lieviön kylän kaikki talot ja Lohjalla Hongiston yksinäistalo. Riittikö näissä taloissa vielä ehkä metsää kaskettavaksi tai puuta myytäväksi vaikkapa kruunun laivanrakentamoille Espoossa tai Helsingissä? Mahdollisesti voisi Andersin pojan Michelin suuri härkämäärä viitatakin puutavaran rahtiin, sillä muutaman hehtaarin viljelyyn ei mitenkään tarvita yhdeksää härkää. Vuonna 1604 merkittiin muistiin myös, että kaksi Ruskelan taloista oli hylättyjä; ehkä nämä liitettiin juuri Ruskoon.
Michel Andersinpoika oli Ruskon isäntä vv. 1619(30) – 1638(40). Nimestään päätellen hän oli Anders Markuksenpojan poika. Michelillä oli yhdeksän härkää. Yhtä paljon oli Vihdissä vain kirkkoherra Göranilla ja Lankilan Karl Remaisella. Michelin taloon liitettiin 1630-luvulla kylään kuulunut autiotila. Michelillä oli pojat:
1. Erik Michelinpoika, ratsutilallinen Ruskelassa 1638-40.
2. Matts Michelinpoika, ratsutilallinen Ruskelassa 1641 – 68, pso. Elin Erikintytär.
Ruskelan kylästä sanottiin eräässä 1600-luvun alun katselmuksessa: Pellot olivat hyvät ja oli kaskimetsää, kylän kahden talon kylvö oli 7 tynnyriä, keskimäärin 3,5 tnr. Niityt hyvät á 7 ja 3 parmasta; humaloita kolmeksi olutkeitoksi; tukkipuuta ja tuohta; polttivat tervaa; kalavesiä, mutta ei myllyä. Vihdoin 1631 merkittiin, että Rusko suoritti ratsuvarustelua.
Vihdin Ruskelan Olin-suvun juuria
Vihdin vanhimmat veroluettelot ovat 1540-luvulta. Eräs Erik Larsinpoika mainittiin vv. 1540 – 1576(81) isäntänä siinä talossa, joka myöhemmin tultiin tuntemaan Ruskelan Isotalona tai Ruskona. Hän saattoi hyvinkin olla jälkeläinen niille uudisasukkaille, jotka 1200- tai 1300-luvulla olivat asuttaneet kylän maat. Kylän neljä muuta isäntää olivat nimeltään Mårten Klemensinpoika, Lasse Poolinpoika, Peder Hemminginpoika ja Hemming Olsinpoika. Kaikki maksoivat 1/6 veron, joten kylässä oli ehkä alunperin ollut 6 taloa.
Ruskelan kylän isännät Lars, Erik, Peer ja Morten sakotettiin 1.10.1563 siitä, että olivat vastoin lakia ja oikeutta ottaneet Hulttilan Micheliltä ja Järvenpään Olofilta niityn, joka tuotti 8 talvikuormaa heinää. Koska Ruskela alun alkaen oli kirjattuna Enäjärven veropiiriin, oli kylän asutus ehkä alun perin tullut lännestä päin, Hulttilasta tai Järvenpäästä.
Vuoden 1571 ns. hopeaveroluettelo kertoo myös hieman Ruskelan kylän (luettelossa "Ruskell by") isäntien irtaimistoista: Erik Larsinpojalla oli 2,5 naulan (hieman reilu 1 kg) edestä kuparia, 2 hevosta ja 6 lehmää, mutta ei härkiä, lampaita, pukkeja, vuohia tai sikoja; koko verotettava irtaimisto vastasi 58 mk 3 ½ äyriä. Erik oli tämän perusteella aika mukavasti toimeen tuleva; varallisuus jäi alle Vihdin keskiarvon, joka oli 71 mk 9 äyriä, mutta ylitti esim. Lohjan ja Siuntion keskivarallisuutta, joka oli alle 50 mk. Ruskelan kylän muilla isännillä (Lars Nilsinpoika, Morthen Perinpoika ja Per Hendersinpoika) ei ollut yhtään verotettavaa omaisuutta.
Kuten jo edellä todettiin, niin 1500-luvun loppu oli kovaa aikaa. Vuoden 1572 köyhäinluettelossa mainittiin Ruskelasta, että Per Hemminginpoika (pitänee olla Hendersinpoika) ja Morten Perinpojan talot olivat autioita köyhyydestä. Erik Larsinpojallekin oli ilmeisesti käynyt huonosti, koska hänen talostaan sanottiin, että se oli kylmillään vv. 1584-86. Sana "kylmillään" tarkoitti, että talo oli asuttuna, mutta veronmaksukyvytön. Vaikka hänen poikansa Markus ilmeisesti oli isäntä jo vuodesta 1577 lähtien, merkittiin tähän luetteloon kuitenkin isä Erik isännäksi. Ehkä isä Erik vielä eli 1584-86. Vuosisatojen aikaisista erilaisista vaikeuksista huolimatta ovat Ruskon talosta halotut Ali- ja Yli-Rusko edelleenkin nähtävästi 1500-luvulla eläneen Erik Larsinpojan – todennäköisesti jopa 1200- tai 1300-luvun alkuperäisten asuttajien - jälkeläisten omistuksessa. Näin vanhoja sukutiloja ei lie enää montaa koko maassa. Lisättäköön kuitenkin, että edellä esitetty perustuu valistuneeseen oletukseen - ei faktatietoihin.
 |
| Peltotöitä 1500-luvulla Kuva Olaus Magnuksen teoksesta Historia de gentibus septentrionalibus (1555). |
Ruskelan kylän isännät Lars, Erik, Peer ja Morten sakotettiin 1.10.1563 siitä, että olivat vastoin lakia ja oikeutta ottaneet Hulttilan Micheliltä ja Järvenpään Olofilta niityn, joka tuotti 8 talvikuormaa heinää. Koska Ruskela alun alkaen oli kirjattuna Enäjärven veropiiriin, oli kylän asutus ehkä alun perin tullut lännestä päin, Hulttilasta tai Järvenpäästä.
Vuoden 1571 ns. hopeaveroluettelo kertoo myös hieman Ruskelan kylän (luettelossa "Ruskell by") isäntien irtaimistoista: Erik Larsinpojalla oli 2,5 naulan (hieman reilu 1 kg) edestä kuparia, 2 hevosta ja 6 lehmää, mutta ei härkiä, lampaita, pukkeja, vuohia tai sikoja; koko verotettava irtaimisto vastasi 58 mk 3 ½ äyriä. Erik oli tämän perusteella aika mukavasti toimeen tuleva; varallisuus jäi alle Vihdin keskiarvon, joka oli 71 mk 9 äyriä, mutta ylitti esim. Lohjan ja Siuntion keskivarallisuutta, joka oli alle 50 mk. Ruskelan kylän muilla isännillä (Lars Nilsinpoika, Morthen Perinpoika ja Per Hendersinpoika) ei ollut yhtään verotettavaa omaisuutta.
Kuten jo edellä todettiin, niin 1500-luvun loppu oli kovaa aikaa. Vuoden 1572 köyhäinluettelossa mainittiin Ruskelasta, että Per Hemminginpoika (pitänee olla Hendersinpoika) ja Morten Perinpojan talot olivat autioita köyhyydestä. Erik Larsinpojallekin oli ilmeisesti käynyt huonosti, koska hänen talostaan sanottiin, että se oli kylmillään vv. 1584-86. Sana "kylmillään" tarkoitti, että talo oli asuttuna, mutta veronmaksukyvytön. Vaikka hänen poikansa Markus ilmeisesti oli isäntä jo vuodesta 1577 lähtien, merkittiin tähän luetteloon kuitenkin isä Erik isännäksi. Ehkä isä Erik vielä eli 1584-86. Vuosisatojen aikaisista erilaisista vaikeuksista huolimatta ovat Ruskon talosta halotut Ali- ja Yli-Rusko edelleenkin nähtävästi 1500-luvulla eläneen Erik Larsinpojan – todennäköisesti jopa 1200- tai 1300-luvun alkuperäisten asuttajien - jälkeläisten omistuksessa. Näin vanhoja sukutiloja ei lie enää montaa koko maassa. Lisättäköön kuitenkin, että edellä esitetty perustuu valistuneeseen oletukseen - ei faktatietoihin.
Lisää taustatietoja Vihdin Olin -suvun asuinsijoista
Ruskelan kylässä Vihdin etelälaidalla oli 5 taloa vuonna 1550; 3 taloa vuonna 1580 ja 2 taloa (Rusko eli Isotalo sekä Sälli) vuonna 1600. Kuten muuallakin, väheni taloluku 1500-luvun puolivälin jälkeen – syy lienee ollut vv. 1570-95 pitkä ja kuluttava sota Venäjää vastaan, ns. pitkä viha. Koko alkuperäinen 5-taloinen kylä sijaitsi silloin nykyisten Ali- ja Yli-Ruskojen välissä n. 100-150 metriä Salmijärven (Kortjärven) koillisrannalta, jossa vieläkin on nähtävissa asumusten jälkiä.
Nimi Ruskela on mielenkiintoinen. Päätteestä –la voidaan olettaa, että kylän nimi on annettu esim. Rusko-lisänimisen henkilön mukaan (vertailun vuoksi: esim. eräs Mikael Ruskonpoica asui Maskussa 1447), tai se voi mahdollisesti olla muodostettu Ambrosius-nimestä. Sana ”ruskea” tarkoitti aikoinaan punertavaa; esim. Agricola käytti termiä ”aamurusko” punertavasta aamutaivaasta, vuoden 1642 Biblia määritteli kananmunan keltuaisen ”ruskuaiseksi” ja Juslenius 1745 kirjoitti ”ruskea”, kun hän tarkoitti punoitusta. Punainen merikin oli vielä varsin myöhään nimeltään ”Ruskea meri” ja karjalainen ”ruskia neitsyt” –sanonta tarkoittaa punaposkista, verevää tyttöä. ”Rusko” (”ruskid”) oli keskiajalla myös yleinen nimitys ruskealle tai punertavalle lehmälle, härälle, hevoselle tai turkikselle, joten ehkä kylässä oli ollut sen värisiä eläimiä tai punatukkaisia asukkaita. Itse sana ruskea lienee esiintynyt jo kantasuomen kielessä, sillä se merkitsee samaa asiaa edelleenkin myös eestin- että saamenkielissä.
Ruskela-niminen kylä esiintyy Tuusulassakin (molemmissa pitäjissä on Ruskelan lähistöllä mielen-kiintoista kyllä myös Siippoo-niminen paikka); jotain yhteistä saattaa olla nimien synnyn osalta, tai sitten molemmat nimet tulivat jo valmiina uudisasukkaiden mukana ehkä jo 1200- tai 1300-luvulla Päijät-Hämeestä tai Varsinais-Suomesta, jossa kummassakin esiintyy Rusk- alkuisia paikkakuntanimiä.
Jotkut tutkijat pitävät kaikkia Musta- ja Ruskea- alkuisia paikannimiä osoituksena vanhasta saamelaisasutuksesta. Ruskelan alueella tai lähistöllä olikin ehkä joskus ennen suomalaisia ollut metsäsaamelaisten asutusta päätellen siitä, että Ruskelan eteläpuolella oleva ylänköalue on nimeltään Nuuksio eli Nuoksi, ruotsiksi Noux, saamenkielen joutsen-sanan ”njukca” mukaan. Vihdissä on myös esimerkiksi saamesta johdettu Moksi kylän nimenä, talon nimenä Kuortila ja maastonimenä Kapsaoja. Mutta jo paljon, paljon ennen mahdollisia saamelaisia tai suomalaisia on Ruskelassa liikuskellut muunkinlaisia ihmisiä, sillä kylän alueelta on löytynyt kaksikin kivikautista asetta.
Ensi viikolla päästään jo Olin -sukuun saakka!
Nimi Ruskela on mielenkiintoinen. Päätteestä –la voidaan olettaa, että kylän nimi on annettu esim. Rusko-lisänimisen henkilön mukaan (vertailun vuoksi: esim. eräs Mikael Ruskonpoica asui Maskussa 1447), tai se voi mahdollisesti olla muodostettu Ambrosius-nimestä. Sana ”ruskea” tarkoitti aikoinaan punertavaa; esim. Agricola käytti termiä ”aamurusko” punertavasta aamutaivaasta, vuoden 1642 Biblia määritteli kananmunan keltuaisen ”ruskuaiseksi” ja Juslenius 1745 kirjoitti ”ruskea”, kun hän tarkoitti punoitusta. Punainen merikin oli vielä varsin myöhään nimeltään ”Ruskea meri” ja karjalainen ”ruskia neitsyt” –sanonta tarkoittaa punaposkista, verevää tyttöä. ”Rusko” (”ruskid”) oli keskiajalla myös yleinen nimitys ruskealle tai punertavalle lehmälle, härälle, hevoselle tai turkikselle, joten ehkä kylässä oli ollut sen värisiä eläimiä tai punatukkaisia asukkaita. Itse sana ruskea lienee esiintynyt jo kantasuomen kielessä, sillä se merkitsee samaa asiaa edelleenkin myös eestin- että saamenkielissä.
Ruskela-niminen kylä esiintyy Tuusulassakin (molemmissa pitäjissä on Ruskelan lähistöllä mielen-kiintoista kyllä myös Siippoo-niminen paikka); jotain yhteistä saattaa olla nimien synnyn osalta, tai sitten molemmat nimet tulivat jo valmiina uudisasukkaiden mukana ehkä jo 1200- tai 1300-luvulla Päijät-Hämeestä tai Varsinais-Suomesta, jossa kummassakin esiintyy Rusk- alkuisia paikkakuntanimiä.
Jotkut tutkijat pitävät kaikkia Musta- ja Ruskea- alkuisia paikannimiä osoituksena vanhasta saamelaisasutuksesta. Ruskelan alueella tai lähistöllä olikin ehkä joskus ennen suomalaisia ollut metsäsaamelaisten asutusta päätellen siitä, että Ruskelan eteläpuolella oleva ylänköalue on nimeltään Nuuksio eli Nuoksi, ruotsiksi Noux, saamenkielen joutsen-sanan ”njukca” mukaan. Vihdissä on myös esimerkiksi saamesta johdettu Moksi kylän nimenä, talon nimenä Kuortila ja maastonimenä Kapsaoja. Mutta jo paljon, paljon ennen mahdollisia saamelaisia tai suomalaisia on Ruskelassa liikuskellut muunkinlaisia ihmisiä, sillä kylän alueelta on löytynyt kaksikin kivikautista asetta.
Ensi viikolla päästään jo Olin -sukuun saakka!
Vihdin Olinit
Tuhatluvun alussa oli Uusimaa etupäässä tyhjä vakituisesta asustuksesta. Nykyinen maakunta oli jaettu ulkoalueiksi hämäläisten sukujen ja kyläkuntien kesken. Siellä he kävivät metsässä, kalassa ja kaskeamassa. Niinä aikoina oli suomalaisheimojen tärkein ulkomaankauppatuote sisämaan turkikset, joita kuljetettiin rannikolle lähinnä vesistöjä pitkin. Eräs sellainen reitti, ns. Meritie, kulki ilmeisesti nykyisen Vihdin kirkonkylän läpi etelään, sekä edelleen Lohjanjärvelle ja Pikkalanlahteen.
Muistoja tästä kauppareitistä on jäänyt elämään esim. nykyisen Nummelan katunimeen Meritie, joka sai nimensä Härköilän kylän Meritienniitystä. 1200-luvun loppupuoleen mennessä saivat ruotsalaiset ulotettua hallintonsa kaikkien suomalaisten heimojen keskuuteen - itäkarjalaiset jäivät kuitenkin novgorodilaisten vaikutuspiiriin. Olot olivat nyt hieman rauhoittuneet aikaisempien vuosisatojen mylleryksestä. Ruotsalaisten asutusliike Uudenmaan rannikolle ja samalla hämäläisten asettumista pysyvästi entisille nautinta-alueilleen lienee alkanut näihin aikoihin. 1300-luvulle tultaessa solmittiin rauha Novgorodin kanssa ja maanviljelys kehittyi niin, että savimaatkin voitiin ottaa viljelykäyttöön. Kaikki tämä ja viimeistään kuningas Maunu Eerikinpojan verovapauslupaus vuodelta 1334 asutti Uuttamaata voimakkaasti: Vihtiä, kuten sen naapuripitäjiä idässä ja lännessä, Lohjaa ja Nurmijärveä, pidetään noin 1200/1300 –luvuilla Hämeestä ja jossain määrin Varsinais-Suomesta päin asutettuina. Siihen viittaavat esimerkiksi murre ja maastonimet.
Kuningas Maunun päätös vuodelta 1334 sisälsi lupauksen, että uuden viljelysmaan murtaja saisi sen osalta 4 verovapausvuotta. Täydellä syyllä voi olettaa, että Uusimaa oli jo 1300-luvulla taloasutuksessaan yhtä pitkälle kehittynyt kuin 1500-luvun keskivaiheilla, miltä ajalta jo on melko tarkat kirjalliset tiedot. Talojen määrä muutamissa läntisen Uudenmaan pitäjissä oli vuonna 1552 suuruusjärjestyksessä: Lohja 413, Karjaa 350, Pohja 334, Tenhola 300, Inkoo 276, Vihti 246, Kirkkonummi 231, Siuntio 193 ja Espoo 178.
Jo asuttamisesta alkaen olivat Vihdin eteläpuoliset alueet, johon Ruskelan kyläkin kuuluu, monesti läheisessä yhteydessä ruotsinkielisiin naapureihinsa, johtuen mm. asukkaiden tiivistä liikkumisesta Suomenlahden yli Itämeren silloiseen suurkaupunkiin Rääveliin, nykyiseen Tallinnaan, sekä myöhemmin rannikon asutuskeskuksiin, kuten Porvooseen (perust. 1200-luvulla), Tammisaareen (1546) ja Helsinkiin (1550).
Vihdin eteläpuoleiset kylät, kuten Ruskela, Kotkaniemi ja Hulttila, kuuluivatkin pitkään Espoon käräjäpiiriin; siellä näitä kutsuttiin ”Vihdin suomalaiskyliksi", "finska boolen”. Varhaisin kirjallinen itse Vihtiä koskeva tieto on syyskuun 6 p:ltä v. 1488. Silloin Lohjan kirkkoherra Jakob Röd antoi todistuksen, että Vihdin kappelista (de capella Wikten) oleva Andreas Kelsa (Kelso, Kelsö) oli Tallinnassa kuolleen kalastajaeukon Mergrein veli . Seuraava muistiinpano kertoo, että 1507 asetettiin Vihtiin kirkkoherra Mårthen.
Siis vuosien 1488 – 1507 oli Vihdin seurakunnallinen irtaantuminen Lohjasta tapahtunut . Itse nimi "Vihti" jää varmuudella selvittämättä. Jotkut kielitieteilijät pitävät nimeä suomalaisperäisenä, toiset taas ruotsalaisperäisenä, selittäen että nimi on johdettu ruotsin sanasta "vik" ("lahti") tai "vigd" ("vihitty" tai "pyhä"). Toisten selitysten mukaan sana "Vihti" on kauempaa, sana oli sellaisenaan myös vanha germaaninen henkilönimi , tai että se tarkoittaa samaa kuin muinaisgermaaninen sana "witch" ("noituutta" tai "tietäjä"). Todennäköisimmin nimi kuitenkin viittaa lehdestykseen, kuten vihta-alkuiset paikkanimet yleensä (esim. Varsinais-Suomessa Vihtjärvi, Vihtamaa, Vihtamäki) tai on synonyymi "vyyhti"-sanalle.
jatkuu huomenna.....
Muistoja tästä kauppareitistä on jäänyt elämään esim. nykyisen Nummelan katunimeen Meritie, joka sai nimensä Härköilän kylän Meritienniitystä. 1200-luvun loppupuoleen mennessä saivat ruotsalaiset ulotettua hallintonsa kaikkien suomalaisten heimojen keskuuteen - itäkarjalaiset jäivät kuitenkin novgorodilaisten vaikutuspiiriin. Olot olivat nyt hieman rauhoittuneet aikaisempien vuosisatojen mylleryksestä. Ruotsalaisten asutusliike Uudenmaan rannikolle ja samalla hämäläisten asettumista pysyvästi entisille nautinta-alueilleen lienee alkanut näihin aikoihin. 1300-luvulle tultaessa solmittiin rauha Novgorodin kanssa ja maanviljelys kehittyi niin, että savimaatkin voitiin ottaa viljelykäyttöön. Kaikki tämä ja viimeistään kuningas Maunu Eerikinpojan verovapauslupaus vuodelta 1334 asutti Uuttamaata voimakkaasti: Vihtiä, kuten sen naapuripitäjiä idässä ja lännessä, Lohjaa ja Nurmijärveä, pidetään noin 1200/1300 –luvuilla Hämeestä ja jossain määrin Varsinais-Suomesta päin asutettuina. Siihen viittaavat esimerkiksi murre ja maastonimet.
Kuningas Maunun päätös vuodelta 1334 sisälsi lupauksen, että uuden viljelysmaan murtaja saisi sen osalta 4 verovapausvuotta. Täydellä syyllä voi olettaa, että Uusimaa oli jo 1300-luvulla taloasutuksessaan yhtä pitkälle kehittynyt kuin 1500-luvun keskivaiheilla, miltä ajalta jo on melko tarkat kirjalliset tiedot. Talojen määrä muutamissa läntisen Uudenmaan pitäjissä oli vuonna 1552 suuruusjärjestyksessä: Lohja 413, Karjaa 350, Pohja 334, Tenhola 300, Inkoo 276, Vihti 246, Kirkkonummi 231, Siuntio 193 ja Espoo 178.
Jo asuttamisesta alkaen olivat Vihdin eteläpuoliset alueet, johon Ruskelan kyläkin kuuluu, monesti läheisessä yhteydessä ruotsinkielisiin naapureihinsa, johtuen mm. asukkaiden tiivistä liikkumisesta Suomenlahden yli Itämeren silloiseen suurkaupunkiin Rääveliin, nykyiseen Tallinnaan, sekä myöhemmin rannikon asutuskeskuksiin, kuten Porvooseen (perust. 1200-luvulla), Tammisaareen (1546) ja Helsinkiin (1550).
Vihdin eteläpuoleiset kylät, kuten Ruskela, Kotkaniemi ja Hulttila, kuuluivatkin pitkään Espoon käräjäpiiriin; siellä näitä kutsuttiin ”Vihdin suomalaiskyliksi", "finska boolen”. Varhaisin kirjallinen itse Vihtiä koskeva tieto on syyskuun 6 p:ltä v. 1488. Silloin Lohjan kirkkoherra Jakob Röd antoi todistuksen, että Vihdin kappelista (de capella Wikten) oleva Andreas Kelsa (Kelso, Kelsö) oli Tallinnassa kuolleen kalastajaeukon Mergrein veli . Seuraava muistiinpano kertoo, että 1507 asetettiin Vihtiin kirkkoherra Mårthen.
Siis vuosien 1488 – 1507 oli Vihdin seurakunnallinen irtaantuminen Lohjasta tapahtunut . Itse nimi "Vihti" jää varmuudella selvittämättä. Jotkut kielitieteilijät pitävät nimeä suomalaisperäisenä, toiset taas ruotsalaisperäisenä, selittäen että nimi on johdettu ruotsin sanasta "vik" ("lahti") tai "vigd" ("vihitty" tai "pyhä"). Toisten selitysten mukaan sana "Vihti" on kauempaa, sana oli sellaisenaan myös vanha germaaninen henkilönimi , tai että se tarkoittaa samaa kuin muinaisgermaaninen sana "witch" ("noituutta" tai "tietäjä"). Todennäköisimmin nimi kuitenkin viittaa lehdestykseen, kuten vihta-alkuiset paikkanimet yleensä (esim. Varsinais-Suomessa Vihtjärvi, Vihtamaa, Vihtamäki) tai on synonyymi "vyyhti"-sanalle.
jatkuu huomenna.....
Kiitoksia
Lähetin viime viikon perjantaina eli 16. päivä marraskuuta ruokatunnillani pyynnön ym. seurakuntaan koskien erään henkilön syntymäkylää, hänen vanhempiaan ja näiden syntymäpitäjää. Minulla oli siis ennestään tiedossani kohdehenkilön tarkka syntymäaika, mutta ei mitään muuta.
Vastaus tuli tiistaina perinteisessä kirjepostissa jo eilen tiistaina, 20. päivänä marraskuuta. Kun lisäksi Itella päätti yhdistää aamu- ja iltajakelun tässä pitäjässä, sain kirjeen avatuksi jo ennen töihin menoa puoli seitsemän maissa.
Sain kaikki pyytämäni tiedot ja mikä parasta; laskun loppusumma oli ainoastaan 4,50 euroa sisältäen postituskulut. Täten julistan omasta puolestani Vihdin seurakunnan tämän kauden parhaaksi sukututkijan kaveriksi mitä tulee virkatodistuksiin ja kiitän kohteliaasti loistavasta palvelusta!
Erään hautakiven kertomaa
Koska patronyymiä Abramsson löytyy Kiskon Kajalan kylästä runsaasti, innostuin tutkimaan tarkemmin tätä kauan sitten manan majoille joutunutta pariskuntaa. Kiskon kastetuista sen kummemmin kuin Suomusjärveltä en onnistunut löytämään Sofia Emiliaa, joten hänen sukunsa jää toistaiseksi odottamaan lisäselvityksiä.
Sen sijaan Johan Oskarin vanhemmat tietokantani tiesi kertoa samantien. He olivat Kajalan kylän Pakkan eli Backan lampuoti Abraham Johansson (1830-1889) ja vaimonsa Maria Kristina (s. 1840). Maria Kristina eli tuttavallisemmin Maja Stina oli kotoisin Vilikkalan kylästä. Abrahamin sukujuuret olivat Pakkalla, jonka lampuodiksi hänen oma isänsä Johan Michelsson oli tullut joskus 1820-luvulla. Johan äiti oli Beata Abramsson, joka onkin sitten suora esitätini muutaman sukupolven takaa.
Pohjan Pehrsbölessä 1730 syntynyt Abram Eriksson tuli nimittäin Kajalaan 1770-luvun alkupuoliskolla ja vähitellen tapahtui jotain sukututkijan silmin hassunkurista. Kävi siten, että 1800-luvun alkupuoliskolle tultaessa Abram Erikssonin poika Erik (1777-1845) oli Kajalan Tinon talon lampuoti, hänen isoveljensä Abram (1770-1830) Kaijan lampuoti ja veljesten em. sisko Beata Pakkan emäntä. Näin siis Abram Erikssonin suvulla oli tavallaan hallussaan koko Kajalan kylä. Todellisuudessa talot omisti läheinen Kosken ruukki, mutta käytännön tasolla asiat päätettiin pienen sukupiirin kesken. Abram Erikssonin ja hänen vaimonsa Märta Eriksdotterin jälkeläiset hallitsivatkin sitten Kaijaa, Pakkaa ja Tinoa osin aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin saakka.
Kaijan talosta aikanaan lohkottu Verholan pientila on itseasiassa vieläkin saman suvun perillisillä - osin itsellänikin :)
Gunnarlan murha
Lokakuun 17. päivänä vuonna 1869 tapahtui Lohjan Gunnarlan kylässä järkyttävä joukkomurha. Muonatorppari Adolf Fredrik Lindroos oli syystä tai toisesta menettänyt järkensä ja käynyt lähiomaisten sekä puolituntemattomien kimppuun.
Muonatorppari Lindroos teki tekosensa sunnuntaina, jumalanpalveluksen aikaan. Näin kukaan ulkopuolinen ei ehtinyt apuun ennen kuin oli liian myöhäistä. Henkensä menettivät Lindroosin vaimo Maria Karoliina, Laakspohjan kartanon mailla asunut loisvaimo Greta Stenberg, tämän alaikäinen tytär Sofia Stenberg sekä vajaat kaksi vuotta vanha talollisenpoika August Grönroos.
Pikku-Augustin vanhemmat olivat Gunnarsin nuori isäntä Erik Johan Grönroos ja tämän vaimo Ulrika Skogberg. Ulrika oli lohjalaista sukuperää, mutta Erik Johanin oma isä Erik oli kotoisin Janakkalasta. Äiti Sara Adamsdotter oli puolestaan syntynyt Vanajalla, mikäli on uskominen Lohjan rippikirjaa 1853-1860.
Adolf Fredrikin ja Maria Karolina Lindroosin sukuperä jää toistaiseksi selvittämättä eikä Sofia Stenbergistä ole sen enempää tietoja. Stenberg -sukuisia tosin asui ns. suur-Lohjan alueella runsaasti, mutta tokihan Stenberg saattoi olla myös hänen miehensä nimi. Kaipaisin siislisätietoja sekä Lindrooseista että Sofiasta.
Muonatorppari Lindroos teki tekosensa sunnuntaina, jumalanpalveluksen aikaan. Näin kukaan ulkopuolinen ei ehtinyt apuun ennen kuin oli liian myöhäistä. Henkensä menettivät Lindroosin vaimo Maria Karoliina, Laakspohjan kartanon mailla asunut loisvaimo Greta Stenberg, tämän alaikäinen tytär Sofia Stenberg sekä vajaat kaksi vuotta vanha talollisenpoika August Grönroos.
Pikku-Augustin vanhemmat olivat Gunnarsin nuori isäntä Erik Johan Grönroos ja tämän vaimo Ulrika Skogberg. Ulrika oli lohjalaista sukuperää, mutta Erik Johanin oma isä Erik oli kotoisin Janakkalasta. Äiti Sara Adamsdotter oli puolestaan syntynyt Vanajalla, mikäli on uskominen Lohjan rippikirjaa 1853-1860.
Adolf Fredrikin ja Maria Karolina Lindroosin sukuperä jää toistaiseksi selvittämättä eikä Sofia Stenbergistä ole sen enempää tietoja. Stenberg -sukuisia tosin asui ns. suur-Lohjan alueella runsaasti, mutta tokihan Stenberg saattoi olla myös hänen miehensä nimi. Kaipaisin siislisätietoja sekä Lindrooseista että Sofiasta.
Väittelytilaisuus Turussa vuonna 1831
 |
| Finlands Allmänna Tidning 14.5.1832 |
Mainittu väitöskirja aiheutti aikanaan melkoisen skandaalin. Kävi nimittäin niin, että teologisen moraalin professorinvirkaa hakivat sekä Jakob Algot Gadolin että kymnaasinrehtori J.M. Sundvall. Viimeksi mainittu oli pohjalaisten ylioppilaitten suosikki. Tuohon aikaan tapana oli, että kilpahakijat julkisesti puolustivat kyseisen viran saamiseksi tekemäänsä väitöskirjaa.
Gadolin sai väitellessään varsinaisilta vastaväittäjiltä lempeähkön arvostelu, mutta yllättäen ylimääräiseksi vastaväittäjäksi ilmaantui dosentti A.A. Laurell. Hän aikoi sanojensa mukaan todistaa Gadolinin väitöskirjan epätieteelliseksi ja kokonaan kelvottomaksi. Hegeliläisellä dialektiikalla Laurell sai Gadolin lopulta kiedottua niin tarkkaan verkkoon, ettei tämän auttanut kuin ilmoittaa, ettei halua enää vastata Laurellin asiankuulumattomuuksiin (syllogismer, som ej hörde till saken). Tähän Laurell huusi;
"Ergo es Judaeus (olet siis juutalainen)!"
Jakob Algot vastasi, että kun tällaisia väitteitä ruvettiin esittämään, hän ei katsonut olevan syytä jatkaa väittelyä ja Laurellinkin tuli lopettaa se. Useat kuulijoista, joilla oli ollut alunperin pahoja aikeita Gadolinia kohtaan, alkoivat silloin repiä saamiaan väitöskirjan kappaleita ja puristamaan niitä palloiksi. Yksi sellainen heitettiin katederia kohti, ilmeisesti tarkoituksena osua väittelijään, mutta pallo putosikin ensimmäisen vastaväittäjän, R.V. Frosteruksen päähän. Frosterus nousi, kääntyi ja sanoi;
"Tämä on niin pohjalaisten kaltaista!"
Huomautus sai yhä useampia paperipalloja lentämään. Vararehtori Ursin nousi penkille seisomaan kehoittaen yleisöä noudattamaan järjestystä ja säädyllisyyttä. Nähdessään kandidaatti Ehrströmin repivän omaa väitöskirjan kappalettaan hän lisäsi;
"Tällaista ei olisi voinut odottaa kandidaatti Ehrströmiltä!"
Tämä vastasi voivansa tehdä omallaan mitä haluaa. Kandidaatti J.V. Snellman huusi samalla kovalla äänellä;
"Tavallisesti niitä käytetään paljon pahempaan!"
Tästä episodista seurasi pitkällisiä rettelöitä Pohjalaisen osakunnan ja Frosteruksen välillä.
Lähde : V. Helanen - Pohjalainen osakunta vv 1828-1852, Helsinki 1937
Isotalon aarre ja muita kertomuksia Auranmaalta
LC Tarvasjoen kustantama kirja "Isotalon aarre ja muita kertomuksia Auranmaalta" on nyt ilmestynyt!
Kirjan hinta on 10 euroa ja tämä summa käytetään kokonaisuudessaan paikallisiin hyväntekeväisyyshankkeisiin Lions -periaatteiden mukaisesti.
Sijoittamalla kympin viisaasti saat samalla itsellesi n. 160 sivua kivaa lukemista menneiltä vuosisadoilta Auranmaalla!
Tilaukset sähköpostitse osoitteeseen palaute@varola.fi
Toimituskulut postitse vain 2,50€ - lasku seuraa lähetystä.
Mikäli tilaat useamman kuin kaksi kirjaa, et maksa lainkaan toimituskuluja, kahdestä kirjasta hinta on kolme euroa!
Filosofian professorin small talk
reinmuotokuva_6060.jpg)
Karl Gabriel Thiodolfin (s. 1838 - k. 1919) vanhemmat olivat professori, kanslianeuvos Gabriel Rein ja vaimonsa Sedig Edla Ekbom. Hän syntyi Helsingissä, missä myös teki koko uransa. Reinin puoliso oli Hedvig Maria Florin, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1864. Rouva Florin kuoli 1907.
Professorin ajatukset liitelivät yleensä filosofisissa kysymyksissä, joten arkielämän pikku ongelmissa hän oli melkoisen avuton. Reinin parikymmentä vuotta nuorempi Danielson-Kalmari oli mennyt naimisiin muuttaen omaan kotiin nuorikkonsa kanssa. Kävipä kerran niin, että Rein päätti lähteä kyläilemään tuttavansa luona. Danielson-Kalmari ei ollut itse kotona, mutta vaimo Jenny Heurlin kylläkin. Tämä joutui sitten ottamaan korkea-arvoisen vieraan vastaan. Professori Rein tunsi itsensä tukalaksi eikä tiennyt, miten aloittaisi keskustelun nuoren rouvan kanssa.
Hän hieroi käsiään yhteen katsellen samalla ympärilleen. Viimein Rein uskalsi kysyä jotain;
"Ovatko nämä herrasväen omia huonekaluja?"
Kun tämä puheenaihe ei osoittautunut oikein hedelmälliseksi, kiinnitti professorimme huomionsa siihen ainoaan tauluun, joka vastahankittuna oli seinälle ripustettu;
"Hm, hm, herrasväellä on mielenkiintoinen taulukokoelma!"
Professori "Mossbergin" tentissä
Kasvitiedettä Lindberg harrasti jo nuoresta pojasta lähtien ja lopulta hänestä tuli Pohjoismaiden paras sammalten asiantuntija. Tämä siitä huolimatta, että tieteilijänä hän oli itseoppinut.
S. O. Lindbergin puoliso oli Tukholmassa 1833 syntynyt laulajatar Hilda Fausta Cecilia Sällström, joka kuoli Lohjalla 1914. Hildan vanhemmat olivat oopperalaulaja Peter Mikael S. ja Märta Fagerberg.
Persoonana Mossberg, kuten aikalaiset häntä hyväntahtoisesti nimittävät, oli originelli. Kun hänellä kerran oli kaksi ylioppilasta tentissä, kysyi Mossberg nuorukaisten nimiä. Toinen tentittävä vastasi silloin ujosti; "Hilden".
"Etunimi?" , mörähti professori paheksuvasti.
"Karl".
"Entä onko toista?", jatkoi Mossberg.
"Julius".
Professori kysyi sitten toisen tentittävän nimeä. Tämäpä kajautti kuuluvasti omansa;
"Karl Rudolf Matis af Enehjelm!"
"Så ska man heta!" huudahti ilahtunut professorimme saman tien hyvin tyytyväisenä.
Lauri Kivekkään approbatur
 |
| Lauri Kivekäs 1852-1893 |
Hätä ei lukenut lakia, joten Lauri, joka käytti sukunimeä Kivekäs, otti tärpiksi kasvitieteen. Aineen opettajana oli tuohon aikaan professori Sextus Otto Lindberg, joka tunnettiin hyvin lempeänä tutkijana mitä tuli filologien approbatureihin. Tietysti Kivekkään oli osoitettava, että hän tiesi edes jotain tentittävästä aiheesta.
Miehemme meni yliopiston kirjastoon lukien siellä kaikista saatavilla olleista teoksista kaiken mahdollisen tiedon tavalllisesta koivupuusta, jonka latinankielinen nimi on Betula alba. Tenttihetken koittaessa em. professori Lindberg pyysi Kivekästä tekemään selkoa saniaiskasvien juuriston muodostuksesta. Tähän tehtävänantoon nuorukaisemme vastasi hymähtäen;
"Saniaiskasvien juurimuodostus on tosiaankin hyvin mielenkiintoinen, mutta myös hieman vaikeasti selitettävissä. Se nimittäin on vallan erilainen kuin Betula alban."
Tämän jälkeen Kivekäs alkoi laajasti ja sujuvasanaisesti esitelmöimään, mitä hän oli siitä asiasta lukenut. Professori Lindberg kuunteli hetken, nousi seisomaan ja sanoi;
"Jos herra voi yhtä helposti ja vaivattomasti tukkia suunsa kuin näkyy voivan saarnata Betula albasta, niin herra saa approbaturin."
Lauri Kivekäs vaikeni ja sai arvosanansa.
Tuokiokuva Yrjö August Wallinista
 |
| Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi 26.10.1911 |
Perintöruhtinaan kunniaksi järjestetyissä juhlissa joutui Wallin esitellyksi korkea-arvoiselle vieraalle. Juhlallisuudet vaivasivat suuresti vaatimatonta matkailijaa. Niinpä hän ei kertoman mukaan saanut tilaisuudesta vihdoin pois päästessään pitkään aikaa yhtään sanaa suustaan. Lopulta Yrjö August totesi tovereilleen:
"Ei, hänen sijassaan en totisesti tahtoisi olla! Joka askeleella toisten silmätikkuna ja kenraalien ja seurueen saattamana. Siitä kiitän, että saan olla oma herrani. Nyt lähdemme uimaan!"
Pian Wallin karistikin päältään hännystakin ja asteli perin tyytyväisenä Punavuoren kallioita kohti pukeutuneena kauhtanaan, jonka oli heittänyt alusvaatteidensä ylle!
Halkoja Helsinkiin
Niinpä polttopuuta rahdattiin pääkaupunkiseudulle ympäri maata ja mikä olisikaan ollut näppärämpi keino kuljetuksille kuin vasta avattu rautatie Hämeenlinnan ja Helsingin välillä. Luonnollisesti rahtitavaralle oli määriteltävä hinnat ja niinpä maaliskuun 24. päivänä vuonna 1862 kuljetuspäällikkö Strömberg sai kunnian ilmoittaa rautatien johtokunnan määräämät viralliset taksat;
"Joko niitä enempi eli vähempi lähetetään asemista tahi lastipaikoista pohjaispuolelta Hyvinkää eteläisiin asemiin ja Helsingin kaupunkiin, pitää maksettaman puoli kopeekkaa centneristä penikulmalta ja haloista joita kuljetteaan vähempi kuin viisisataa syltä Hyvingän asemasta ja muista Hyvingän ja Helsingin välillä olevista asemista eteläänpäin kolme neljättäosaa kopeekkaa centrenistä penikulmalta, mutta jos viimemainitussa tapauksessa yksi ja sama henki tahtoo lähettää viisisataa syltä taikka enempi, luetaan maksu ainoasti puoleen kopeekkaan centneristä penikulmalta."
Tämän byrokraattisen lausekkeen ymmärtämiseksi hieman paremmin täytyy tietää, että yksi centneri vastasi viittä leiviskää eli 42,5 kiloa. Määräys koko maata koskevista yhdenmukaisista mitta- ja painoyksiköistä oli perua jo Ruotsin valtakunnan ajoilta, vuodelta 1665. Painomittoja oli useita, kuten elintarvike-, jalometalli-, raha-, erikois-, apteekki- ja metallipainoja. Näistä yleisimmin käytetty koski elintarvikkeita.
Varamaanmittarin hautapaikka
 |
| Helsingfors Dagblad 7.2.1876 |
Opiskelut sujuivat mainiosti ja keväällä 1845 Karl Gustaf Stålhandske nimitettiin maanmittausauskultantiksi. Varamaanmittarin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1853. Samoihin aikoihin Karl Gustaf meni naimisiin Lovisa Charlotta Idmanin kanssa, jonka isä oli Huittisissa tilanomistajana ollut merikapteeni Fredrik Idman. Mainittakoon vielä, että Karl Gustaf Stålhandsken siskon, Amanda Matildan puoliso oli Karvian kappalaisena työskennellyt Richard Teofil Pontelius.
Karl Gustaf ja Lovisa Charlotta asuivat viimeistään 1870-luvulla Pöytyän Lahdon kylässä, missä varamaanmittarimme sitten kuoli tammikuussa 1876. Lapsia ei pariskunnalla ollut ja kaipaamaan jäivät lähimpinä omaisina lesken lisäksi veli, neljä siskoa sekä siskonlapsi.
Varamaanmittari Stålhandske sai viimeisen leposijansa Prunkkalan eli nykyisen Auran kirkon hautausmaalta. Yleisessä kirkonkokouksessa marraskuun ensimmäisenä päivänä 1877 pitäjän miehet vaativat 300 markan korvausta hautapaikasta. Tällä summalla Ståldhansken "hauta sitten saisi seisoa rauhassa kajoamattomana 30 vuotta". Kappalaisena tuolloin Prunkkalassa olleen Johan Holmbergin ehdotuksesta lopulliseksi maksuksi tuli vain 100 markkaa.
Kirjanpitäjä Järvenojalta
Auranmaalla on aikojen kuluessa vaikuttanut useitakin Hilden -sukuisia. Marttilan rakastetusta kirkkoherrasta olen kirjoitellut jo aikaa sitten, mutta myös Prunkkalan silloisesta kappeliseurakunnasta löytyy tämän nimen käyttäjiä.
Vuonna 1749 syntyi Kustavissa pitäjän silloisen kappalaisen, Henrik Hildenin ja hänen vaimonsa Maria Elisabet Demoueun perheeseen poika, jolle annettiin sama etunimi kuin isälleen. Reilun 20 vuoden iässä tapaamme nuoren Henrikin Prunkkalan Järvenojalla sijainneen paperiruukin kisällinä. Huhtikuussa 1771 hän käy Uudessakaupungissa mennäkseen siellä naimisiin. Morsian on porvari Smolanderin tytär Christina. Nuori pari asettuu Järvenojalle, jossa heille syntyvät lapset Abraham, Maria Magdalena, Salome ja Johanna vuoteen 1778 mennessä. Suurin osa lapsista kuoli aivan pienenä.
Samalla isä Henrikistä tulee tämän jo aikoja sitten kadonneen teollisuuslaitoksen kirjanpitäjä. Luultavasti hänellä on nykyajan kirjanpitäjää huomattavasti laajemmat valtuudet, sillä rippikirjojen perusteella Järvenojan ruukilla ei ollut erillistä voutia. Henrik Hildenin kykyjä hoitaa tätä suhteellisen pientä laitosta ei ole syytä epäillä. Hänen isoisänsä oli ollut kauppiaana Oulussa, kun taas setä Matias Hilden toimi Kemin kappalaisena. Henrikin veli Esaias oli isänsä jälkeen Kustavin kappalaisena, minkä lisäksi sisarenpoika työskenteli aikanaan Tyrvään nimismiehenä. Hildenit olivat siis hyvin koulutettuja, sillä kaikki kolme edellä mainittua sukulaismiestä olivat päässeet ylioppilaiksi Turussa.
Prunkkalan rippikirjoissa on pieni aukko 1780-luvun alkupuoliskolla. Hilden perheineen mainitaan Järvenojalla vielä 1780, mutta kun seuraava rippikirjasarja alkaa vuodesta 1785, ei kirjanpitäjä Hildeniä tai vaimo Smolanderia enää löydy.
Itse ruukin omisti sen perustaja, Suomen rikkain mies Jacob Bremer. Laitoksella ei koskaan ollut mitään suurta työntekijämäärää paperimestareiden, valssaajan ja muutamien kisällien lisäksi. Ruukkikirjurin tehtäväkuvaan kuului luultavasti rahaliikenteestä huolehtiminen sekä tilauksien ja toimitusten seuranta. Voisi hyvin kuvitella, että suurin osa tuotannosta meni ensin Turkuun ellei sitä sitten hyödynnetty kokonaan siellä. Kesäisin lienee turvauduttu hevos- tai härkäkärryihin, kun taas talvisin lähetykset pääsivät reen kyytiin. Junarata ilmestyi aivan Järvenojan ruukin liepeille vasta noin sata vuotta sen jälkeen, kun Hilden perheineen olivat kadonnut paikalta. Samoihin aikoihin aloitti toimintansa viereisellä Käyrän tilalla "turvakoti", jonka perusti "Yhdistys turvattomien lasten kasvattamiseksi Suomessa".
Tämän Hilden –suvun Prunkkalan haaran myöhempiä vaiheita en ole selvitellyt. Sen sijaan alussa mainittu Marttilan kirkkoherra August Hilden onkin, yllätys yllätys, kirjanpitäjä Henrikin sukulainen. Kemin kappalaisena toimineen Matias Hildenin yksi poika oli Vesilahden rovasti Karl Konstantin Hilden. Hänellä oli ensimmäisen vaimonsa, Maria Helena Castrenin kanssa poika Erik Niklas. Viimeksi mainittu, aikanaan Akaan kirkkoherraksi ja lopulta lääninrovastiksi ylennyt pappismies ei ollut kukaan muu kuin August Hildenin isä. Näin tämäkin tarina kiertyy lopulta kovasti auranmaalaiseksi . Tosin Marttilan kirkkoherra tuskin tiesi joskus Prunkkalan kirkossa käydessään, että hänen sukulaismiehensä työskenteli vain vajaan kilometrin päässä edellisen vuosisadan loppupuolella.
Vuonna 1749 syntyi Kustavissa pitäjän silloisen kappalaisen, Henrik Hildenin ja hänen vaimonsa Maria Elisabet Demoueun perheeseen poika, jolle annettiin sama etunimi kuin isälleen. Reilun 20 vuoden iässä tapaamme nuoren Henrikin Prunkkalan Järvenojalla sijainneen paperiruukin kisällinä. Huhtikuussa 1771 hän käy Uudessakaupungissa mennäkseen siellä naimisiin. Morsian on porvari Smolanderin tytär Christina. Nuori pari asettuu Järvenojalle, jossa heille syntyvät lapset Abraham, Maria Magdalena, Salome ja Johanna vuoteen 1778 mennessä. Suurin osa lapsista kuoli aivan pienenä.
Samalla isä Henrikistä tulee tämän jo aikoja sitten kadonneen teollisuuslaitoksen kirjanpitäjä. Luultavasti hänellä on nykyajan kirjanpitäjää huomattavasti laajemmat valtuudet, sillä rippikirjojen perusteella Järvenojan ruukilla ei ollut erillistä voutia. Henrik Hildenin kykyjä hoitaa tätä suhteellisen pientä laitosta ei ole syytä epäillä. Hänen isoisänsä oli ollut kauppiaana Oulussa, kun taas setä Matias Hilden toimi Kemin kappalaisena. Henrikin veli Esaias oli isänsä jälkeen Kustavin kappalaisena, minkä lisäksi sisarenpoika työskenteli aikanaan Tyrvään nimismiehenä. Hildenit olivat siis hyvin koulutettuja, sillä kaikki kolme edellä mainittua sukulaismiestä olivat päässeet ylioppilaiksi Turussa.
Prunkkalan rippikirjoissa on pieni aukko 1780-luvun alkupuoliskolla. Hilden perheineen mainitaan Järvenojalla vielä 1780, mutta kun seuraava rippikirjasarja alkaa vuodesta 1785, ei kirjanpitäjä Hildeniä tai vaimo Smolanderia enää löydy.
Itse ruukin omisti sen perustaja, Suomen rikkain mies Jacob Bremer. Laitoksella ei koskaan ollut mitään suurta työntekijämäärää paperimestareiden, valssaajan ja muutamien kisällien lisäksi. Ruukkikirjurin tehtäväkuvaan kuului luultavasti rahaliikenteestä huolehtiminen sekä tilauksien ja toimitusten seuranta. Voisi hyvin kuvitella, että suurin osa tuotannosta meni ensin Turkuun ellei sitä sitten hyödynnetty kokonaan siellä. Kesäisin lienee turvauduttu hevos- tai härkäkärryihin, kun taas talvisin lähetykset pääsivät reen kyytiin. Junarata ilmestyi aivan Järvenojan ruukin liepeille vasta noin sata vuotta sen jälkeen, kun Hilden perheineen olivat kadonnut paikalta. Samoihin aikoihin aloitti toimintansa viereisellä Käyrän tilalla "turvakoti", jonka perusti "Yhdistys turvattomien lasten kasvattamiseksi Suomessa".
Tämän Hilden –suvun Prunkkalan haaran myöhempiä vaiheita en ole selvitellyt. Sen sijaan alussa mainittu Marttilan kirkkoherra August Hilden onkin, yllätys yllätys, kirjanpitäjä Henrikin sukulainen. Kemin kappalaisena toimineen Matias Hildenin yksi poika oli Vesilahden rovasti Karl Konstantin Hilden. Hänellä oli ensimmäisen vaimonsa, Maria Helena Castrenin kanssa poika Erik Niklas. Viimeksi mainittu, aikanaan Akaan kirkkoherraksi ja lopulta lääninrovastiksi ylennyt pappismies ei ollut kukaan muu kuin August Hildenin isä. Näin tämäkin tarina kiertyy lopulta kovasti auranmaalaiseksi . Tosin Marttilan kirkkoherra tuskin tiesi joskus Prunkkalan kirkossa käydessään, että hänen sukulaismiehensä työskenteli vain vajaan kilometrin päässä edellisen vuosisadan loppupuolella.
Käsityöläiset Åstedt ja Wiman
Kiskon pitäjässä syntyi vuoden 1714 paikkeilla tyttö, jolle vanhemmat antoivat nimen Maria. Isä Johan oli tullut hiljattain Jylyn kylän Jaakkolan talon isännäksi puolisonaan Helena Caspersdotter. Äiti Helenan oma isä oli läheisen Leilän rusthollin aatelisia sukujuuria omannut Casper Lunden, jonka esivanhemmat olivat tulleet Ruotsista Suomeen 1600-luvun alkupuoliskolla.
Maria Johansdotterin ensimmäiseksi puolisoksi osui Henrik Henriksson, joka oli ammatiltaan pitäjänräätäli. Heille syntyi vuoteen 1746 mennessä neljä lasta, joista nuorimmaiset Henrik ja Daniel ryhtyivät hekin käsityöläisammatin harjoittajiksi. Kun isä Henrik sitten kuoli 1746, meni Maria naimisiin Christopher Henrikssonin kanssa. Myös tästä avioliitosta syntyi neljä lasta, joista kolme oli poikia. He kaikki eli Christopher, Gustav ja Petter harjoittivat aikanaan sepän ja suutarin ammattia. Asiaan kuuluvasti kuopus Esther meni naimisiin räätälin kanssa toisessa aviossaan.
Maria Johansdotterin ensimmäisen miehen jälkeläiset ryhtyivät käyttämään sukunimeä Åstedt, kun taas Christopherin lapset omaksuivat nimen Viman/Wiman. Viimeksi mainittu sukunimi on luultavasti muodostettu Christopherin kotikylän, Viiarin pohjalta. Nimen Åstedt alkuperä on jäänyt itselleni epäselväksi, sillä en ole löytänyt Henrik Henrikssonin syntymäaikaa ja/tai -paikkaa.
Suku
Maria Johansdotterin ensimmäiseksi puolisoksi osui Henrik Henriksson, joka oli ammatiltaan pitäjänräätäli. Heille syntyi vuoteen 1746 mennessä neljä lasta, joista nuorimmaiset Henrik ja Daniel ryhtyivät hekin käsityöläisammatin harjoittajiksi. Kun isä Henrik sitten kuoli 1746, meni Maria naimisiin Christopher Henrikssonin kanssa. Myös tästä avioliitosta syntyi neljä lasta, joista kolme oli poikia. He kaikki eli Christopher, Gustav ja Petter harjoittivat aikanaan sepän ja suutarin ammattia. Asiaan kuuluvasti kuopus Esther meni naimisiin räätälin kanssa toisessa aviossaan.
Maria Johansdotterin ensimmäisen miehen jälkeläiset ryhtyivät käyttämään sukunimeä Åstedt, kun taas Christopherin lapset omaksuivat nimen Viman/Wiman. Viimeksi mainittu sukunimi on luultavasti muodostettu Christopherin kotikylän, Viiarin pohjalta. Nimen Åstedt alkuperä on jäänyt itselleni epäselväksi, sillä en ole löytänyt Henrik Henrikssonin syntymäaikaa ja/tai -paikkaa.
Taulu 1
I.
Maria. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Kastettu 1714 Kisko. Kuollut 09.11.1782 Kisko,Toija. Asui Kiskon Jylyn kylässä vihkimisen aikaan vuonna 1739. Isä Johan oli Jaakkolan talon rusthollari. Maria oli naimisissa kahden käsityöläisen kanssa - pitäjänsuutari Christopher Henrikssonin sekä pitäjänräätäli Henrik Henrikssonin. Näistä Christopher oli Wiman -suvun ja Henrik Åstedt suvun esivanhempia. Rippikirjassa 1780-85 syntymäaikana vuosi 1714 - kuolinaika samasta rippikirjasta.
–Puoliso 1:o 03.10.1739 Kisko Henrik. Kuollut 1746. Pitäjänräätäli. Asui perheineen Kiskon Toijan kylässä ja toimi pitäjänräätälinä.
Kuoli talvella 1745/46 ennen toisen lapsena syntymää.
–Puoliso 2:o 04.05.1749 Kisko Christopher. Syntynyt 10.02.1728 Kisko,Viiari. Kastettu 11.02.1728 Kisko. Kuollut vanhuus 02.09.1801 Kisko,Toija. Haudattu 1801 Kisko. Pitäjänsuutari. Christopher oli Kiskon pitäjänsuutari ja asui Toijan kylässä. Rippikirjan mukaan syntyi vuonna 1728. Ainoa tuona vuonna Kiskosa syntynyt Christopher oli Viiarin rusthollari Henrik Larssonin ja vaimonsa Karin Nilsdotterin poika.
II Lapset
II Lapset
1: Helena. Syntynyt 09.08.1740 Kisko,Toija. Kastettu 13.08.1740 Kisko.
–Puoliso 29.09.1770 Kisko Gustav Alenius. Pitäjänräätäli. Pitäjänräätäli Perniön Ahljoen kylästä. Perheen myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
1: Johan Åstedt. Syntynyt 26.10.1741 Kisko,Toija. Kastettu 28.10.1741 Kisko.
1: Henrik Åstedt. Syntynyt 08.01.1744 Kisko,Toija. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Pitäjänseppä,talollinen. Taulu 2.
1: Daniel Åstedt. Syntynyt 12.02.1746 Kisko,Toija. Pitäjänsuutari. Taulu 21.
2: Christopher Wiman. Syntynyt 31.10.1749 Kisko,Toija. Seppä,torppari. Taulu 26.
2: Gustav Wiman. Syntynyt 14.03.1752 Kisko,Toija. Kuollut 13.10.1802 Kisko,Viiari. Kengäntekijä,torppari. Taulu 30.
2: Petter Wiman. Syntynyt 16.04.1754 Kisko,Toija. Kuollut rinnan pakotus 24.11.1831 Kisko,Kurkela. Suutari,siltavouti. Taulu 45.
2: Esther Wiman. Syntynyt 23.05.1757 Kisko,Toija. Taulu 59.
Taulu 2
II.
Henrik Åstedt. Syntynyt 08.01.1744 Kisko,Toija. Kastettu 09.01.1744 Kisko. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Pitäjänseppä,talollinen. Vihkimisen aikaan toimi Kiskossa pitäjänseppänä ja asui perheineeen Ylettylässä, Karan rusthollin mailla. Vuodesta 1787 lähtien Viiarin kylän Pellin talollinen. Syntymäaika Kiskon rippikirjasarjasta 1780-97. Isä Kisko pitäjänräätäli Henrik Henriksson ja äiti Maria Johansdotter. Kuolinaika rippikirjasta. Henrik ja puoliso Lena kuolivat samana päivänä. Äiti Taulu 1.
–Puoliso 12.10.1773 Kisko Helena Karander. Syntynyt 13.08.1751 Kisko,Ylettylä. Kastettu 18.08.1751 Kisko. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Kiskon Ylettylän Karan talon tytär. uutti miehensä mukana Viiarin Pellin taloon vuonna 1787. Kuolinaika rippikirjasta.
( i Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. ii Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. iÄ Maria. Ä Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Äi Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. ÄÄ Elisabet Lekman. Syntynyt 1683 Sammatti. Kuollut 1730 Kisko, Leilä.)
III Lapset
III Lapset
Henrik Åstedt. Syntynyt 12.09.1774 Kisko,Ylettylä. Kastettu 14.09.1774 Kisko. Kuollut 19.05.1809 Kisko,Viiari. Asui naimattomana vanhempiensa luona Kiskon Viiarin Pellin talossa ja kuoli siellä keväällä 1809.
Gabriel Åstedt. Syntynyt 27.09.1776 Kisko,Ylettylä. Taulu 3.
Gustav Åstedt. Syntynyt 09.02.1779 Kisko,Ylettylä. Kastettu 12.02.1779 Kisko.
Anna Helena Åstedt. Syntynyt 26.02.1782 Kisko,Ylettylä. Kastettu 27.02.1782 Kisko.
Elsa Åstedt. Syntynyt 30.05.1784 Kisko,Ylettylä. Taulu 9.
Helena Åstedt. Syntynyt 21.02.1787 Kisko,Ylettylä. Kastettu 21.02.1787 Kisko.
Ulrika Åstedt. Syntynyt 02.02.1790 Kisko,Viiari. Taulu 19.
Johannes Åstedt. Syntynyt 19.12.1792 Kisko,Viiari. Kastettu 20.12.1792 Kisko. Kuollut 25.12.1792 Kisko,Viiari.
Taulu 3
III.
Gabriel Åstedt. Syntynyt 27.09.1776 Kisko,Ylettylä. Kastettu Kisko. Ei mainita kastettujen luettelossa, syntymäaika saatu rippikirjaasta 1814-20. sänsä jälkeen Kiskon Viiarin kylän Pellin talon isäntänä. Isä Taulu 2.
–Puoliso 10.07.1806 Kisko Lena. Syntynyt 23.04.1782 Kisko,Toija. Kastettu 25.04.1782 Kisko. Isä Kiskon Toijan kylän Ilveksen talollinen Henrik Henriksson jaäiti Kaisa Nilsdotter, joka oli kotoisin Karjalohjan Pyölin kyllän Nikun talosta. Kaisan toinen puoliso oli Uskelan Lopin kylästä kotoisin ollut alollisen poika Elias Olofsson.
( i Henrik. Syntynyt 27.09.1746 Kisko,Toija. Kuollut 18.11.1786 Kisko,Toija. Talollinen. ii Henrik. Syntynyt 25.05.1722 Kisko,Toija. Kuollut 1765 Kisko,Toija. Talollinen. iÄ Sofia. Syntynyt 18.11.1722 Kisko,Viiari. Ä Kaisa. Syntynyt 27.12.1752 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 19.09.1817 Kisko,Toija.)
IV Lapset
IV Lapset
David Åstedt. Syntynyt 31.01.1807 Kisko,Viiari. Kastettu 01.02.1807 Kisko. Kuollut 07.02.1807 Kisko,Viiari.
Gabriel Åstedt. Syntynyt 01.05.1808 Kisko,Viiari. Kastettu 02.05.1808 Kisko.
David Åstedt. Syntynyt 01.03.1810 Kisko,Viiari. Talollinen. Taulu 4.
Efraim Åstedt. Syntynyt 07.09.1812 Kisko,Viiari. Kastettu 08.09.1812 Kisko.
Johanna Åstedt. Syntynyt 06.11.1814 Kisko,Viiari. Kastettu 07.11.1814 Kisko.
Gabriel Åstedt. Syntynyt 08.11.1816 Kisko,Viiari. Kastettu 10.11.1816 Kisko.
Ulrika Åstedt. Syntynyt 13.08.1819 Kisko,Viiari. Kastettu 13.08.1819 Kisko.
Regina (Gustava) Åstedt. Syntynyt 23.01.1822 Kisko,Viiari. Taulu 7.
Gabriel Åstedt. Syntynyt 27.02.1825 Kisko,Viiari. Kastettu 28.02.1825 Kisko.
Taulu 4
IV.
David Åstedt. Syntynyt 01.03.1810 Kisko,Viiari. Kastettu 02.03.1810 Kisko. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Viiarin kylän Pellin talon isäntänä. Isä Taulu 3.
–Puoliso 25.10.1832 Kisko Greta Stina. Syntynyt 05.10.1812 Kisko,Sortila. Kastettu 06.10.1812 Kisko. Kotoisin Kiskon Sortilan kylän Ylhäisten rusthollista.
( i Elias. Syntynyt 17.08.1772 Kisko,Sorttila. Kuollut 18.09.1818 Kisko,Sortila. Talollinen. ii Erik Tötterman. Syntynyt 28.03.1736 Lohja. Kuollut 1782 Kisko,Sorttila. Rusthollari. iÄ Lisa. Syntynyt 29.09.1745 Kisko,Sorttila. Ä Maria. Syntynyt 03.09.1779. Kuollut 19.08.1816 Kisko,Sortila.)
V Lapset
V Lapset
Efraim Åstedt. Syntynyt 08.12.1833 Kisko,Viiari. Kastettu 10.12.1833 Kisko. Talollinen. Kiskon Viiarin kylän Pellin talollinen isänsä jälkeen viimeistään 1860-luvulta lähtien.
–Puoliso 22.11.1866 Kisko Fredrika Wilhelmina Domander. Syntynyt 13.09.1826 Kisko,Ylettylä. Kastettu 14.09.1826 Kisko.
( i Johan Domander. Syntynyt 21.06.1797 Kisko,Ylettylä. Kuollut 28.05.1857 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. ii Erik. Syntynyt 08.05.1767 Kisko,Ylettylä. Kuollut 21.12.1823 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. iÄ Anna Stina. Syntynyt 16.09.1763 Salo,Villilä. Kuollut 08.05.1825 Kisko,Ylettylä. Ä Helena Wiman. Syntynyt 23.07.1801 Kisko,Wiiari. Kuollut 22.10.1852 Kisko. Äi Henric Viman. Syntynyt 26.05.1779 Kisko,Viiari. Kuollut 23.11.1822 Kisko,Viiari. Rusthollari. ÄÄ Regina Meller. Syntynyt 29.10.1774 Kisko,Toija. Kuollut 27.04.1812 Kisko,Viiari.)
Ulrika Vilhelmina Åstedt. Syntynyt 28.06.1835 Kisko, Viiari. Taulu 5.
Edla Kristina Åstedt. Syntynyt 22.06.1837 Kisko,Viiari. Kastettu 25.06.1837 Kisko. Piika. Oli piikana Karjalohjan Kärkelän ruukilla.
–Puoliso 28.12.1873 Kisko Klaes Fredrik Sundström. Torppari. Torppari ja leskimies Karjalohjan Immolan rusthollin mailta. Ensimmäinen puoliso oli ollut Leilän rusthollin torpparin tytärEdla Amalia Gren, jonka kanssa Klaes oli vihitty 15.11.1868.
Wendla Sofia Åstedt. Syntynyt 31.05.1839 Kisko,Viiari. Kastettu 02.06.1839 Kisko.
–Puoliso 22.11.1866 Kisko Anders Wiberg. Syntynyt 29.11.1840 Perniö,Haaroinen. Kastettu 30.11.1840 Perniö. Mylläri. Syntyi muonatorppari ja mylläri David Wibergin lapsena Perniössää 1840. Vihille mennessään oli tullut Kiskon Toijan kylän sahan mylläriksi. Oli puolisolleen kaukaista sukua Kiskon Ylettylän Karan talollien kautta.
( i David Wiberg. Syntynyt 1798 Kisko,Toija. ii Erik Wiberg. Syntynyt 07.08.1758. Renki. iÄ Lena Skogberg. Syntynyt 27.05.1763 Kisko,Sillanpää. Piika. Ä Eva Sofia. Syntynyt 03.12.1803 Perniö,Haaroinen. Piika.)
Maria Josepha Åstedt. Syntynyt 19.03.1841 Kisko,Viiari. Taulu 6.
Amalia Gustava Åstedt. Syntynyt 20.04.1843 Kisko,Viiari. Kastettu 23.04.1843 Kisko.
–Puoliso 12.03.1863 Kisko Johan Manelius. Syntynyt 19.06.1839 Kisko,Kurkela. Kastettu 22.06.1839 Kisko. Torppari. Kiskon Kurkelan kylän Yli-Pipon rusthollin torppari isänsä, Israael Andersson Elfströmin jälkeen. Äiti Helena oli Ylettylän Ollan talon piian, Kaisa Lillgrenin aioton tytär (s. 16.5.1798).
David Åstedt. Syntynyt 28.06.1845 Kisko,Viiari. Kastettu 29.06.1845 Kisko.
Mathilda Carolina Åstedt. Syntynyt 23.06.1848 Kisko,Viiari. Kastettu 25.06.1848 Kisko. Kuollut 02.08.1848 Kisko,Viiari.
Johan Åstedt. Syntynyt 18.05.1852 Kisko,Viiari. Kastettu 20.05.1852 Kisko.
Taulu 5
V.
Ulrika Vilhelmina Åstedt. Syntynyt 28.06.1835 Kisko, Viiari. Kastettu 02.07.1835 Kisko. Ulrika Wilhelmina oli kotoisin Kiskon Viiarin kylästä.
Oli miehensä taloudenhoitaja ennen naimisiin menoaan.
Pariskunnalla oli ottotytär Mathilda Sofia Wiberg, joka oli puolisoiden keskinäisessä testamentissa määrätty edunsaajaksi ottovanhempien kuoleman jälkeen. Isä Taulu 4.
–Puoliso 26.12.1877 Suomusjärvi Henrik. Maakauppias. Toimi Suomusjärvellä maakauppiaana.
Perheessä oli ottotytär Mathilda Sofia Wiberg, joka vuonna 1906 meni naimisiin urkuri Kustaa Elias Vuorion kanssa.
Pariskunnan ainoa oma lapsi, poika Henrik Hjalmar kuoli vain parin viikon ikäisenä.
VI Lapset
VI Lapset
Henrik Hjalmar. Syntynyt 17.02.1878 Suomusjärvi. Kuollut 02.03.1878 Suomusjärvi.
Taulu 6
V.
Maria Josepha Åstedt. Syntynyt 19.03.1841 Kisko,Viiari. Kastettu 23.03.1841 Kisko. Isä Taulu 4.
VI Lapset
VI Lapset
Kustaa Oskar Järvinen. Kuollut 02.01.1940 Kisko. Syntynyt 10.11.1861 Kisko, Viiari, Pelli. Syntyi Kiskon Viiarin kylän Pellin talossa aviottomana lapsena. Kummit Viiarin Hannun isäntä Karl Henrik Sarin, Ojalan torppari Gustaf Lundsten ja vaimonsa Ulrika Alros sekä Pellin isännän tytär Amalia Gustava Åstedt. Kastoi Sepän ratsutilalla J.N. Henriksson.
–Puoliso Ida Vilhelmiina. Syntynyt 25.04.1861. Kuollut 09.08.1938 Kisko. Syntymä- ja kuolinaika Kiskon kirkkomaalla olevasta hautakivestä. Ida Vilhelmiina ei löydy Kiskon kastettujen luettelosta ao. päivämäärällä.
Taulu 7
IV.
Regina (Gustava) Åstedt. Syntynyt 23.01.1822 Kisko,Viiari. Kastettu 24.01.1822 Kisko. Kiskon Viiarin kylän Pellin talon tytär. Karjalohjan kirjojen mukaan etunimi Regina, mutta 1822 syntyneen tyttären etunimi on Kiskon rippikirjojen mukaan Gustava. Isä Taulu 3. Gustaf Öhman. Syntynyt 21.03.1823 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 21.03.1898 Karjalohja. Torppari. Karjalohjan Pyölin kylän Lassin talon isäntä, jonka jälkeen torpparina Karjalohjan Nikulla ja Lassilla.
( i Henrik Öhman. Syntynyt 17.04.1789 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 09.12.1835 Karjalohja,Pyöli. Talollinen. Ä Anna Ulrica Dahlman. Syntynyt 04.10.1789 Sammatti,Luskala. Äi Sven Niilo Dahlman. Syntynyt 16.09.1756 Karjalohja,Kattelus. Kuollut 05.10.1816 Sammatti,Luskala. Rusthollari. ÄÄ Juliana Lindholm. Syntynyt 03.06.1760. Kuollut 10.06.1815 Sammatti,Luskala.)
V Lapset
V Lapset
Maria Matilda Öhman. Syntynyt 14.08.1847 Karjalohja,Pyöli. Taulu 8.
Taulu 8
V.
Maria Matilda Öhman. Syntynyt 14.08.1847 Karjalohja,Pyöli. Kastettu 18.08.1847 Karjalohja. Äiti Taulu 7.
–Puoliso Gustaf Fredrik From. Syntynyt 06.03.1845 Sammatti,Kaukola. Kuollut 11.12.1913 Lohja,Karstu. Torppari. Isä Sammatin Kaukolan kylän Lassin talon torppari Nils From. uutti Lohjalla 1867. Gustaf oli sittemin Lohjan Karstun kylän Joenpellon talon Frommn torpparina kuolemaansa saakka.
VI Lapset
VI Lapset
Gustaf Henrik From. Syntynyt 11.10.1871 Lohja,Karstu.
Johan From. Syntynyt 30.04.1874 Lohja,Karstu.
Karl Adolf From. Syntynyt 13.08.1877 Lohja,Karstu. Renki. Muutti kotoaan Lohjan Karstun kylän Joenpellon taloon rengiksi 11894 ja sieltä seuraavana vuonna Hemilään. arraskuussa 1913 muutti Sammattiin.
–Puoliso 25.08.1906 Maria Mathilda Alm. Syntynyt 24.03.1879 Lohja. Isä Johan Alm oli syntynyt 26.11.1826 Vihdin Kotkaniemessä ja ollut sitten torpparina Sammatin Kaukolan Lassilla. Äiti Edla Stenman oli taasen syntynyt Nummen Hyvelän Rekolla 21.5.1842.
Aleksander From. Syntynyt 03.10.1880 Lohja,Karstu.
Oskar Fredrik From. Syntynyt 20.07.1883 Lohja,Karstu. Muonamies. Lohjan Karstun kylän Joenpellon talon muonamies.
–Puoliso 23.01.1916 Lohja Ida Mariana Kavander. Syntynyt 01.05.1894 Lohja.
Emil Wilhelm From. Syntynyt 13.06.1887 Lohja,Karstu.
Taulu 9
III.
Elsa Åstedt. Syntynyt 30.05.1784 Kisko,Ylettylä. Kastettu 01.06.1784 Kisko. Isä Kiskon pitäjänseppä Henrik Åstedt Ylettylän kylästä. Myöhemmin Viiarin Pellin talon isäntä. Äiti Leena Karander. Isä Taulu 2.
–Puoliso 08.07.1806 Kisko Efraim Hammar. Syntynyt 02.09.1785 Kisko,Honkapyöli. Rusthollari. Isänsä jälkeen Kiskon Honkapyölin Pamsin talon rusthollarina.
( i Gabriel Hammar. Syntynyt 04.01.1761 Kisko,Hongisto. Rusthollari. Ä Lena. Syntynyt 10.11.1762 Kisko,Honkapyöli. Kuollut 1798 Kisko,Honkapyöli. Äi Johan. Syntynyt 28.02.1732 Kisko,Honkapyöli. Rusthollari. ÄÄ Walborg. Syntynyt 19.07.1733 Kisko,Kirkonkylä.)
IV Lapset
IV Lapset
Gabriel Hammar. Syntynyt 27.07.1807 Kisko,Honkapyöli. Rusthollari. Taulu 10.
Helena Hammar. Syntynyt 25.06.1810 Kisko,Honkapyöli.
Lovisa Hammar. Syntynyt 25.06.1810 Kisko,Honkapyöli.
Ulrika Hammar. Syntynyt 08.11.1812 Kisko,Honkapyöli.
Esaias Hammar. Syntynyt 02.02.1815 Kisko,Honkapyöli. Taulu 14.
David Hammar. Syntynyt 20.02.1817 Kisko,Honkapyöli. Torppari. Taulu 15.
Efraim Hammar. Syntynyt 07.08.1819 Kisko,Honkapyöli. Torppari. Taulu 16.
Gustava Hammar. Syntynyt 10.01.1822 Kisko,Honkapyöli.
–Puoliso 01.07.1855 Kisko Abram. Syntynyt 21.03.1819 Kisko,Haapaniemi. Kastettu 22.03.1819 Kisko. Lampuoti. Torpparin poika Kiskon Haapaniemen kylän Riilahdesta. Mainitaan Riilahden 1850-luvulta alkaen lampuotina.
Christina Hammar. Syntynyt 10.01.1822 Kisko,Honkapyöli.
Fredrika Hammar. Syntynyt 16.07.1825 Kisko,Honkapyöli. Taulu 18.
Taulu 10
IV.
Gabriel Hammar. Syntynyt 27.07.1807 Kisko,Honkapyöli. Rusthollari. Isänsä jälkeen Kiskon pitäjän Honkapyölin rusthollin isäntänä. Äiti Taulu 9. Maja Stina. Syntynyt 17.05.1788 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 18.05.1788 Suomusjärvi. Isä Suomusjärven Hintsalan Sipulin talollinen. Maja Stinan toinen puoliso Henrik Vimanin kuoleman jälkeen oli iskon Honkapyölin rusthollari Gabriel Efraimsson Hammar.
( i Elias. Syntynyt 26.09.1758 Suomusjärvi,Hinttala. Kuollut 10.09.1823 Suomusjärvi,Hinttala. Talollinen. ii Elias. Syntynyt 02.12.1724 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut rintakuume 10.03.1791 Suomusjärvi,Hintsalo. Talollinen,kuudennusmies,kirkkovahti. iÄ Greta. Syntynyt 1712 Suomusjärvi,Salmi. Kuollut rintakuume 20.01.1793 Suomusjärvi,Hinttala. Ä Christina. Syntynyt 26.01.1756.)
–Puoliso 2:o 08.07.1841 Kisko Christina. Syntynyt 29.10.1811 Suomusjärvi,Nummijärvi. Suomusjärven Nummijärven kylän Heikkilän talon isännän, Johan Johanssonin tytär. Äiti Stina Erkintytär. Christina syntyi Suomusjjärvellä, mutta kastettiin Karjalohjalla. Äiti Stinan sukujuuret on Nummijärven Eskolan talossa ja edellen Rautsuon Väinällä.
V Lapset
V Lapset
2: Mathilda Hammar. Syntynyt 29.11.1842 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 30.11.1842 Kisko.
2: Juho Hammar. Syntynyt 07.04.1844 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 09.04.1844 Kisko. Kuollut 15.12.1906 Kisko. Rusthollari. Kiskon Honkapyölin tilan rusthollari. Haudattu Kiskon kirkkomaalla, jossa ainakin vielä vuonna 1942 oi hänen hautakivensä.
2: Edla Gustava Hammar. Syntynyt 29.11.1847 Kisko,Honkapyöli. Kuollut 25.05.1895 Karjalohja,Särkijärvi. Taulu 11.
2: Amalia Kristiina Hammar. Syntynyt 18.09.1849 Kisko,Kaukuri. Taulu 13.
Taulu 11
V.
Edla Gustava Hammar. Syntynyt 29.11.1847 Kisko,Honkapyöli. Kuollut 25.05.1895 Karjalohja,Särkijärvi. Isä Taulu 10.
–Puoliso 10.07.1873 Kisko Eric Malmgren. Syntynyt 14.04.1832 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 05.01.1896 Karjalohja,Särkijärvi. Tilallinen. Karjalohjan Särkijärven Alhaisten tilallinen.
( i Johan Malmgren. Syntynyt 16.09.1790 Sammatti,Kiikala. Kuollut vilustuminen 04.03.1849 Karjalohja,Särkijärvi. Kuudennusmies. ii Erik. Syntynyt 02.03.1740 Sammatti,Kiikala. Kuollut 25.06.1790 Sammatti,Kiikala. Talollinen. iÄ Maria. Syntynyt 03.05.1762 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut 22.12.1842 Sammatti,Kiikala. Ä Anna Boman. Syntynyt 20.09.1803 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut vanhuus 14.06.1884 Karjalohja,Särkijärvi. Äi Abram Boman. Syntynyt 05.02.1769 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 25.08.1850 Karjalohja,Särkijärvi. talollinen. ÄÄ Maria. Syntynyt 13.06.1771 Lohja,Lylyinen. Kuollut 27.11.1836 Karjalohja,Särkijärvi.)
VI Lapset
VI Lapset
Selina Amalia Malmgren. Syntynyt 01.07.1874 Karjalohja,Särkijärvi. Vihittiin 24.6.1899 "konemestarin kanssa Helsingistä", jonne muutti saman vuoden elokuussa.
Eero Valpas Malmgren. Syntynyt 19.11.1875 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 25.10.1923 Karjalohja,Särkijärvi. Talollinen. Oli koko ikänsä naimaton ja samalla Malmgren -suvun viimeinen edustaja Karjalohjan Särkijärven Alhaisten tilalla.
Johanna Christina Malmgren. Syntynyt 23.06.1876 Karjalohja,Särkijärvi.
Syntynyt Kuolleena Malmgren. Syntynyt 23.11.1877 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 23.11.1877 Karjalohja,Särkijärvi. Haudattu 25.11.1877 Karjalohja.
Syntynyt Kuolleena Malmgren. Syntynyt 18.10.1878 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 18.10.1878 Karjalohja,Särkijärvi.
Johan Fabian Malmgren. Syntynyt 04.11.1879 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 28.04.1918 Karjalohja,Särkijärvi. Ratsastaja. Koivulan Kasvatuslaitoksen ratsastaja, muutti Virolahdelle marraskuun lopussa 1898.
Valfrid Valdemar Malmgren. Syntynyt 15.10.1882 Karjalohja,Särkijärvi. Taulu 12.
Kuolleena Syntynyt Malmgren. Syntynyt 22.04.1885 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 22.04.1885 Karjalohja,Särkijärvi.
Kuolleena Syntynyt Malmgren. Syntynyt 08.07.1888 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 08.07.1888 Karjalohja,Särkijärvi.
Taulu 12
VI.
Valfrid Valdemar Malmgren. Syntynyt 15.10.1882 Karjalohja,Särkijärvi. Muutti Helsinkiin 1902. Äiti Taulu 11.
–Puoliso Tuntematon.
VII Lapset
VII Lapset
Helmi Kaarina Malmgren.
Meri Sylvia Malmgren.
Erik Malmgren.
Taulu 13
V.
Amalia Kristiina Hammar. Syntynyt 18.09.1849 Kisko,Kaukuri. Kastettu 19.09.1849 Kisko. Isä Kiskon Kaukurin kylän Honkapyölin rusthollari Gabriel Hammarja äiti tämän vaimo Christina Johanintytär. Isä Taulu 10.
–Puoliso Johan Gabriel Ahlstedt. Syntynyt 28.08.1838 Kisko,Kurkela. Kastettu 30.08.1838 Kisko. Rusthollari. Isänsä jälkeen Kiskon Kurkelan Ali-Pipon l. Passin rusthollari.
( i Wilhelm Gabriel Ahlstedt. Syntynyt 09.10.1803 Kisko,Kurkela. Kuollut 29.08.1850 Kisko,Kurkela. Rusthollari. ii Gabriel. Syntynyt 11.10.1777 Kisko,Sortila. Rusthollari. iÄ Christina. Syntynyt 03.01.1782 Kisko,Kurkela. Ä Maria Kristiina Pihlstedt. Syntynyt 13.11.1814 Kisko,Kurkela. Äi Elias Pipo. Syntynyt 03.04.1790 Kisko,Kurkela. Rusthollari. ÄÄ Stina. Syntynyt 05.02.1787 Suomusjärvi,Laperla.)
VI Lapset
VI Lapset
Johannes Aarnio. Ahlstedt.
Taulu 14
IV.
Esaias Hammar. Syntynyt 02.02.1815 Kisko,Honkapyöli. Asui kotitalonsa mailla ja mainitaan lastensa syntymän yhteydessä syytinkiläiseksi. Äiti Taulu 9.
–Puoliso 06.06.1847 Kisko Fredrika. Syntynyt 24.09.1814 Kisko,Uusikylä. Kastettu 25.09.1814 Kisko. Vihittäessä oli piikana Kiskon pitäjän Kaukurin kylän Uotilan taalossa. sä Uusikylän Kuljun torppari Johan Matsson, äiti Lisa Högman. Lisan vanhemmat olivat pitäjänräätäli Gustaf H. ja vaimonsa Bria Hammar. Britan vanhemmat puolestaan olivat Hongiston rusthollaari Arvid Hammar ja Stina Salovia. saias ja Fredrika olivatkin kaukaista sukua keskenään.
V Lapset
V Lapset
Erika Kustava Hammar. Syntynyt 16.06.1848 Kisko,Honkapyöli.
Ida Sofia Hammar. Syntynyt 12.04.1851 Kisko,Honkapyöli.
Wilhelmina Hammar. Syntynyt 1853 Kisko,Honkapyöli.
Taulu 15
IV.
David Hammar. Syntynyt 20.02.1817 Kisko,Honkapyöli. Torppari. Ensimmäisen lapsensa syntymän aikaan mainitaan torppariksi Kiskon Kaukurin Kreivillä. Äiti Taulu 9.
–Puoliso 02.02.1843 Kisko Helena. Syntynyt 26.11.1810 Kisko,Uusikylä. Kastettu 27.11.1810 Kisko. Torpparin leski Kiskon Kaukurin kylän Kreiviltä.
V Lapset
V Lapset
Johan Gabriel Hammar. Syntynyt 08.11.1843 Kisko,Kaukuri. Kastettu 09.11.1843 Kisko.
–Puoliso 09.11.1865 Kisko Gustava Carolina Ahlfors. Syntynyt 07.01.1843 Kisko,Kaukuri. Kastettu 09.01.1843 Kisko. Lampuoti Anders Johan Ahlforsin ja vaimonsa Ulrica Jacobintyttären tytär Kiskon Kaukurin Härjäisten talosta.
( i Anders Johan. Syntynyt 15.01.1805 Kisko,Orijärvi. ii Zachris Ahl. Syntynyt 04.11.1774 Kisko,Langila. Lampuoti. iÄ Eva. Syntynyt 02.03.1775 Kisko,Liipola. Kuollut 01.03.1835 Kisko,Uusikylä. Ä Ulrika. Syntynyt 13.06.1805 Bromarv,Pargas. Piika.)
Erika Kustava Hammar. Syntynyt 24.01.1847 Kisko,Kaukuri.
Lovisa Wilhelmina Hammar. Syntynyt 18.08.1850 Kisko,Kaukuri.
Taulu 16
IV.
Efraim Hammar. Syntynyt 07.08.1819 Kisko,Honkapyöli. Torppari. Viimeistään vuodesta 1840 lähtien Kiskon kirkonkylän Immoisten ttalon Jyskyn torppari. Äiti Taulu 9.
–Puoliso 1:o 27.11.1838 Kisko Anna. Syntynyt 07.10.1812 Kisko,Toija. Kastettu 07.10.1812 Kisko. Kuollut 1857 Kisko. Piika,torpparin vaimo. Vihkimisen aikaan Anna oli piikana Kiskon Kaukurin kylän Uotilantalossa, lähellä tulevan miehensä kotitaloa, Honkapyölin rusthoollia. Isä Toijan kylän rakuuna Elias Lindsten, äiti Greta Christersdoter. Greta oli kotoisin Ylettylän Ollan talosta.
( i Elias Lindsten. Syntynyt 1769 Suomusjärvi,Kettula. Kuollut 19.10.1828 Kisko,Toija. Sotilas,torppari. Ä Margareta. Syntynyt 06.05.1774 Kisko,Ylettylä. Äi Christer. Syntynyt 30.03.1741 Kisko,Ylettylä. Kuollut 04.01.1815 Kisko,Ylettylä. Talollinen. ÄÄ Anna. Syntynyt 10.12.1746 Kisko, Kurkela, Heikola. Kuollut 18.01.1816 Kisko,Ylettylä.)
Kristina Elisabet Wall. Syntynyt 25.07.1828 Kisko,Orijärvi. Kastettu 27.07.1828 Kisko. Ruukkityöläisen tytär Kiskon Orijärveltä. Isä Jacob Wall (s. 1799 Tenholassa), äiti Helena Johansdotter (s. 14.11.1791 Kiskossa). Maja Stina Skarp. Leski Kiskon Kirkonkylän Immoisten talosta.
V Lapset
V Lapset
1: Charlotta Lovisa Hammar. Syntynyt 16.04.1840 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 17.04.1840 Kisko. Vihkimisen aikaan vuonna 1873 Charlotta oli piikana miehensä kotitalossa.
–Puoliso 23.12.1873 Kisko Wilhelm Lindström. Syntynyt 02.11.1834 Kisko,Sillanpää. Kastettu 03.11.1834 Kisko. Talollinen. Kiskon Sorttilan kylän Sortin talon isäntä vuodesta 1857 lähtien. Isä Josef Johansson ja äiti Ulrika Simonsdotter Sillanpään talosta. Wilhelm oli kahdesti naimisissa, ensin Henrika Brandtin ja sittn Charlotta Sofia Hammarin kanssa.
( i Josef. Syntynyt 17.12.1795 Perniö,Pappila. Renki,talollinen. Ä Ulrika. Syntynyt 13.02.1797 Kisko,Metsola. Äi Simo. Syntynyt 12.10.1737 Kisko,Metsola. Kuollut 05.03.1809 Kisko,Metsola. Rusthollari. ÄÄ Margareta. Syntynyt 13.08.1752 Sammatti,Niemenkylä. Kuollut 18.02.1817 Kisko,Metsola.)
1: Edla Gustava Hammar. Syntynyt 22.04.1842 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 23.04.1842 Kisko. Kuollut 18.07.1842 Kisko.
1: Johan Hammar. Syntynyt 04.07.1843 Kisko,Kirkonkylä. Kuollut 08.08.1843 Kisko.
1: Eva Helena Hammar. Syntynyt 24.12.1844 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 24.12.1844 Kisko.
1: Gustava Hammar. Syntynyt 20.01.1848 Kisko, Kirkonkylä. Taulu 17.
1: Mathilda Hammar. Syntynyt 09.11.1850 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 10.11.1850 Kisko. Kuollut 1851 Kisko.
1: Mathilda Fredrika Hammar. Syntynyt 15.02.1852 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 17.02.1852 Kisko.
Taulu 17
V.
Gustava Hammar. Syntynyt 20.01.1848 Kisko, Kirkonkylä. Kastettu 23.01.1848 Kisko. Isä Taulu 16.
–Puoliso 13.02.1873 Kisko Frans Viktor Berglöf. Syntynyt 13.10.1841 Raisio. Tilanvuokraaja, opettaja, poliisikonstaapeli. Vihittäessä vuonna 1873 mainitaan Kiskon Kirkonkylän Viikarin talon vuokraajaksi ja lastenopettajaksi. Viikarin jälkeen muutti Suomusjärven Hintsalan Mansikkaniemeen, jonka vuokraajana oli ainakin 1873-1877. 1878 mainitaan entisenä arrendaattorina ja 1881 lastenopettajana sekä 1891 siltavoutina.
Toimi myös paikkakunnalla poliisikonstaapelina.
Perhe asui koko mainitun ajan Hintsalassa.
Kun Kiskon pitäjään perustettiin kirjasto 1871, toimi kirjastonhoitajana kunnallishallituksen esimies Frans Viktor Berglöf.
VI Lapset
VI Lapset
Alina Aleksandra. Syntynyt 15.04.1873 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 17.04.1873 Suomusjärvi. Kuollut 08.05.1892 Suomusjärvi,Hintsala. Haudattu 1892 Suomusjärvi.
Albert Sigfrid Johannes Berglöf. Syntynyt 19.06.1875 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 24.06.1875 Suomusjärvi.
Frans Fabian Lehtola. Syntynyt 20.01.1877 Suomusjärvi. Kuollut 21.11.1909 Suomusjärvi.
–Puoliso 11.04.1909 Suomusjärvi Edla Matilda Arpalahti. Syntynyt 03.07.1879 Suomusjärvi,Salittu. Kuollut 18.04.1964 Helsinki,Kallion srk. Diakonissa. Tullut Sjvi 30.7.1915 Helsinki. Muuttanut pois Peräseinäjoki 9.9.1916 Helsinki Sörn.suom.srk. Muuttanut pois Karuna 29.11.1923 Peräseinäjoki Viitala no13. Tullut Peräseinäjoki 30.11.1923 Karuna. Muuttanut pois Sjvi 2.10.1926 Karuna. Tullut Sjvi 12.1.1928 Janakkala Hyvikkälä. Muuttanut pois Perniö 29.8.1930 Janakkala Hyyvikkälä. Tullut Janakkala 4.10.1930 Perniö. Muuttanut pois Sjvi 17.10.1944 Perniö. Tullut Sjvi 11.12.1946 Hlsinki. Kuollut 18.4.1964 Helsinki Kallion srk.
( i Karl Vigilius Arpalahti. Syntynyt 07.08.1844 Suomusjärvi. Kuollut 06.09.1927 Suomusjärvi,Arpalahti. ii Vigilius Wikström. Syntynyt 13.07.1819 Bromarv,Brutuböle. Kuollut 19.03.1868 Suomusjärvi,Salittu. Rusthollari. iÄ Lena Salonius. Syntynyt 29.09.1823 Suomusjärvi,Salittu. Kuollut 21.09.1873 Lohja. Ä Ida Maria Vendelin. Syntynyt 18.12.1853 Kisko,Sorttila. Kuollut 08.12.1920 Suomusjärvi,Arpalahti. Emäntä. Äi Anders Vilhelm Vendelin. Syntynyt 17.01.1819 Kisko,Sorttila. Kuollut näivetystauti 17.12.1885 Suomusjärvi,Arpalahti. Talollinen. ÄÄ Erika Jemina Alen. Syntynyt 24.12.1827 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut verensyöksy 20.04.1877 Suomusjärvi,Arpalahti.)
Karl Arthur Berglöf. Syntynyt 02.11.1878 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 10.11.1878 Suomusjärvi.
Jaakko Johannes Berglöf. Syntynyt 20.12.1881 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 28.12.1881 Suomusjärvi.
Viktor Aleksander Berglöf. Syntynyt 05.05.1884 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 06.05.1884 Suomusjärvi. Kuollut 25.06.1899 Suomusjärvi,Hintsala. Haudattu 1899 Suomusjärvi.
Anna Karoliina Berglöf. Syntynyt 05.05.1891 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 09.05.1891 Suomusjärvi.
Taulu 18
IV.
Fredrika Hammar. Syntynyt 16.07.1825 Kisko,Honkapyöli. Äiti Taulu 9.
–Puoliso 29.05.1849 Kisko Anders Johan. Syntynyt 30.08.1823 Perniö,Vihiniemi. Kastettu 31.08.1823 Perniö. Talollinen. Perniön Vihiniemen Tuikan talollinen isänsä Anders Johanssonin jälkeen. Äiti Maria Christina Mikkelsdotter.
V Lapset
V Lapset
Maria Erika. Syntynyt 10.03.1850 Perniö,Vihiniemi.
Johan Edvard. Syntynyt 29.06.1852 Perniö,Vihiniemi.
Mathilda Gustafva. Syntynyt 06.05.1855 Perniö,Vihiniemi.
Karl Valentin. Syntynyt 25.12.1857 Perniö,Vihiniemi.
Edla Vilhelmina. Syntynyt 03.09.1860 Perniö,Vihiniemi.
Taulu 19
III.
Ulrika Åstedt. Syntynyt 02.02.1790 Kisko,Viiari. Kastettu 05.02.1790 Kisko. Kengäntekijän tytär Kiskon Viiarin Pelliltä. Hänen isänsä Henrik Åstedt oli myös Pellin talon isäntä. Muutti vihkimisen jälkeen vuonna 1817 Viiarin kylästä Ylhäisille. Eliaksen kuoltua nai Karjalohjan Puujärven Fräsän pojan Johan Johansson Karellin. Isä Taulu 2.
–Puoliso 1:o 14.10.1817 Kisko Elias. Syntynyt 17.08.1772 Kisko,Sorttila. Kastettu 20.08.1772 Kisko. Kuollut 18.09.1818 Kisko,Sortila. Talollinen. Kiskon Sorttilan kylän Ylhäisten talon isäntä viimeistään vuodesta 1804 alkaen. Kuoli syksyllä 1818 - kuolinaika rippikirjasta. Hänen jälkeensä leski Ulrika Åstedt nai 28.10.1819 Karjalohjan Puujärven Fräsän pojan, Johan Johansson Karenin/Karellin.
( i Erik Tötterman. Syntynyt 28.03.1736 Lohja. Kuollut 1782 Kisko,Sorttila. Rusthollari. Ä Lisa. Syntynyt 29.09.1745 Kisko,Sorttila. Äi Mats. Syntynyt 04.09.1710. Talollinen. ÄÄ Maria. Syntynyt 03.08.1722 Kisko,Sorttila. Kuollut 1745 Kisko,Sorttila.)
–Puoliso 2:o 28.10.1819 Kisko Johan Karen. Syntynyt 11.09.1794 Karjalohja,Puujärvi. Kastettu 12.09.1794 Karjalohja. Talollinen. Isä Karjalohjan Puujärven Frääsän talollinen Johan Abramsson ja äiti Anna Johansdotter. Anna oli kotoisin Sammatin Kaukolan kylään Lassin talosta ja Johan oli Frääsän edellisen isännän poika. Vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Kiskon Sortilan kylän Ylhäisten isäntänä. Hänen jälkeensä talolliseksi tuli Lapinkylän Sortilta Erik Michlsson.
IV Lapset
IV Lapset
1: Gustava. Syntynyt 27.07.1818 Kisko,Sortila. Kastettu 27.07.1818 Kisko. Kuollut 27.04.1819 Kisko,Sortila.
2: Abraham Karell. Syntynyt 14.01.1821 Kisko,Sortila. Kastettu 17.01.1821 Kisko.
2: Gabriel Karell. Syntynyt 14.11.1823 Kisko,Sortila. Kuollut tuntematon 25.02.1880 Pusula,Seppälä. Torppari,talollinen. Taulu 20.
2: Efraim Karen. Syntynyt 24.02.1825 Kisko. Kastettu 26.02.1825 Kisko.
2: Johannes Karen. Syntynyt 16.02.1827 Kisko. Kastettu 17.02.1827 Kisko.
2: Edla Ulrika Karell. Syntynyt 05.06.1829 Kisko. Kastettu 07.06.1829 Kisko.
Taulu 20
IV.
Gabriel Karell. Syntynyt 14.11.1823 Kisko,Sortila. Kastettu 14.11.1823 Kisko. Kuollut tuntematon 25.02.1880 Pusula,Seppälä. Haudattu 20.03.1880 Pusula. Torppari,talollinen. Oli pienen ajan Sammatin Leikkilän kylän Kroulan talon isäntä jaa vuodesta 1851 Kroulan Saviniemen torppari. 1860-luvun alussa Gabriel muutti perheineen Pusulan pitäjään, jssa hänestä tuli Seppälän kylän Laurin talon isäntä. Äiti Taulu 19.
–Puoliso 23.07.1843 Nummi Maria. Syntynyt 29.01.1815 Nummi,Remala. Kastettu 30.01.1815 Nummi. Kuollut rintatauti 17.04.1879 Pusula,Seppälä. Haudattu 11.05.1879 Pusula. Isä Nummen Remalan kylän Yli-Ollin talollinen, Johan Andersson jja äiti Kaisa Matsdotter. iti Kaisa oli kotoisin Pusulan Raduksen kylän Rosoisilta. Maria sisar Anna Stina meni 26.11.1840 naimisiin Suomusjärven Rutsuon Mannin talollisen, Elias Johanssonin kanssa, mutta kuoli jo paria vuotta myöhemmin.
V Lapset
V Lapset
Gabriel Johan Karell. Syntynyt 22.04.1844 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Torppari. Asui perheineen Pusulan Hirvijoen Ali-Knaapin talon Grönkullan torpassa.
–Puoliso 28.12.1875 Pusula Sofia Elvina Tötterström. Syntynyt Pusula, Hyönölä. Kastettu Pusula.
–Puoliso 26.12.1894 Pusula Sofia Carolina Walliander. Syntynyt 07.10.1844 Pusula,Hirvijoki. Kastettu 09.10.1844 Pusula. Sofian vanhemmat olivat Saarikon torppari Erik Johansdotter Walliander ja vaimonsa Anna Greta Johansdotter. Anna Greta oli torppparin tytär Suomelan kylän Maulan talon Marjamäestä. Ensimmäinen puoliso oli Wilhelm Henriksson Walenius, Pusulan Hirvijoen Hannulan torppari ja itsellinen.
( i Eric Walliander. Syntynyt 23.10.1800 Nummi, Järvenpää, Kiiski. Kuollut 07.05.1873 Pusula, Hirvijoki, Hannula, Saarikon torppa. Torppari. ii Johan. Syntynyt 28.12.1771 Nummi,Järvenpää. Kuollut vesitauti 05.09.1836 Nummi,Järvenpää. Talollinen. iÄ Greta. Syntynyt 05.10.1770 Nummi,Järvenpää. Ä Anna Greta. Syntynyt 11.10.1810 Pusula, Suomela, Jaakkola. Kuollut Sulkutauti 07.01.1877 Pusula, Hirvijoki, Hannula, Saarikon torppa.)
Edla Johanna Karell. Syntynyt 22.07.1846 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Kuollut 04.07.1848 Sammatti,Leikkilä. Haudattu 1848 Sammatti.
Karl August Karell. Syntynyt 21.01.1849 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti.
–Puoliso 20.09.1880 Pusula Hanna Finne. Syntynyt 1849. Taloudenhoitaja. Pusulan Seppälän kylän Laurin l. miehensä kotipaikan taloudenhoitaja. Sukuperä toistaiseksi tuntematon (30.03.2006).
Maria Wilhelmina Karell. Syntynyt 14.12.1850 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti.
–Puoliso 13.10.1881 Pusula Adolf Fredrik Härtzberg. Syntynyt 1850 Vihti,Härtsilä. Kastettu Vihti.
Gustaf Aleksander Karell. Syntynyt 13.09.1853 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti.
Amalia Matilda Karell. Syntynyt 01.03.1856 Sammatti,Leikkilä. Kastettu 02.03.1856 Sammatti. Kotoisin Sammatin pitäjän Leikkilän kylän Kroulan talon Saviniemen torpasta. Vihittäessä asui vanhempiensa luona Pusulan Seppälän kylän Laurin talossa.
–Puoliso 11.11.1880 Pusula Karl Adolf Mansner. Syntynyt 1857 Vihti.
( i Adolf Mansner. Syntynyt 04.11.1832 Vihti,Härtsilä. Arentimies. Ä Johanna Sofia Olin. Syntynyt 27.05.1831 Vihti,Härtsilä. Äi Erik Johan Olin. Syntynyt 25.02.1800 Vihti,Härtsilä. Kuollut 10.05.1837 Vihti,Härtsilä. ÄÄ Helena Serafia Tallgren. Syntynyt 08.07.1803 Pyhäjärvi UL,Nyhkälä.)
Taulu 21
II.
Daniel Åstedt. Syntynyt 12.02.1746 Kisko,Toija. Kastettu 14.02.1746 Kisko. Pitäjänsuutari. Vuonna 1768 Kalannissa ruukin suutarina. 1770 -luvulla pitäjänsuutarina Kiskossa - asui perheineen Jylyn kylässä, Kauppilan talon mailla. 1800-luvun alussa muutti Toijan sahalle. Äiti Taulu 1.
–Puoliso Ingeborg Eklind. Syntynyt 13.04.1746. Syntymäaika Kiskon rippikirjasta.
III Lapset
III Lapset
Johan Åstedt. Syntynyt 13.08.1768 Kalanti. Kastettu 14.08.1768 Kalanti. Asui vielä vuonna 1784 vanhempiensa perheessä Kiskon Jylyn Kauppilan talon torpassa, mutta muutti sitten pois.
David Åstedt. Syntynyt 25.12.1774 Kisko,Jyly. Kuollut hukkui 07.06.1820 Turku,Ruots. srk. Maalarimestari. Taulu 22.
Ester Åstedt. Syntynyt 11.09.1777 Kisko,Jyly. Kuollut 1842 Turku,Ruots. srk. Taulu 23.
Daniel Åstedt. Syntynyt 01.12.1779 Kisko,Jyly. Seppä. Taulu 24.
Henrik Åstedt. Syntynyt 06.09.1782 Kisko,Jyly. Kastettu 08.09.1782 Kisko. Kuollut 10.06.1783 Kisko.
Esaias Åstedt. Syntynyt 01.09.1784 Kisko,Jyly. Kauppias,tarkastaja. Taulu 25.
Samuel Åstedt. Syntynyt 19.03.1788 Kisko,Jyly. Kastettu 21.03.1788 Kisko. Kuollut 27.09.1788 Kisko.
Taulu 22
III.
David Åstedt. Syntynyt 25.12.1774 Kisko,Jyly. Kastettu 28.12.1774 Kisko. Kuollut hukkui 07.06.1820 Turku,Ruots. srk. Haudattu 17.06.1820 Maaria. Maalarimestari. Työskenteli Turun kaupungissa maalarimestarina. Haudattiin Maarian seurakunnan puolelle - oli kuollut hukkumalla Raisionjokeen. Isä Taulu 21.
–Puoliso 13.07.1815 Turku,suom. srk Agatha Charlotta Lauren. Agata Charlotta asui vihittäessä Turun suomalaisessa seurakunnassa.
IV Lapset
IV Lapset
Helena Sophia Åstedt. Syntynyt 12.06.1816 Turku,Ruots. srk. Kastettu 16.06.1816 Turku.
Taulu 23
III.
Ester Åstedt. Syntynyt 11.09.1777 Kisko,Jyly. Kastettu 14.09.1777 Kisko. Kuollut 1842 Turku,Ruots. srk. Haudattu 15.01.1842 Turku. Isä Taulu 21.
–Puoliso 15.05.1806 Turku,ruots. srk Johan Fagerström. Vahtimestari. Turun meritullin vahtimestari.
IV Lapset
IV Lapset
Johan Viktor August Fagerström. Syntynyt 31.08.1807 Turku,Ruots. srk. Kastettu 02.09.1807 Turku. Kuollut 16.02.1849 Tampere. Varamaanmittari. Turun katedraalikoulun oppilas 21.2.1816 (in cl. apolog.) - 3.2..1824 (abiit e cl. lect.). Yksityistodistus s.d. Pääsykuulustelu 1.4.1825. Ylioppilas Turusa 4.4.1825. Turkulaisen osakunnan jäsen 12.5.1825 12/5 1825. Joh. Vict. Aug. Fagerström 31/8 1807.
Maanmittausoppilas 11.7.1825.
Maanmittausauskultantti 31.5.1828. Varamaanmittari Turun ja Porin läänissä 1832, ero 1840 aikomuksena pyrkiä maanmittariksi Venäjälle.
Matthias Amandus Fagerström. Syntynyt 17.07.1811 Turku,Ruots. srk. Kastettu 17.07.1811 Turku. Kuollut 17.07.1811 Turku,Ruots. srk.
Frantz Ernst Fagerström. Syntynyt 18.12.1814 Turku,Ruots. srk. Kastettu 18.12.1814 Turku.
Abraham Amandeus Fagerström. Syntynyt 18.12.1814 Turku,Ruots. srk. Kastettu 18.12.1814 Turku.
Johanna Sophia Fagerström. Syntynyt 28.08.1817 Turku,Ruots. srk. Kastettu 29.08.1817 Turku.
Taulu 24
III.
Daniel Åstedt. Syntynyt 01.12.1779 Kisko,Jyly. Kastettu 06.12.1779 Kisko. Seppä. Asui perheineen Kiskon Toijan sahalla ja harjoitti sepän ammattiia. Vuonna 1817 mainitaan Viiarilla torpparina ja 1820 Vilikkalan Sukolla seppänä. Vuonna 1832 Viiarin Pellin talon torpparina. Isä Taulu 21.
–Puoliso 1810 Kisko Maria Wibeg. Syntynyt 09.10.1789 Kisko,Viiari. Kastettu 09.10.1789 Kisko. Isä Kiskon Viiarin Pellin talon torppari Michel W., joka kuoli ennen Marian syntymää. Äiti Lisa Henriksdotter.
IV Lapset
IV Lapset
Elsa Åstedt. Syntynyt 07.08.1811 Kisko,Toija. Kastettu 08.08.1811 Kisko. Piika. Vihkimisen aikaan vuonna 1863 oli piikana Kiskon Toijan Ilveksentalossa.
–Puoliso 09.07.1863 Kisko Israel. Syntynyt 11.04.1798 Kisko,Kaukuri. Torppari. Katso myös 29.
Gustava Wilhelmina Åstedt. Syntynyt 09.04.1814 Kisko,Toija. Kastettu 09.04.1814 Kisko.
Johan Åstedt. Syntynyt 07.10.1817 Kisko,Viiari. Kastettu 07.10.1817 Kisko.
Esaias Åstedt. Syntynyt 21.09.1820 Kisko,Vilikkala. Kastettu 23.09.1820 Kisko.
Maja Lena Åstedt. Syntynyt 16.03.1823 Kisko,Toija. Kastettu 17.03.1823 Kisko.
–Puoliso 16.10.1853 Kisko Christian Lundsten. Syntynyt 07.04.1821 Kisko,Kurkela. Kastettu 08.04.1821 Kisko. Pitäjänsuutari. Kiskon pitäjänsuutari - asui vihkimisen aikaan Viiarin Sepän tallon torpassa. Isä Kurkelan Heikolassa asunut nahkuri Johan Lundsten, äiti Anna Varhela. Christian oli ollut aiemmin naimisissa Lovisa Ekströmin kanssa.Tästä aviosta oli tytär Ulrika Sofia (s. 18.6.1847).
Ulrika Åstedt. Syntynyt 18.04.1827 Kisko,Toija. Kastettu 18.04.1827 Kisko.
David Åstedt. Syntynyt 18.01.1832 Kisko,Viiari. Kastettu 20.01.1832 Kisko. Torppari. Isänsä jälkeen jatkoi torpparina Kiskon Viiarin Sepän talon mailla.
–Puoliso 31.10.1854 Kisko Eva Lena Elfström. Syntynyt 13.10.1824 Kisko,Kurkela. Kastettu 14.10.1824 Kisko. Piika. Vihkimisen aikaan 1850-luvulla oli piikana Kiskon Sepän rustholllissa. Syntyi Kurkelan kylän Nyytistön torpassa Anders Anderssonin ja lrika Gustafsdotterin perheeseen.
Taulu 25
III.
Esaias Åstedt. Syntynyt 01.09.1784 Kisko,Jyly. Kastettu 05.09.1784 Kisko. Kauppias,tarkastaja. Mainitaan vihkimisensä yhteydessä kauppiaana. Asui ainakin 1814 Pyhäjärvellä Ul., mutta vuosikymmenen lopulla Helsingissä. saiaksen kuoltua asui perhe ainakin Porissa. Isä Taulu 21.
–Puoliso 24.12.1810 Bromarv Sofia Helena Kevin. Syntynyt 15.07.1791 Bromarv,Kivitok. Kastettu 17.07.1791 Bromarv. Kuollut rintatauti 12.01.1861 Pori,Inderö. Haudattu 19.01.1861 Pori. Isä Bromarvin Kivitokin Östergård isäntä ja pitäjän lautamies Erik Thomasson, äti Lena Carlsdotter.
IV Lapset
IV Lapset
Sofia Charlotta Åstedt. Syntynyt 02.02.1812 Pohja. Kastettu 07.02.1812 Pohja.
Lotta Åstedt. Syntynyt 15.08.1814 Pyhäjärvi Ul,Hongisto. Kastettu 16.08.1814 Pyhäjärvi Ul. Kuollut 08.11.1814 Pyhäjärvi Ul. Kastettujen luettelon mukaan olisi kuollut muutaman kuukauden ikäisenä.
August Ferdinand Åstedt. Syntynyt 08.11.1817 Helsinki. Kastettu 11.11.1817 Helsinki. Kuollut muu tauti 04.12.1882 Pori,Kokemäensaari. Haudattu 09.12.1882 Pori. Kalastaja.
Amanda Florentina Åstedt. Syntynyt 28.12.1820 Pori. Kastettu 02.01.1821 Pori. Kuollut keuhkotauti 28.12.1848 Pori. Haudattu 05.01.1848 Pori. Isä Esaias ehti kuolla ennen Amandan syntymää. Syntyi ja kuoli samalla päivämäärällä 28. joulukuuta.
Taulu 26
II.
Christopher Wiman. Syntynyt 31.10.1749 Kisko,Toija. Kastettu 31.10.1749 Kisko. Seppä,torppari. Asui perheineen Kiskon Metsolan kylän Sonnin talon torpassa - oli ammatiltaan seppä. Äiti Taulu 1.
–Puoliso 15.10.1772 Kisko Anna. Syntynyt 24.04.1744 Kisko,Metsola. Kastettu 26.04.1744 Kisko. Isä Kiskon Metsolan kylän Sonnin talollinen Henrik Henriksson, äiti Maria Simonsdotter.
III Lapset
III Lapset
Lena Wiman. Syntynyt 05.09.1773 Kisko,Metsola. Kuollut 17.01.1848 Kisko,Metsola. Taulu 27.
Maria Wiman. Syntynyt 21.06.1776 Kisko,Metsola. Piika,torpan emäntä. Taulu 29.
Lovisa Wiman. Syntynyt 21.07.1782 Kisko,Metsola. Kastettu 21.07.1782 Kisko.
Taulu 27
III.
Lena Wiman. Syntynyt 05.09.1773 Kisko,Metsola. Kastettu 07.09.1773 Kisko. Kuollut 17.01.1848 Kisko,Metsola. Isä Kiskon Metsolan kylän seppä Christopher Wiman. Kuolinaika rippikirjasta. Isä Taulu 26.
–Puoliso 10.10.1805 Kisko Gustaf Axberg. Syntynyt 19.10.1778 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 21.10.1778 Kisko. Torppari,renki. Vanhemmat Kiskon Honkapyölin Pamsin rusthollin rakuuna Johan Axbberg, äiti Brita Mårtensdotter. Vihkimisen aikaan oli renkinä Toijan kylässä. Appensa jälkeen tuli Metsolan Sonnin talon torppariksi. Asui vielä 1850-luvulla ao. torpassa.
IV Lapset
IV Lapset
Maria. Syntynyt 03.08.1806 Kisko,Metsola. Kastettu 04.08.1806 Kisko.
Gustaf Wiman. Syntynyt 22.11.1816 Kisko,Metsola. Talollinen. Taulu 28.
Taulu 28
IV.
Gustaf Wiman. Syntynyt 22.11.1816 Kisko,Metsola. Kastettu 23.11.1816 Kisko. Talollinen. Kiskon Metsolan kylän Eskolan 2/3 manttaalin talon isäntä. Gustafille ja hänen ensimmäiselle vaimolleen syntyi lapsi 7.2.1848. Ulrika menehtyi kolme päivää myöhemmin eikä lapsen nimeä mainita kastetuissa tai rippikirjassa. Ilmeisesti sekä äiti että lapsi menehtyivät synnytyksessä tai heti sen jälkeen. Äiti Taulu 27.
–Puoliso 1:o 17.10.1848 Suomusjärvi Wilhelmina Nikander. Syntynyt 14.05.1828 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 18.05.1828 Suomusjärvi. Isä Suomusjärven Laperlan kylän Nikkarin talollinen. Ulrika. Syntynyt 14.12.1814 Suomusjärvi,Rautsuo. Kastettu 16.12.1814 Suomusjärvi. Kuollut 10.02.1848 Kisko,Metsola. Isä Suomusjärven Rautsuon kylän Pombuksen talollinen Elias Simonnsson, äiti Lena Pehrsdotter. Kuolinaika Kiskon rippikirjasta.
( i Elias. Syntynyt 06.03.1779 Suomusjärvi,Rautsuo. Talollinen. Ä Lena. Syntynyt 18.09.1776 Suomusjärvi,Rautsuo. Äi Petter. Syntynyt 25.06.1747 Suomusjärvi,Rautsuo. Kuollut 20.04.1809 Suomusjärvi,Rautsuo. Talollinen. ÄÄ Anna Lemberg. Syntynyt 09.12.1746 Suomusjärvi,Lemula.)
V Lapset
V Lapset
2: Johan Fredrik Wiman. Syntynyt 28.05.1844 Kisko,Metsola. Kastettu 29.05.1844 Kisko.
1: Gustaf Edvard Wiman. Syntynyt 01.06.1850 Kisko,Metsola. Kastettu 02.06.1850 Kisko.
1: Johanna Wilhelmina Wiman. Syntynyt 14.02.1852 Kisko,Metsola. Kastettu Kisko.
1: Fridolf Wiman. Syntynyt 15.05.1855 Kisko,Metsola. Kastettu Kisko.
Taulu 29
III.
Maria Wiman. Syntynyt 21.06.1776 Kisko,Metsola. Kastettu 23.06.1776 Kisko. Piika,torpan emäntä. Vihkimisen aikaan vuonna 1797 oli piikana Kiskon Metsolan kylässä. Isä Taulu 26.
–Puoliso 27.06.1797 Kisko Israel. Syntynyt 28.06.1767 Kisko,Kaukuri. Kastettu 29.06.1767 Kisko. Torppari. Kiskon Kaukurin kylän Nurrin talon torppari - isä Jöran oli ollut Israelin syntymän aikaan Nurrin isäntänä. Äiti Anna oli rakuunnan tytär.
IV Lapset
IV Lapset
Israel. Syntynyt 11.04.1798 Kisko,Kaukuri. Kastettu 11.04.1798 Kisko. Torppari. Isänsä jälkeen Kiskon Kaukurin kylän Nurrin talon torpparina. Hänen toinen puolisonsa Elsa Åstedt oli samalla hänen pikkuserkunsa.
–Puoliso 09.07.1863 Kisko Elsa Åstedt. Syntynyt 07.08.1811 Kisko,Toija. Piika. Katso myös 24.
Johan. Syntynyt 16.03.1800 Kisko,Kaukuri. Kastettu 19.03.1800 Kisko.
Karl. Syntynyt 21.01.1803 Kisko,Kaukuri. Kastettu 23.01.1803 Kisko. Renki. Oli vihittäessä renkinä Kiskossa, Sillanpään talossa. Vanhemmat Kaukurin Holman torppari Israel Jöransson ja vaimonsaMaria Christophersdotter.
–Puoliso 05.07.1832 Kisko Eva. Syntynyt 23.11.1810 Kisko,Toija.
( i Abram Dahlström. Syntynyt 29.10.1782 Salo,Karjaskylä. Torppari. Ä Brita Stina. Syntynyt 17.05.1782 Suomusjärvi,Ahtiala. Äi Johan. Syntynyt 10.03.1750 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut 18.10.1804 Suomusjärvi,Ahtiala. Talollinen. ÄÄ Anna. Syntynyt 31.10.1748 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kuollut 16.07.1809 Suomusjärvi,Ahtiala.)
David. Syntynyt 07.10.1805 Kisko,Kaukuri. Kastettu 08.10.1805 Kisko.
Michel. Syntynyt 09.10.1808 Kisko,Kaukuri. Kastettu 11.10.1808 Kisko.
Michel. Syntynyt 30.06.1811 Kisko,Kaukuri. Kastettu 30.06.1811 Kisko.
Helena. Syntynyt 05.06.1814 Kisko,Kaukuri. Kastettu 05.06.1814 Kisko.
Anders. Syntynyt 25.11.1817 Kisko,Kaukuri. Kastettu 26.11.1817 Kisko.
Taulu 30
II.
Gustav Wiman. Syntynyt 14.03.1752 Kisko,Toija. Kastettu 15.03.1752 Kisko. Kuollut 13.10.1802 Kisko,Viiari. Kengäntekijä,torppari. Kiskon Viiarin kylän kengäntekijä, torppari ja lopulta talollinen Hannulla. Isä Toijan kylässä asunut pitäjänsuutari Christopher Henrksson ja äiti Maria Johansdotter. Maria oli aiemmin ollut naimisissa pitäjänräätäli Henrik Henrikssonin kanssa. Gustav kuoli Hannun talossa syksyllä 1802 - kuolinaika rippikirjasta. Äiti Taulu 1.
–Puoliso 12.12.1748 Kisko Anna. Syntynyt 17.08.1748 Kisko,Kavasto. Kastettu 21.08.1748 Kisko. Kuollut 29.09.1817 Kisko,Viiari. Kuolinaika Kiskon rippikirjasta.
( i Johan. Syntynyt 03.01.1709 Kisko,Kavasto. Rusthollari. ii Christer. Syntynyt 1667 Kisko,Kavasto. Rusthollari. iÄ Anna. Syntynyt 1674 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 1749 Kisko,Kavasto. Ä Marja. Syntynyt 15.02.1713 Kisko,Ylettylä. Äi Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. ÄÄ Maria.)
III Lapset
III Lapset
Johanna Wiman. Syntynyt 24.11.1781 Kisko,Viiari. Kuollut 1814 Kisko,Viiari. Taulu 31.
Greta Stina Wiman. Syntynyt 19.12.1783 Kisko,Viiari. Taulu 35.
Ulrika Wiman. Syntynyt 02.07.1786 Kisko,Viiari. Taulu 41.
Karolina Kustava Wiman. Syntynyt 02.07.1791 Kisko,Viiari. Taulu 44.
Taulu 31
III.
Johanna Wiman. Syntynyt 24.11.1781 Kisko,Viiari. Kastettu 25.11.1781 Kisko. Kuollut 1814 Kisko,Viiari. Haudattu 1814 Kisko. Suutari ja talollinen Gustaf Wimanin tytär Kiskon Viiarin kylästä. Isä Taulu 30.
–Puoliso 01.07.1802 Kisko Elias Viman. Syntynyt 07.10.1781 Kisko,Viiari. Talollinen. Kiskon pitäjän Viiarin kylän Hannun talon isäntä 1800-luvun alkupuolella.
( i Elias. Syntynyt 16.02.1755 Kisko,Viiari. Rusthollari. ii Henrik. Syntynyt 14.09.1708 Kisko,Viiari. Kuollut halvaus 11.03.1787 Kisko,Viiari. Rusthollari. iÄ Helena. Syntynyt 22.03.1712 Kisko,Hongisto. Kuollut 22.02.1806 Kisko,Viiari. Ä Esther. Syntynyt 04.12.1755 Kisko,Honkapyöli. Kuollut 05.04.1813 Kisko,Viiarin. Äi Johan. Syntynyt 28.02.1732 Kisko,Honkapyöli. Rusthollari. ÄÄ Walborg. Syntynyt 19.07.1733 Kisko,Kirkonkylä.)
IV Lapset
IV Lapset
Henrik Wiman. Syntynyt 25.09.1802 Kisko,Viiari. Torppari,itsellinen. Taulu 32.
Elias Wiman. Syntynyt 10.03.1804 Kisko,Viiari. Talollinen. Taulu 34.
Johan Wiman. Syntynyt 15.02.1806 Kisko,Viiari. Kastettu 16.02.1806 Kisko.
David Wiman. Syntynyt 30.03.1808 Kisko,Viiari. Kastettu 01.04.1808 Kisko.
Emanuel Wiman. Syntynyt 07.05.1811 Kisko,Viiari. Kastettu 08.05.1811 Kisko.
Eva Kaisa Wiman. Syntynyt 08.03.1814 Kisko,Viiari. Kastettu 09.03.1814 Kisko.
Taulu 32
IV.
Henrik Wiman. Syntynyt 25.09.1802 Kisko,Viiari. Kastettu 26.09.1802 Kisko. Torppari,itsellinen. Asui torpparina Kiskon Kurkelan Arkkilassa ja itsellisenä kotitalossaan Viiarin Hannussa. Työskenteli myös renkinä Toijan sahalla. Äiti Taulu 31.
–Puoliso 04.12.1821 Kisko Maria. Syntynyt 17.12.1797 Kisko,Kurkela. Kastettu 18.12.1797 Kisko. Torppari Simo Michelssonin tytär Kiskon Kurkelan kylän Arkkilan rusthollista. Äiti Kaisa Eriksdotter. Simon isä oli Suomusjärven Koorlan kylän Hiiren isäntä ja Kaisaoli sotilaan leski Kurkelan Nummilasta. Heidät oli vihitty 30.9.1791. Simon toinen vaimo oli 14.10.1810 Liuhdon piika Eva Flink.
V Lapset
V Lapset
Gustava Wiman. Syntynyt 22.02.1822 Kisko, Viiari. Taulu 33.
Ulrika Wiman. Syntynyt 24.08.1824 Kisko,Viiari. Kastettu 25.08.1824 Kisko.
Eva Stina Wiman. Syntynyt 06.02.1827 Kisko,Viiari. Kastettu 07.02.1827 Kisko.
Johan Wiman. Syntynyt 14.06.1829 Kisko,Viiari. Kastettu 15.06.1829 Kisko.
Gustaf Wiman. Syntynyt 24.02.1835 Kisko,Kurkela. Kastettu 26.02.1835 Kisko.
Taulu 33
V.
Gustava Wiman. Syntynyt 22.02.1822 Kisko, Viiari. Kastettu 23.02.1822 Kisko. Isä Taulu 32.
–Puoliso Gustaf Berg. Syntynyt 09.11.1833 Tammisaari, Leksvall. Vanhemmat Tammisaaren Leksvallin torppari Fredrik Berg ja hänen 2. vaimonsa Lovisa Matsdotter.
VI Lapset
VI Lapset
Edla Sofia Wiman. Syntynyt 07.07.1846 Kisko,Toija. Kastettu 09.07.1846 Kisko. Kuollut 1848 Kisko,Toija.
Taulu 34
IV.
Elias Wiman. Syntynyt 10.03.1804 Kisko,Viiari. Kastettu 11.03.1804 Kisko. Talollinen. Kiskon pitäjän Viiarin kylän Hannun talon isäntä ainakin vuosina1830-1842. Äiti Taulu 31.
–Puoliso 07.01.1830 Sammatti Ulrika Olin. Syntynyt 17.07.1801 Sammatti, Haarjärvi. Vanhemmat Sammatin Haarjärven Nikun isäntä Anders Johansson ja vaimonsa Sofia Henriksdotter.
V Lapset
V Lapset
Henrik Johan Robert Wiman. Syntynyt 29.11.1830 Kisko,Wiiari.
Henrik Johan Wiman. Syntynyt 14.11.1832 Kisko,Wiiari.
Wilhelmina Wiman. Syntynyt 22.01.1835 Kisko,Wiiari.
Elias Wiman. Syntynyt 27.07.1836 Kisko,Wiiari.
Henrika Wiman. Syntynyt 17.06.1838 Kisko,Wiiari. Kastettu 20.06.1838 Kisko.
Ulrika Seraphina Wiman. Syntynyt 30.08.1840 Kisko,Wiiari.
Lapsi Wiman. Syntynyt 03.07.1842 Kisko,Wiiari. Sukupuoleltaan ja nimeltään tuntematon lapsi.
Taulu 35
III.
Greta Stina Wiman. Syntynyt 19.12.1783 Kisko,Viiari. Kengäntekijä Gustav Wimanin ja ja vaimonsa Anna Johansdotterin tytär Kiskon Viiarin kylästä. Gustav oli myös Viiarin Hannun taloollinen. Greta Stinan ensimmäinen puoliso oli ollut Toijan Ilveksen talopoika David Henriksson. Heidän tyttärensä Stina Lisa eli 1810-luvulla Ilveksellä. Isä Taulu 30.
–Puoliso 1:o 28.11.1813 Kisko Gabriel Hagelberg. Syntynyt 22.08.1783 Karjalohja,Karkali. Kuollut Kisko,Toija. Talollinen. Kiskon Toijan kylän Ilveksen talollinen vaimonsa ensimmäinen puolison jälkeen vuodesta 1813 lähtien.
( i Henrik Hagelberg. Syntynyt 1730 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut keuhkotauti 10.02.1793 Karjalohja,Karkali. Talollinen. ii Johan. Syntynyt 1697 Karjalohja. Kuollut 1742 Karjalohja,Lohjantaipale. Talollinen. iÄ Maria. Syntynyt 12.03.1706 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut vanhuuden heikkous 20.11.1790 Karjalohja,Lohjantaipale. Ä Johanna Lovisa Rautell. Syntynyt 23.01.1750 Karjalohja,Karkali. Kuollut vanhuuden heikkous 10.02.1830 Karjalohja,Karkali. Äi Johan Rautell. Syntynyt 04.11.1693 Lohja,Routio. Kuollut 1749 Karjalohja,Karkali. Kartanonvouti,asiamies. ÄÄ Ulrika Christina Jägerhorn. Syntynyt 04.02.1714 Lohja,Laakspohja. Kuollut vanhuuden heikkous 18.04.1778 Karjalohja,Karkali.)
David. Syntynyt 06.12.1776 Kisko,Metsola. Kastettu 07.12.1776 Kisko. Kuollut 25.09.1812 Kisko,Toija. Vuonna 1805 asui perheineen vaimonsa kotitalossa, Viiarin Hannullla. 1810 muuttivat Toijan Ilvekseen, jossa David kuoli kaksi vuottamyöhemmin.
( i Henrik. Syntynyt 27.09.1746 Kisko,Toija. Kuollut 18.11.1786 Kisko,Toija. Talollinen. ii Henrik. Syntynyt 25.05.1722 Kisko,Toija. Kuollut 1765 Kisko,Toija. Talollinen. iÄ Sofia. Syntynyt 18.11.1722 Kisko,Viiari. Ä Maria. Syntynyt 03.09.1750 Kisko,Metsola. Kuollut 31.01.1779 Kisko,Metsola.)
IV Lapset
IV Lapset
2: Stina Lisa Lindroos. Syntynyt 08.09.1805 Kisko,Viiari. Taulu 36.
1: Gustav Johan Hagelberg. Syntynyt 10.02.1815 Kisko,Toija. Kastettu 12.02.1815 Kisko.
1: Gabriel Isaac Hagelberg. Syntynyt 04.12.1816 Kisko,Toija. Taulu 37.
1: Elias Christian Hagelberg. Syntynyt 01.10.1819 Kisko,Toija. Kastettu 03.10.1819 Kisko. Kuollut 1819 Kisko,Toija. Mainitaan vihittäessä Kiskon Toijan Ilveksen talon pojaksi.
1: Elias Christian Hagelberg. Syntynyt 19.03.1825 Kisko,Toija. Taulu 39.
Taulu 36
IV.
Stina Lisa Lindroos. Syntynyt 08.09.1805 Kisko,Viiari. Kastettu 09.09.1805 Kisko. Käytti sukunimeä Lindroos. Äiti Taulu 35.
–Puoliso 24.10.1826 Kisko Henrik Olin. Syntynyt 11.09.1794 Sammatti, Haarjärvi, Niku. Talollinen, torppari. Ainakin vuosina 1829-37 Sammatin Haarjärven Nikun talollisena, kunnes muutti Kiskon Toijan Ilvekselle torppariksi.
V Lapset
V Lapset
Henrik Johan Olin. Syntynyt 08.01.1828 Sammatti, Haarjärvi, Niku. Kuollut 1833 Sammatti, Haarjärvi, Niku.
Henrik Johan Olin. Syntynyt 27.07.1834 Kisko, Toija. renki. Mustion vihittyjen luettelon mukaan oli Kiskon Mommolan kartanon renkivouti, mutta Kiskon rippikirjan mukaan oli tavallinen renki.
Henrik Johanin isä Henrik Olin oli ollut Sammatin Haarjärven Nikun talollisena ainakin vuosina 1829-37, kunnes muutti torppariksi Kiskon Toijan Ilvekseen.
–Puoliso 21.11.1861 Karjalohja Vihkiminen löytyy sekä Karjalohjan että Mustion vihittyjen luettelosta. Engla Gustava Åkerfeldt. Syntynyt 27.08.1840 Mustio. piika. Vihkimisen aikaan vuonna 1861 oli piikana Karjalohjan Kärkelän ruukilla.
( i Christian Åkerfeldt. Syntynyt 08.10.1808 Kisko,Orijärvi. Muonatorppari. ii Erik Johan Åkerfeldt. Syntynyt 14.12.1779 Kisko,Orijärvi. Ruukkityöläinen. iÄ Christina Lindstedt. Syntynyt 02.08.1785 Kisko,Haapaniemi. Ä Eva Stina Prål. Syntynyt 22.05.1808 Mustio.)
Ulrica Vilhelmina Olin. Syntynyt 26.02.1829 Sammatti, Haarjärvi, Niku.
Johanna Charlotta Olin. Syntynyt 08.01.1832 Sammatti, Haarjärvi, Niku.
Carl Evert Olin. Syntynyt 10.08.1842 Kisko, Toija, Ilveksen talon torppa.
Taulu 37
IV.
Gabriel Isaac Hagelberg. Syntynyt 04.12.1816 Kisko,Toija. Kastettu 06.12.1816 Kisko,Toija. Kiskon Toijan kylän Ilveksen talon isäntä.
Antoi 1850-luvun lopulla sen tontin maistaan, jolle rakennettiin uusi pitäjänmakasiini. Äiti Taulu 35.
–Puoliso Carolina. Syntynyt 12.05.1820 Salo,Kaukola. Kastettu 14.05.1820 Salo. Vanhemmat Salon Kaukolan kylän Ali-Pomparin talon rusthollariparriskunta Johan Johansson ja Ulrika Michelsdotter. Johan oli Pomparin edellisen rusthollarin, Johan Anderssonin poka ja Ulrika (s. 14.6.1787) rusthollarin tytär Kavilan kylästä.
( i Johan. Syntynyt 14.09.1759 Salo, Kaukola, Pommeri. Rusthollari. Ä Ulrika. Syntynyt 14.06.1787 Salo,Kavila.)
V Lapset
V Lapset
Sofia Carolina Hagelberg. Syntynyt 24.11.1848 Kisko,Toija. Kuollut 27.05.1924 Kisko. Taulu 38.
Edla Gustava Hagelberg. Syntynyt 05.04.1851 Kisko,Toija.
Taulu 38
V.
Sofia Carolina Hagelberg. Syntynyt 24.11.1848 Kisko,Toija. Kuollut 27.05.1924 Kisko. Isä Taulu 37.
–Puoliso 10.01.1878 Kisko Eric Johan Wiman. Syntynyt 13.05.1835 Kisko,Viiari. Kastettu 17.05.1835 Kisko. Kuollut 05.01.1910 Kisko.
( i Juho Viman. Syntynyt 21.06.1806 Kisko, Viiari, Seppä. Kuollut Halvaus 20.07.1852 Kisko, Viiari, Seppä. Rusthollari. ii Henric Viman. Syntynyt 26.05.1779 Kisko,Viiari. Kuollut 23.11.1822 Kisko,Viiari. Rusthollari. iÄ Regina Meller. Syntynyt 29.10.1774 Kisko,Toija. Kuollut 27.04.1812 Kisko,Viiari. Ä Maria Henrika Bergman. Syntynyt 23.04.1812 Sammatti,Lohilampi. Kuollut 15.04.1906 Kisko. Äi Johan Bergman. Syntynyt 28.04.1780 Karjalohja, Makkarjoki. Rusthollari. ÄÄ Christina Enqvist. Syntynyt 11.03.1780 Sammatti,Lohilampi.)
VI Lapset
VI Lapset
Martta Aleksandra Viima. Syntynyt 10.09.1875 Kisko. Kuollut 08.04.1952 Kisko.
Julia Maria Viman. Syntynyt 16.02.1879 Kisko. Kuollut 12.09.1948 Kisko. Kansakoulun opettaja.
Johan Reinhold Wiman. Syntynyt 16.07.1881 Kisko. Kuollut 26.08.1940 Kisko.
Lydia Viima. Syntynyt 22.05.1884 Kisko. Kuollut 12.02.1973 Helsinki. Muutti naimattomana Helsinkiin vuonna 1930.
Johan Emil Viima. Syntynyt 08.04.1887 Kisko.
Taulu 39
IV.
Elias Christian Hagelberg. Syntynyt 19.03.1825 Kisko,Toija. Kastettu 21.03.1825 Kisko. Äiti Taulu 35.
–Puoliso 1848 Caisa Lovisa Carlstedt. Syntynyt 04.09.1824 Suomusjärvi,Ahtiala. Kastettu 05.09.1824 Suomusjärvi. Kuollut 26.01.1876 Kisko,Toija. Caisa Lovisan kaksoisveli oli nimeltään Evert. Isä Elias oli myöhemmin tilanvuokraajana Salon pitäjän Tottolasa.
V Lapset
V Lapset
Christian Ferdinand Hagelberg. Syntynyt 28.11.1849 Kisko,Toija. Kastettu 02.12.1849 Kisko.
Gustaf Nestor Hagelberg. Syntynyt 29.01.1852 Kisko,Toija. Torppari,itsellinen. Taulu 40.
Taulu 40
V.
Gustaf Nestor Hagelberg. Syntynyt 29.01.1852 Kisko,Toija. Torppari,itsellinen. Vihkimisen aikaan 1876 mainitaan itselliseksi Kiskon Toijan kyläästä. 1877 Suomusjärven Koorlan Heikan talon isäntä, vuotta myöhemmintorpparina samassa paikassa. Isä Taulu 39.
–Puoliso 1:o 31.10.1876 Suomusjärvi Sofia Gustava. Syntynyt 22.06.1855 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 24.06.1855 Suomusjärvi. Kuollut 08.02.1887 Suomusjärvi,Koorla. Haudattu 1887 Suomusjärvi. Suomusjärven Koorlan kylän Heikan talollisen tytär. Eufrosyne Wilhelmina Appelqvist. Syntynyt 01.02.1863 Nummi,Hyvelä. Kastettu 02.02.1863 Nummi. Torppari Israel Appelqvistin tytär Nummen pitäjästä. Vihkimisen aikaan asui Vivolan kylässä.
VI Lapset
VI Lapset
1: Erika Emilia Hagelberg. Syntynyt 28.07.1877 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 29.07.1877 Suomusjärvi.
1: Gustaf Hjalmar Hagelberg. Syntynyt 25.01.1880 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 26.01.1880 Suomusjärvi.
1: Gustava Sabina Hagelberg. Syntynyt 13.11.1882 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 14.11.1882 Suomusjärvi.
1: Elin Maria Hagelberg. Syntynyt 01.02.1887 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 03.02.1887 Suomusjärvi.
2: Aleksandra Sofia Hagelberg. Syntynyt 03.11.1888 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 05.11.1888 Suomusjärvi.
2: Evert Ferdinand Hagelberg. Syntynyt 08.09.1898 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 11.09.1898 Suomusjärvi.
2: Alli Vilhelmina Hagelberg. Syntynyt 07.01.1902 Suomusjärvi,Koorla. Kastettu 08.01.1902 Suomusjärvi.
Taulu 41
III.
Ulrika Wiman. Syntynyt 02.07.1786 Kisko,Viiari. Kastettu 04.07.1786 Kisko. Isä Taulu 30.
–Puoliso 03.11.1808 Kisko Efraim. Syntynyt 26.10.1785 Salo,Kurjenpahna. Kastettu 27.10.1785 Salo. Torppari. Isä Salon Kurjenpahnan talollinen, Johan Henriksson ja äiti Kaissa Johansdotter. Kiskon Viiarin kylän Hannun talon Haaronpetäjän torpparina naimsiin menonsa jälkeen vuodesta 1808 lähtien.
IV Lapset
IV Lapset
Efraim. Syntynyt 13.11.1809 Kisko,Viiari. Saharenki,torppari. Taulu 42.
Gustava. Syntynyt 02.05.1812 Kisko,Viiari. Kastettu 02.05.1812 Kisko. Muutti Karjalohjalle vuonna 1829, palasi takaisin Kiskon ViiarinHannun talon Haaropetäjän torppaan ja lähti 1837 Tenholaan.
Johanna. Syntynyt 01.10.1814 Kisko,Viiari. Kastettu 01.10.1814 Kisko.
Johan Manelius. Syntynyt 12.08.1820 Kisko,Viiari. Torppari. Taulu 43.
Ulrika Christina. Syntynyt 25.04.1823 Kisko,Viiari. Kastettu 26.04.1823 Kisko.
David. Syntynyt 13.09.1826 Kisko,Viiari. Kastettu 14.09.1826 Kisko.
Taulu 42
IV.
Efraim. Syntynyt 13.11.1809 Kisko,Viiari. Kastettu 14.11.1809 Kisko. Saharenki,torppari. Vihkimisen aikaan vuonna 1839 työskenteli Kiskon Toijan sahalla renkinä. ppensa jälkeen Kurkelan Nummilan talon Hangasojan torpparina. Vanhemmat Viiarin Hannun talon torppari Efraim ja vaimonsa Ulria Gustafsdotter. Äiti Taulu 41.
–Puoliso 12.11.1839 Kisko Greta Lena. Syntynyt 19.11.1815 Kisko,Kurkela. Kastettu 20.11.1815 Kisko.
( i Gustaf. Syntynyt 16.02.1794 Kisko,Kurkela. Torppari. Ä Anna. Syntynyt 13.01.1793 Kisko,Ylettylä. Äi Henrik. Syntynyt 07.01.1751 Nummi,Mettula. Talollinen. ÄÄ Justina. Syntynyt 10.07.1763 Kisko,Ylettylä.)
V Lapset
V Lapset
Erika. Syntynyt 29.08.1840 Kisko,Kurkela. Kastettu 29.08.1840 Kisko.
Helena. Syntynyt 01.09.1845 Kisko,Kurkela. Kastettu 01.09.1845 Kisko.
Maria Christina. Syntynyt 12.03.1848 Kisko,Kurkela. Kastettu 12.03.1848 Kisko.
Matilda. Syntynyt 14.01.1851 Kisko,Kurkela. Kastettu 14.01.1851 Kisko.
Taulu 43
IV.
Johan Manelius. Syntynyt 12.08.1820 Kisko,Viiari. Kastettu 13.08.1820 Kisko. Torppari. Isä Efraim oli Kiskon Viiarin kylän Hannun talon Haaronpetäjän ttorppari, äiti Ulrika Gustafsdotter Wiman. sänsä jälkeen Haaronpetäjän torpparina. Äiti Taulu 41.
–Puoliso 02.10.1849 Kisko Maria Lovisa Frisk. Syntynyt 28.06.1829 Kisko,Toija. Kastettu 01.07.1829 Kisko.
( i Gabriel Frisk. Syntynyt 27.01.1798 Kisko,Uusikylä. Renki,torppari. Ä Loviisa. Syntynyt 05.04.1792 Kisko, Orijärvi. Äi Petteri Kajalensis. Syntynyt 02.01.1757 Kisko,Kajala. Kuollut 23.04.1811 Kisko,Orijärvi. Ruukkityöläinen. ÄÄ Liisa. Syntynyt 11.03.1766 Pohja. Kuollut 1845 Kisko, Orijärvi.)
V Lapset
V Lapset
Edla Elvina Manelius. Syntynyt 06.08.1850 Kisko,Viiari. Kastettu 08.08.1850 Kisko.
Taulu 44
III.
Karolina Kustava Wiman. Syntynyt 02.07.1791 Kisko,Viiari. Kastettu 03.07.1791 Kisko. Isä Taulu 30.
–Puoliso 12.11.1819 Kisko Johan Stenberg. Syntynyt 25.04.1797 Perniö, Sydänsauru, Piipari. Talollisen poika Perniön pitäjän Sydänsaurun kylän Piiparilta Mainitaan ainakin lyhyen aikaa 1820-luvulla talollisena Piiparilla, mutta 1820-luvun loppupuolella torpparina.
Muutti vaimonsa kanssa 1.10.1829 Kiskoon.
IV Lapset
IV Lapset
Franz Johan Stenberg. Syntynyt 24.10.1821 Perniö,Sydänsauru. Kastettu 25.10.1821 Perniö. Kuollut 1825 Perniö, Sydänsaura, Piipari.
Carl Gustaf Stenberg. Syntynyt 25.01.1825 Perniö,Sydänsauru. Kastettu 26.01.1825 Perniö.
Taulu 45
II.
Petter Wiman. Syntynyt 16.04.1754 Kisko,Toija. Kastettu 17.04.1754 Kisko. Kuollut rinnan pakotus 24.11.1831 Kisko,Kurkela. Suutari,siltavouti. Isä Kiskon pitäjänsuutari Christer Henriksson ja äiti Maria Johansdotter. Maria oli ollut aiemmin naimisissa pitäjänräätäli Henrik Henrikssonin kanssa.
Nuori suutari Toijan kylästä mennessään naimisiin Evan kanssa. Myöhemmin asui perheineen Kurkelan Liuhdon rusthollissa, Suutari -nimisessä torpassa ja mainitaan lastensa kastamisten yhteydessä vävypojaksi sekä suutariksi. Myöhemmin myös siltavoutina. Äiti Taulu 1.
–Puoliso 1:o 09.10.1783 Kisko Eva. Syntynyt 19.09.1763 Kisko,Kurkela. Kastettu 21.09.1763 Kisko. Kuollut keuhkotauti 01.12.1821 Kisko,Kurkela. Kuolinaika arvioitu.
( i Johan. Syntynyt 05.06.1733 Kisko,Kurkela. Kuollut rintatauti 15.07.1792 Kisko,Kurkela. Rusthollari. ii Erik. Syntynyt 26.03.1694 Kisko,Kurkela. Rusthollari. iÄ Anna. Syntynyt 14.07.1699 Kisko,Jyly. Ä Stina. Syntynyt 30.04.1743 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 05.02.1813 Kisko,Kurkela. Äi Isak. Syntynyt 1705 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut vanhuus 25.05.1787 Suomusjärvi,Arpalahti. Rusthollari. ÄÄ Maria. Syntynyt 29.09.1715 Suomusjärvi,Salittu. Kuollut vanhuus 1785 Suomusjärvi,Arpalahti.)
Stina. Syntynyt 29.09.1795 Siuntio. Piika. Oli vihkimisen aikaan vuonna 1824 piikana Kiskon Sortilan Ylhäisten talossa. Oli tullut edellisenä vuonna Karjalohjalta Kiskoon.
III Lapset
III Lapset
1: David Wiman. Syntynyt 09.03.1784 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Kuollut ajettuma 17.06.1793 Kisko,Kurkela.
1: Elias Wiman. Syntynyt 19.10.1785 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Kuollut 14.12.1785 Kisko.
1: Ulrika Wiman. Syntynyt 18.07.1786 Kisko,Kurkela. Taulu 46.
1: Eva Wiman. Syntynyt 12.09.1789 Kisko,Kurkela. Taulu 47.
1: Helena Wiman. Syntynyt 10.11.1791 Kisko,Kurkela. Taulu 53.
1: Gustav Wiman. Syntynyt 03.10.1793 Kisko,Kurkela. Siltavouti. Taulu 56.
1: Johan Wiman. Syntynyt 26.01.1796 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Kuollut 21.03.1798 Kisko.
1: David Wiman. Syntynyt 29.12.1797 Kisko,Kurkela. Torppari,renki. Taulu 58.
1: Esther Wiman. Syntynyt 28.03.1800 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko.
1: Arvid Wiman. Syntynyt 07.03.1802 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Lähti kotoaan Kiskon Kurkelan Liuhdolle rengiksi 1818, vuosina 1821-22 oli töissä Kurkelan Mäntsillalla, josta muutti Sortilan AAlhaisille ja sieltä edelleen 1823 kotiinsa. Seuraavana vuonna Kurkelan Heikolaan ja 1827 Nummilaan, josta 129 Perniöön. Palasi kotiinsa 1830 ja lähti taas seuraavana vuonna Perniöön.
1: Johanna Wiman. Syntynyt 18.11.1804 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Oli sairaalloinen. Asui Gustaf-veljensä luona Kiskon Kurkelan Liuhdolla 1835-57, sitten David-veljen luona Kurkelan Nummilan Hangasojalla.
1: Gabriel Wiman. Syntynyt 21.02.1807 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Muutti vuonna 1830 Turun kaupunkiin.
1: Johannes Wiman. Syntynyt 22.03.1811 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Kuollut 06.07.1814 Kisko,Kurkela. Haudattu 1814 Kisko.
2: Johan Wiman. Syntynyt 27.10.1828 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko.
2: Elias Wiman. Syntynyt 01.03.1831 Kisko, Kurkela. Kuollut 15.10.1853. Kastettujen luettelossa nimenä August.
Oli tarkka-ampujana Suomen Kaartin 3. komppaniassa.
Kaartin rippikirjan 1849-56 tuli Karjalohjalta.
Taulu 46
III.
Ulrika Wiman. Syntynyt 18.07.1786 Kisko,Kurkela. Muutti vuonna 1817 Lohjalle. Ripillä huhtikuussa 1818 ja kesäkuussa 1820 asui kotonaan Kiskon Kurkelan Liuhdolla. Kolme vuotta myöhemmin Nummilan Hangasojalla. Isä Taulu 45.
IV Lapset
IV Lapset
Regina Wiman. Syntynyt 04.08.1817 Kisko,Kurkela.
Greta Sofia Wiman. Syntynyt 15.07.1821 Kisko,Kurkela. Kuollut 22.09.1822 Kisko.
Taulu 47
III.
Eva Wiman. Syntynyt 12.09.1789 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Piikana 1810-luvulla Kiskon Kurkelan kylän Heikkilän talon Erikiin puolikkaassa. Isä Taulu 45.
–Puoliso 1:o 1831 Isak Kihlman. Syntynyt 15.12.1807 Suomusjärvi,Kitula. Kastettu 16.12.1807 Suomusjärvi. Muonatorppari. 1820 Suomusjärven Kitulan Paavolaan, 1822 Ahtialan Haralille, 1825 Taipaleen Paavolaan, 1826 Arpalahden rustholliin, 1828 Kitulan Mikkelin Kujanpäähän, josta 1829/30 Hintsalan kylän Hintalle, josta Kitulan Ali-Paavolaan 1831, 1836-1837 Yli-Paavolan muonatoorppari, asui kuitenkin Mikkelissä. Arpalahden muonatorppari 1838-43 ja 1843-46 Taipaleen Falkilla,kunnes uudestaan Arpalahteen 1847. Tiedot koonnut ja antanut käyttöön Harri Lintula, josta hänelleiso kiitos.
( i Fredric Kihlman. Syntynyt 11.11.1762 Kisko,Kurkela. Kuollut 13.05.1815 Suomusjärvi,Kitula. Sotamies,renki. Ä Eva Fjellström. Syntynyt 23.11.1767 Suomusjärvi,Laidike. Äi Eric Fjellström. Syntynyt 11.04.1737 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut kuume 29.08.1815 Suomusjärvi,Laidike. Rakuuna. ÄÄ Maria. Syntynyt 1732. Kuollut rinnan pakotus ja yskä 13.10.1814 Suomusjärvi,Laidike.)
Gabriel. Syntynyt 01.01.1798 Piikkiö,Kalainen. Kuollut pistokset 05.06.1819 Karjalohja,Mustlahti. Haudattu 07.06.1819 Karjalohja. Muonatorppari,renki. Kotoisin Piikkiöstä. Vihkimisen aikaan Suomusjärven Arpalahden rusthollin renkinä. Seltä lähti 1818 Karjalohjan Mustlahden Ylhäisten muonatorpparikssi. Karjalohjan haudattujen luettelossa virheellisesti patronyymill"Nilsson".
IV Lapset
IV Lapset
2: Christina. Syntynyt 05.03.1818 Suomusjärvi,Arpalahti. Piika. Kummeina Kiskon Toijan Ilveksen isäntä Gabriel Hagelberg, Suomusjärven Salitun Ruonan torppari Isak Andersson, vaimo Ulrika Isakksdotter ja piika Lovisa Granlund Kiskon Kurkelan kylästä. li piikana Kiskossa ja Suomusjärvellä.
2: Gabriel Wiman. Syntynyt 07.01.1820 Kisko,Kurkela. Renki,muonatorppari. Taulu 48.
1: Johan August Kihlman. Syntynyt 05.06.1832. Renki,itsellinen,muonatorppari. Taulu 51.
Taulu 48
IV.
Gabriel Wiman. Syntynyt 07.01.1820 Kisko,Kurkela. Kastettu 08.01.1820 Kisko. Renki,muonatorppari. Harri Lintulan antamien tietojen mukaan; Kotoa äitinsä ja äidinäitinsä luota Kiskon Kurkelan Liuhdolta Hngasojalle 1823, äidin mukana 1831 Suomusjärven Kitulan Ali-Paavolaan, josta 1835 Kirjulle ja 1836 Mikkeliin ja 1839 Arpalahteenn. 1842 Laidikkeen Sipilässä ja 1843 Kitulan Alhaisilla, 1844-46 monatorpparina Laidikkeen Eerolassa ja 1847 Öystöllä. Äiti Taulu 47.
–Puoliso 20.11.1842 Suomusjärvi Eva Stina. Syntynyt 15.02.1821 Kiikala,Rekijoki. Kuollut halvaus 27.04.1887 Suomusjärvi,Laidike. Haudattu 1887 Suomusjärvi. Piika. Tuli Kiikalasta piiaksi Suomusjärven Laidikkeen Eerolaan, sieltäJusalaan 1840 ja edelleen Kitulan kylän Alhaisille 1842 rengin vaimoksi, josta 1843 Eerolaan ja 1846 Öystölle.
V Lapset
V Lapset
Matilda Josefina Wiman. Syntynyt 09.05.1843 Suomusjärvi,Laidike. Piika. Lähti kotoaan piiaksi Suomusjärven Salitun Vanhataloon vuonna 1861.
–Puoliso 11.12.1870 Suomusjärvi Gustaf Adolf Sjöholm. Syntynyt 21.01.1846 Uskela. Kuollut 08.07.1900 Suomusjärvi,Taipalo. Torppari. Isä Suomusjärven Taipalon kylän Paavolan rusthollari Gustaf Sjöhholm. Gustaf Adolf oli kotikylänsä torppari.
Ulrika Vilhelmina Wiman. Syntynyt 27.05.1845 Suomusjärvi,Laidike. Taulu 49.
Kustaa Wiman. Syntynyt 24.09.1847 Suomusjärvi,Laidike.
Gabriel Wiman. Syntynyt 20.11.1849 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut 26.12.1863 Suomusjärvi.
Taulu 49
V.
Ulrika Vilhelmina Wiman. Syntynyt 27.05.1845 Suomusjärvi,Laidike. Isä Taulu 48.
–Puoliso 1:o 29.12.1864 Suomusjärvi Gustaf Grönroos. Syntynyt 08.04.1827 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 10.04.1827 Suomusjärvi. Kuollut 21.11.1871 Suomusjärvi,Taipalo. Haudattu 1871 Suomusjärvi. Rusthollari. Isänsä jälkeen Suomusjärven Taipalon Piekkalan talon rusthollari.
( i Johan Grönroos. Kuollut 29.06.1856 Suomusjärvi,Taipalo. Rusthollari. Ä Eva Stina Piekkala. Syntynyt 22.05.1806 Suomusjärvi,Taipalo. Äi Gustaf Piekkala. Syntynyt 07.11.1765 Suomusjärvi,Taipalo. Kuollut 08.11.1849 Suomusjärvi,Taipalo. Rusthollari. ÄÄ Anna Katarina Salin. Syntynyt 16.12.1774 Kisko,Toija.)
Josef Evert Sjöholm. Syntynyt 15.03.1849 Uskela. Rusthollari. Suomusjärven Taipalon kylän Piekkalan talon rusthollari puolisonsa ensimmäinen miehen jälkeen. Josefin isä oli Taipalon Paavolan isäntä.
VI Lapset
VI Lapset
1: Karl Alfred Grönroos. Syntynyt 29.01.1865 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 01.02.1865 Suomusjärvi.
1: Johan Gustaf Grönroos. Syntynyt 06.05.1866 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 06.05.1866 Suomusjärvi.
1: Efraim Edvard Grönroos. Syntynyt 13.09.1867 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 15.09.1867 Suomusjärvi. Itsellinen. Asui itsellisenä Suomusjärven Taipalon kylässä.
–Puoliso 07.11.1901 Suomusjärvi Alina Sofia Ahlsten. Palvelijatar. Palvelijatar Suomusjärven Taipalosta.
1: Elias Erhard Grönroos. Syntynyt 09.05.1869 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 09.05.1869 Suomusjärvi.
1: Ulrika Eleonora Grönroos. Syntynyt 03.07.1870 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 06.07.1870 Suomusjärvi.
2: Ulrika Eleonora Sjöholm. Syntynyt 24.11.1874 Suomusjärvi,Taipalo. Taulu 50.
2: Elias Elis Sjöholm. Syntynyt 13.04.1876 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 15.04.1876 Suomusjärvi.
2: Edla Gustava Sjöholm. Syntynyt 19.02.1878 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 22.02.1878 Suomusjärvi.
2: Ida Aleksandra Sjöholm. Syntynyt 09.01.1880 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 10.01.1880 Suomusjärvi. Kuollut 23.11.1884 Suomusjärvi,Taipalo.
2: Olga Maria Sjöholm. Syntynyt 16.04.1882 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 23.04.1882 Suomusjärvi. Kuollut 17.11.1884 Suomusjärvi,Taipalo.
2: Aksel Joosep Sjöholm. Syntynyt 19.04.1885 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 21.04.1885 Suomusjärvi. Kuollut 20.05.1885 Suomusjärvi,Taipalo.
2: Olga Maria Sjöholm. Syntynyt 23.03.1887 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 25.03.1887 Suomusjärvi. Kuollut 01.03.1887 Suomusjärvi,Taipalo.
2: Aksel Ferdinand Sjöholm. Syntynyt 27.09.1888 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 30.09.1888 Suomusjärvi.
Taulu 50
VI.
Ulrika Eleonora Sjöholm. Syntynyt 24.11.1874 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 26.11.1874 Suomusjärvi. Äiti Taulu 49.
VII Lapset
VII Lapset
Augusta Wilhelmina Sjöholm. Syntynyt 15.04.1895 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 16.04.1895 Suomusjärvi.
Anna Matilda Sjöholm. Syntynyt 08.03.1903 Suomusjärvi,Taipalo. Kastettu 14.03.1903 Suomusjärvi.
Taulu 51
IV.
Johan August Kihlman. Syntynyt 05.06.1832. Renki,itsellinen,muonatorppari. Lähti Suomusjärven Arpalahdesta Lahnajärven Simolaan 1847 ja edelleen Reukalle 1850. Palasi Arpalahteen 1850, josta vuoden 1853 lopulla Karjalohjan Sakkolan Juhantaloon, 1854 Makkarjoen Isotalloon ja 1855 Saarenpäähän. Sieltä 1856 Pellonkylän Ylhäisille, 1861 Murron Korkiamäkeen, 164 takaisin Ylhäisille, 1866 Lohjantaipaleen Passille, 1868 Pyöllin Huilulle ja 1869 Härjänvatsan Koivulle. 1870 Kuusian Uuteentaloon, 1871 Lönnhammarin Tusslaan, 1873 Piemaalle ja 1875 Suutelaan. 1876 Ilmoniemen Pukkilaan, 1878 Lohjanntaipaleen Hakalaan, 1879 Makkarjoen Isotaloon. Äiti Taulu 47.
–Puoliso 1:o 22.04.1862 Karjalohja Eva Stina Wikström. Syntynyt 14.11.1833 Sammatti,Kiikala. Kastettu 14.11.1833 Sammatti.
( i Jakob Johan Wikström. Syntynyt 25.07.1797 Suomusjärvi,Taipalo. Torppari. ii Isak Wikström. Syntynyt 01.10.1766 Kisko,Viiari. Kuollut 02.03.1843 Suomusjärvi,Taipalo. Räätäli. iÄ Lena Salin. Syntynyt 24.11.1776. Kuollut 18.04.1829 Suomusjärvi,Taipalo. Piika. Ä Greta Flinck. Syntynyt 21.09.1796 Kisko,Kurkela. Piika.)
Erika Vilhelmina Österlund. Syntynyt 22.05.1847 Tammisaari,Skåldö. Kuollut 14.09.1900 Karjalohja,Maila.
V Lapset
V Lapset
1: Maria Kihlman. Syntynyt 26.11.1862 Karjalohja,Murto. Kuollut maksatauti,sydänvika 29.11.1930 Vihti,Leppärlä. Piika,torpparin vaimo. Taulu 52.
Taulu 52
V.
Maria Kihlman. Syntynyt 26.11.1862 Karjalohja,Murto. Kuollut maksatauti,sydänvika 29.11.1930 Vihti,Leppärlä. Piika,torpparin vaimo. 1877 kotoaan piiaksi Karjalohjan Härjänvatsan Koivulle, 1878 Tölmälle ja 1879 Ilmoniemen Rasvalle. 1891 torpparin vaimoksi Saareenpäähän. Isä Taulu 51.
–Puoliso 14.06.1891 Karjalohja Johan Ahtela. Syntynyt 08.08.1860 Suomusjärvi,Ahtiala. Kuollut aivohalvaus 19.08.1936 Vihti,Leppärlä. Torppari. Isä Suomusjärven Ahtialan kylän Siukun talon Lehtikankareen torpppari ja renki Anders Adamsson, äiti Lena Johansdotter. Suomusjärvenltä 1890 Karjalohjan Saarenpäähän torppariksi, jost1898 perheineen Siuntion Lieviön Ingasin torppaan. Sieltä 1904 Vihdin Niemenkylän Högkullaan ja rengiksi 1908 Leppärlän Simolaan sekä Niemenkylän Högkullan aputaloon, Lintumäkeen, josta 1916 Simolaan. ukunimen muutos vuonna 1910. Andersson.
VI Lapset
VI Lapset
Iida Maria Ahtela. Syntynyt 11.11.1892 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut 01.02.1893 Karjalohja,Saarenpää.
Johan Albert Ahtela. Syntynyt 16.12.1893 Karjalohja,Saarenpää. Työmies. Viimeinen asuinpaikka Suomessa Helsinki, ulkomailla vielä vuonna1977, julistettiin kuolleeksi oikeuden päätöksellä 1.1.1984.
Frans Edvard Ahtela. Syntynyt 03.10.1895 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut 18.08.1938 Vihti,Leppärlä. Työmies.
Emil Ahtela. Syntynyt 18.12.1898 Siuntio,Lieviö. Kuollut 26.04.1982 Lohja. Työmies.
–Puoliso 07.08.1921 Karjalohja Hilma Maria Vuorinen. Syntynyt 21.04.1899 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut 16.01.1982 Lohja.
Karl Jalmari Ahtela. Syntynyt 16.06.1901 Siuntio,Lieviö. Kuollut 18.03.1943 Tsheljabinsk. Muutti 1924 Kotkaan, josta 1930 Kymiin. Meni sieltä Neuvostoliitttoon vaimonsa kanssa vuonna 1931. Menehtyi Uralilla Tsheljabinskin keskitysleirillä työarmeijalaisena. ariskunta oli lapseton.
–Puoliso 03.08.1924 Kotka Lyyli Nieminen. Syntynyt 25.11.1904 Kymi. Kuollut 07.11.1953 Neuvostoliitto.
Taulu 53
III.
Helena Wiman. Syntynyt 10.11.1791 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Isä Taulu 45.
–Puoliso 29.09.1816 Kisko Johan Flinck. Syntynyt 15.11.1793 Kisko,Kurkela. Torppari. Rakuuna Mikko Flinkin poika. Kiskon Kurkelan kylän Liuhdon ja Heikolan talon torppari.
IV Lapset
IV Lapset
Johanna Gustava Flinck. Syntynyt 06.09.1817 Kisko,Kurkela. Kastettu 07.09.1817 Kisko.
Ulrika Flinck. Syntynyt 10.12.1818 Kisko,Kurkela. Taulu 54.
David Flinck. Syntynyt 21.10.1821 Kisko,Kurkela. Kastettu 22.10.1821 Kisko. Renki. Lähti kotoaan 15 -vuotiaana rengiksi Suomusjärven Lemulan Paakkalan rustholliin. Palasi 1840 Kiskoon, mutta lähti taas Suomusjärvelle, tällä kertaa Kitulan Kynnen taloon. Muutti sieltä Pohjan pitäjään 10.12.1847.
Johan Gustaf Flinck. Syntynyt 13.07.1824 Kisko,Kurkela. Torppari. Taulu 55.
Taulu 54
IV.
Ulrika Flinck. Syntynyt 10.12.1818 Kisko,Kurkela. Kastettu 12.12.1818 Kisko. Torpparin tytär Kiskon Kurkelan kylästä. li puolisonsa pikkuserkku. Äiti Taulu 53.
–Puoliso 23.02.1851 Kisko Michel Pihl. Syntynyt 01.02.1817 Kisko,Kaukuri. Kastettu 02.02.1817 Kisko. Vuoden 1833 joulukuussa muutti rengiksi Perniöön. 1850-luvulle tultaessa oli muuttanut kotoaan Kiskon Tieksmäen Göransin taloon rengiksi. vion myötä muutti perheineen Tieksmäen Heikkilään torppariksi. uoden 1853 loppupuolella muutti Uskelaan perheensä kanssa. li puolisonsa pikkuserkku. Katso myös 60.
V Lapset
V Lapset
Erika Charlotta Pihl. Syntynyt 13.04.1852 Kisko,Tieksmäki. Kastettu 13.04.1852 Kisko.
Matilda Gustava Pihl. Syntynyt 13.04.1852 Kisko,Tieksmäki. Kastettu 13.04.1852 Kisko.
Taulu 55
IV.
Johan Gustaf Flinck. Syntynyt 13.07.1824 Kisko,Kurkela. Kastettu 14.07.1824 Kisko. Torppari. Muutti kotoaan rengiksi Kiikalan pitäjään vuonna 1847. Sieltä tuli avioliiton myötä Suomusjärvelle, jossa oli Laperlan kylän Ali-Jaakolan torpparina 1850-luvulta lähtien. Äiti Taulu 53.
–Puoliso 14.11.1847 Suomusjärvi Anna Greta Noman. Syntynyt 1827. Piika. Vihkimisen aikaan vuonna 1847 oli piikana Suomusjärven Laperlan kylän Kevon talossa.
V Lapset
V Lapset
Greta Sofia Flinck. Syntynyt 25.07.1853 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 26.07.1853 Suomusjärvi. Kuollut 01.04.1859 Suomusjärvi.
Gabriel Wilhelm Flinck. Syntynyt 06.07.1855 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 08.07.1855 Suomusjärvi. Kuollut 26.04.1859 Suomusjärvi.
Amanda Matilda Flinck. Syntynyt 10.01.1858 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 13.01.1858 Suomusjärvi. Kuollut 20.04.1859 Suomusjärvi.
August Viktor Flinck. Syntynyt 15.12.1859 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 16.12.1859 Suomusjärvi. Kuollut 17.12.1863 Suomusjärvi.
Edvard Wilhelm Flinck. Syntynyt 15.12.1860 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 16.12.1860 Suomusjärvi.
Eva Sofia Flinck. Syntynyt 24.12.1862 Suomusjärvi,Laperla. Kastettu 25.12.1862 Suomusjärvi. Kuollut 18.05.1863 Suomusjärvi.
Taulu 56
III.
Gustav Wiman. Syntynyt 03.10.1793 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Siltavouti. 1820- ja 1830-luvuilla mainitaan siltavoudiksi Kiskon pitäjän Kurkelan kylässä. Isä Taulu 45.
–Puoliso 17.11.1822 Kisko Beata Lovisa Hellstedt. Syntynyt 19.07.1794 Kisko,Kurkela. Kastettu 20.07.1794 Kisko. Kuollut 14.08.1849 Kisko,Kurkela. Kotoisin Kiskon Kurkelan kylän Heikolan talosta. uolinaika rippikirjasta.
( i Elias Heikola. Syntynyt 22.11.1746 Kisko,Kurkela. Kuollut 20.05.1797 Kisko,Kurkela. Rusthollari. ii Johan. Syntynyt 1710 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut 18.01.1755 Kisko,Kurkela. Rusthollari. iÄ Maria. Syntynyt 23.06.1721 Kisko,Kurkela. Ä Margareta. Syntynyt 28.10.1756 Pusula,Karisjärvi. Kuollut 12.06.1833 Kisko,Kurkela. Äi Erik. Syntynyt 03.02.1733 Pusula,Karisjärvi. Kuollut kohtaus,rokko 04.04.1794 Pusula,Karisjärvi. Rusthollari. ÄÄ Lena. Syntynyt 13.12.1730 Nummi,Millola. Kuollut kihti 30.12.1792 Pusula,Karisjärvi.)
IV Lapset
IV Lapset
Johan Gabriel Wiman. Syntynyt 12.08.1823 Kisko,Kurkela. Kastettu 12.08.1823 Kisko.
Gustaf Christopher Wiman. Syntynyt 20.10.1825 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko.
Karl Wilhelm Wiman. Syntynyt 22.07.1828 Kisko,Kurkela. Torppari. Taulu 57.
August Wiman. Syntynyt 08.03.1831 Kisko,Kurkela.
Alexander Wiman. Syntynyt 18.07.1833 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Renki. Helsingin vuosien 1856-65 rippikirjassa mainitaan renkinä osoitteessa Kampmalmen Gården No 7 vid Eriks gatan.
Alexander tuli Helsinkiin Nummelta 1860.
–Puoliso 12.12.1865 Helsinki Maria Weckman. Syntynyt 06.10.1843 Iitti, Vuolenkylä. Suutari Abraham Eriksson Weckmanin ja vaimonsa Anna Lovisa Annasdotterin tytär Iitin Vuolenkylästä.
Erika Matilda Wiman. Syntynyt 23.02.1837 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko.
–Puoliso 27.10.1863 Kisko Johan Gustaf Tranberg. Syntynyt 20.11.1826 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 20.11.1826 Kisko. Pitäjänräätäli. Kiskon pitäjänräätälinä 1860-luvulla. Asui vihittäessä Toijan kylän Ilveksessä. Isä Petter T. oli ollut mm. Kirkonkylässä Pappilassa muonatorpparina.
Taulu 57
IV.
Karl Wilhelm Wiman. Syntynyt 22.07.1828 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Torppari. Kiskon Kurkelan kylän Liuhdon talon torppari 1850-luvulta lähtien. Isä Taulu 56.
–Puoliso 22.08.1850 Kisko Maja Stina. Syntynyt 15.12.1828 Kisko,Kurkela. Talollisen tytär Kiskon Kurkelan kylän Uusi-Heikkilästä.
( i David. Syntynyt 11.02.1809 Kisko,Kurkela. Talollinen. ii Johan. Syntynyt 30.10.1766 Kisko,Kurkela. iÄ Anna Stina. Syntynyt 18.02.1781 Kisko,Jyly. Ä Ulrika. Syntynyt 04.11.1805 Kisko,Kurkela. Äi Isak. Syntynyt 01.09.1746 Kisko,Kurkela. Rusthollari. ÄÄ Beata Danbom. Syntynyt 11.10.1758 Nummi,Hyvelä. Kuollut Kisko,Kurkela.)
V Lapset
V Lapset
August Alexander Wiman. Syntynyt 14.09.1851 Kisko,Kurkela. Kuollut 26.09.1851 Kisko,Kurkela.
Alexandra Gustava Wiman. Syntynyt 21.08.1852 Kisko,Kurkela.
Gustaf Ferdinand Wiman. Syntynyt 04.03.1855 Kisko,Kurkela.
Taulu 58
III.
David Wiman. Syntynyt 29.12.1797 Kisko,Kurkela. Kastettu Kisko. Torppari,renki. Vihkimisen aikaan vuonna 1828 oli ollut renkinä Kiskon Sortilan kylän Ylhäisten rusthollissa. Kurkelan kylän Nummilan torppari ainakin 1830-luvulla. Mainitaavuosien 1842-48 rippikirjassa muonatorppariksi. Isä Taulu 45.
–Puoliso 30.12.1828 Kisko Stina Qvist. Syntynyt 16.01.1799 Perniö,Stor-Gesterby. Kastettu 17.01.1799 Perniö. Kuollut 30.05.1844 Kisko,Kurkela. Kiskon rippikirjan mukaan syntyi Perniössä vuonna 1799, joten ilmeisesti oli Stor-Gesterbyn rusthollari Hans Hanssonin ja vaimonnsa Stina Andersdotterin tytär. Toisaalta vuosien 1842-48 rippikirjassa patronyymi näyttäisi olvan Henriksdotter, joten ym. asiaa ei voi toistaiseksi pitää faktana.
IV Lapset
IV Lapset
Maria Lovisa Wiman. Syntynyt 17.09.1831 Kisko,Kurkela. Kuollut rintakuume 07.07.1837 Kisko,Kurkela.
Taulu 59
II.
Esther Wiman. Syntynyt 23.05.1757 Kisko,Toija. Kastettu 25.05.1757 Kisko. Pitäjänsuutari Christopher Henrikinpoika Wimanin tytär Kiskon Tooijan kylästä. Äiti Maria Johansdotter. Oli aiemmin ollut naimisissa Honkapyölin Pamsin rusthollarin poan, Mats Olofssonin kanssa. Äiti Taulu 1.
–Puoliso 1:o 03.12.1793 Kisko,Kirkonkylä Johan Wikström. Syntynyt 08.03.1760 Kisko,Kirkonkylä. Kastettu 09.03.1760 Kisko. Kuollut 1803. Räätäli. Räätäli Kiskon kirkonkylässä. Kuoli ennen vuotta 1810, koska tuolloin puoliso Ester Wiman maiitaan Kiskon rippikirjassa leskenä.
( i Mårten. Syntynyt 18.10.1710 Kisko,Kirkonkylä. Kuollut rintakuume 07.12.1784 Kisko,Kirkonkylä. Talollinen. ii Mårten. Syntynyt 1686 Kisko,Kirkonkylä. Kuollut 12.09.1742 Kisko,Kirkonkylä. Talollinen. iÄ Walborg. Syntynyt 1689 Kiikala. Kuollut 11.03.1764 Kisko,Kirkonkylä. Ä Maria. Syntynyt 1719 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut vanhuus 14.05.1805 Kisko,Kirkonkylä. Emäntä. Äi Simon. Syntynyt 1672 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut 26.01.1753 Suomusjärvi,Arpalahti. Rusthollari. ÄÄ Elin. Syntynyt 1681 Pusula,Hattula. Kuollut 1754 Suomusjärvi,Arpalahti.)
Mats. Syntynyt 23.08.1745 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 24.08.1745 Kisko. Isä Kiskon Honkapyölin Pamsin talon rusthollari Olof Olofsson, ääiti Brita Johansdotter. amsin rusthollarina ainakin vuosina 1778-1785.
III Lapset
III Lapset
2: Lovisa Sandell. Syntynyt 09.08.1780 Kisko,Honkapyöli. Taulu 60.
2: Karl. Syntynyt 14.01.1783 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 17.01.1783 Kisko.
2: Christopher. Syntynyt 21.02.1785 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 22.02.1785 Kisko.
1: Lena Wikström. Syntynyt 21.08.1794 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 22.08.1794 Kisko. Mainitaan vuosien 1810-14 rippikirjassa kotitorpassaan, Kiskon Honkapyölissä yhdessä leskeksi jääneen äitinsä kanssa.
1: Esther Wikström. Syntynyt 28.11.1796 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 29.11.1796 Kisko.
1: Amos Wikström. Syntynyt 29.03.1801 Kisko,Honkapyöli. Muonatorppari. Taulu 62.
Taulu 60
III.
Lovisa Sandell. Syntynyt 09.08.1780 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 10.08.1780 Kisko. Äiti Taulu 59.
–Puoliso 03.10.1802 Kisko Benjam Pihl. Syntynyt 14.11.1782 Kisko,Hongisto. Kastettu 15.11.1782 Kisko. Rakuuna,torppari. Turun läänin kevyen jalkaväkirykmentin rakuuna. Asui vihittäessä Kiskon Kaukurin Uotilassa. Avioiduttuaan samassa talossa torpparina. Isä Kiskon Hongiston rakuuna Jöran Lindgren, äiti Brita Benjamsdotter. Heidät oli vihitty Salossa 30.12.1765.
IV Lapset
IV Lapset
Lena Pihl. Syntynyt 14.11.1803 Kisko,Kaukuri. Kastettu 16.11.1803 Kisko. Muutti kotoaan, Kiskon Kaukurin Uotilan talon torpasta Tenholan pitäjään vuonna 1820.
Eva Pihl. Syntynyt 22.12.1805 Kisko,Kaukuri. Kastettu 23.12.1805 Kisko. Kuollut 1807 Kisko,Kaukuri.
Justina Pihl. Syntynyt 29.10.1810 Kisko,Kaukuri. Kastettu 01.11.1810 Kisko. Kuollut 1811 Kisko,Kaukuri.
Lovisa Pihl. Syntynyt 01.11.1811 Kisko,Kaukuri. Kastettu 03.11.1811 Kisko. Kuollut 26.12.1815 Kisko,Kaukuri.
David Pihl. Syntynyt 11.12.1814 Kisko,Kaukuri. Kastettu 11.12.1814 Kisko. Kuollut 24.12.1815 Kisko,Kaukuri.
Michel Pihl. Syntynyt 01.02.1817 Kisko,Kaukuri. Kastettu 02.02.1817 Kisko. Vuoden 1833 joulukuussa muutti rengiksi Perniöön. 1850-luvulle tultaessa oli muuttanut kotoaan Kiskon Tieksmäen Göransin taloon rengiksi. vion myötä muutti perheineen Tieksmäen Heikkilään torppariksi. uoden 1853 loppupuolella muutti Uskelaan perheensä kanssa. li puolisonsa pikkuserkku.
–Puoliso 23.02.1851 Kisko Ulrika Flinck. Syntynyt 10.12.1818 Kisko,Kurkela. Katso myös 53
,
54
,
54.
Amos Pihl. Syntynyt 06.10.1822 Kisko,Kaukuri. Renki. Taulu 61.
Taulu 61
IV.
Amos Pihl. Syntynyt 06.10.1822 Kisko,Kaukuri. Kastettu 06.10.1822 Kisko. Renki. Lähti kotoaan Kiskon Kaukurin Uotilan talon torpasta 1844 rengikksi Kaukurin Nurrin talon torppaan. Sieltä edelleen paria vuotta myöhemmin Karjalohjan Kourjoelle rngiksi. Äiti Taulu 60.
–Puoliso 12.10.1846 Karjalohja Eva. Syntynyt 17.06.1817 Karjalohja,Kuusia. Kastettu 17.06.1817 Karjalohja. Torppari Elias Michelssonin ja Anna Lovisa Henriksdotterin tytärKarjalohjan Kourjoen kylästä.
V Lapset
V Lapset
Johan Ferdinand Pihl. Syntynyt 02.08.1848 Karjalohja,Kourjoki. Kastettu 03.08.1848 Karjalohja.
Taulu 62
III.
Amos Wikström. Syntynyt 29.03.1801 Kisko,Honkapyöli. Kastettu 30.03.1801 Kisko. Muonatorppari. Kiskon Kaukurin Uotilan talon muonatorppari viimeistään vuodesta1834 lähtien. Äiti Taulu 59.
–Puoliso 31.10.1824 Kisko Lovisa Wilhelmina Ström. Syntynyt 29.05.1802 Turku,Suom. srk. Kastettu 31.05.1802 Turku. Syntyi Turussa taloudenhoitaja Ester Strömin aviottomana tyttäreenä. Vihittäessä vuonna 1824 oli Lovisa piikana Kiskon Kaukurin kyläMustan talossa.
IV Lapset
IV Lapset
Johan Gustaf Wikström. Syntynyt 18.09.1826 Kisko,Uusikylä. Kastettu 18.09.1826 Kisko.
Robert Wikström. Syntynyt 04.11.1828 Kisko,Kaukuri. Kastettu 05.11.1828 Kisko. Muutti Uskelaan Kiskon rippikirjan mukaan.
Carl Wikström. Syntynyt 22.01.1834 Kisko,Kaukuri. Kastettu 26.01.1834 Kisko. Renki. Ainakin vuonna 1857 renkinä Kiskon Haapaniemen Vähä-Kiskon talossa.
Erica Gustava Wikström. Syntynyt 26.09.1836 Kisko,Kaukuri. Kastettu 27.09.1836 Kisko.
Wilhelm Wikström. Syntynyt 17.04.1839 Kisko,Kaukuri. Kastettu 19.04.1839 Kisko.
Lovisa Charlotta Wikström. Syntynyt 13.10.1841 Kisko,Kaukuri. Kastettu 17.10.1841 Kisko. Kuollut 01.11.1841 Kisko,Kaukuri.
Eva Christina Wikström. Syntynyt 06.07.1844 Kisko,Kaukuri. Kastettu 07.07.1844 Kisko.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Blogitekstisuositus
-
14.3.1723 - sivu 345 Ifwar Mattsson, vanha mies Isojoelta, valittaa, ettei hän enää saa asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa poikansa Matzin ... -
PITÄJÄNKOKOUS VIITASAARI LAUANTAINA 8.12.1860 § 4 Usiamman kansan parasta harrastavan Isänmaan ystävän seurakunnassa pynnöstä kuulusteltiin ... -
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
