Klöfverblad

Elin Klöfverbladin velipuolen
Erik Klöfverbladin vaakuna

Tämä teksti on pieni jatko 2.7.2009 ilmestyneelle tarinalle Johan Ottosson Kleeblatt.


Johan kuoli Jurbyssä 19.2.1641 ja haudattiin Litslenan kirkkoon, jossa hänen nimi "Klöfverblad-Holsteen" ainakin vielä 1909 oli näkyvissä hautakivessä. Johanin ensimmäinen vaimo jää nimettämäksi. Uudelleen Johan avioitui n. 1597. Tämä toinen puoliso oli Elisabet Hansdotter, k. noin 1645. Johanin ja ensimmäisen puolison lapsia olivat:

1.    Otto Johaninpoika Klöfverblad, peri äidiltään Persholm-nimisen tilan, k. 1641, puoliso tuntematon.
2.    Anna Klöfverblad, k. 1647, pso. Axel Ingemundinpoika, aatelisen Anckarklo no. 1101 -suvun kantaisä.
3.    Elin Klöfverblad, k. 1655, ks. alla.

Johanilla ja toisella puolisolla, Elisabetillä oli lisäksi vielä 7 tai 8 lasta, joista asessori Erik saavutti aatelisarvon 1654, saaden nimen Klöfversköld no. 579; tämä suku elää vielä Ruotsissa.


Johanin tytär Elin Klöfverblad, joka varmaankin syntyi 1590-luvulla, avioitui turkulaisen kauppiaan kanssa. Tämän nimi oli Willam Jemse (Jempse, Jämpse ym.). Koska morsiamella oli vaikutusvaltainen ja rikas isä, on Willamkin täytynyt olla merkittävä tekijä Turussa. Siitä huolimatta ei Willamista paljoa tiedetä. Joissakin historiikeissä on sukunimi kirjoitettu suomalaisittain Jämsä, sillä paikkakuntanimi Jämsä kirjoitettiin 1500-luvulla "Jämpse", tai etunimi englantilaisittain William.

Willamin isä saattoi olla joku niistä muista Jemseistä, jotka olivat porvareita Turussa: Staffan 1551-56, Laurens Jemse, tai se Erik Jämsä tai Jemse, joka oli Turun pormestari 1568-73 ja jonka osaomistama laiva upposi Falsterbon edustalla 1575. Suurin piirtein Willamin aikalaisia 1600-luvun Turussa olivat myös pormestari Sigfrid Simonsson Jempse, k. 1640 mennessä, veljineen Anders Simonsson ja Bertil Simonsson. Ei ole pois suljettu, että Jemse-nimiset olivat vain löyhästi toistensa sukua, esim. Jemse-nimisen talon kautta, tai ei ollenkaan, jos se yksinkertaisesti tarkoitti "jämsäläistä".

Willam kuoli 1621 ja Elin avioitui toistamiseen, toinen mies 1631 mennessä oli turkulainen raatimies ja suurkauppias Robert Rancken. Elin kuoli 1655. Elinillä ja Willamilla oli ainakin lapset:

1.    Elin Jemse, synt. n. 1618-20, pso. 14.2.1637 kauppias Jochim Schultz, joka tuli Saksasta Turkuun 1624.
2.    ?Jakob Jemse. Eräs "todennäköisesti saksalaista syntyperää oleva" Jakob Jemse, Turun raatimiehen poikapuoli ja itsekin porvarioikeudet Turussa omaava, vieraili Vaasassa 1647. Jakob vannoi neljä vuotta myöhemmin porvarivalan Vaasassa, mutta kuoli jo 1656  .

Johan Ottosson Kleeblatt

Johan Ottosson Kleeblatt syntyi Holsteinista ehkä noin vuonna 1560. Useimmiten hänet löytää kirjallisuudessa pelkkänä Johan Ottessonina, Juhana Ottenpoikana tai myöhemmin varustettuna sukunimellä Klöfverblad, joka on suora ruotsinkielinen käännös nimestä Kleeblatt (apilanlehti). Häntä kutsutaan joissakin lähteissä "karanneeksi tanskalaiseksi kihlakunnantuomariksi" (nykyisin Saksaan kuuluva Holstein oli osa Tanskaa 1500-luvulla).

Johan oli Uplannin Trögdin ja Åsundan lainlukija 1599-1607 - niihin aikoihin (1600) hänen ehdotuksensa raatimiesten kuolemantuomioista tuli säätyjen hyväksymäksi Linköpingin valtiopäivillä 1600. Kaarle-herttua oli silloin saanut vallan Ruotsi-Suomessa katkeran sisällissodan jälkeen ja moni pää joutui niinä aikoina kumartumaan mestauspölkylle. Vuosina 1602-04 Johan oli Uplannin Hagundan sekä 1603-07 Lagundan kihlakunnantuomari.

Valtionhoitaja Kaarle-herttua, vuodesta 1607 kuningas Kaarle IX, oli isänsä Kustaa Vaasan veroinen epäilijä. Alamaiset eivät hänen mielestään voineet mitenkään olla niin köyhiä ja veronmaksukyvyttömiä kuin voudit väittivät. Ja jos yksi talonpoika oli jättänyt veronsa maksamatta, oli hänen tilalle isännäksi asetettava uusi. Jotta talo olisi saatu veronmaksukykyiseksi, piti aution viljelyksen ottaja saada muutama verovapaa vuosi tilansa kunnostamiseksi. Kaarle lähetti kamreeri Johan Ottossonin 1606-08 tarkistamaan Suomen asutustilannetta. Johan matkusti maata pitäjä pitäjältä ja kylä kylältä tehden tarkastusluetteloita. 1608 hänet valtuutettiin järjestämään maankäyttöasioita ja verotusta Pohjanmaalla.

Vuonna 1612 Johan matkusti kirjanpitoineen takaisin Ruotsiin, jonne hän 1614 sai luvan jäädän, koska ei ollut muuhun "sopivasti käytettävissä" ("efter han icke är väl till pass"). Vuonna 1615 kuningas kutsuu häntä kirjeessään "luottomieheksemme ja kamreeriksemme" ("vår troman och kamrerare").

Vuosina 1620-21 oli Johan Käkisalmen läänin kihlakunnantuomarina järjestelemässä uuden maakunnan asioita (Ruotsi oli saanut mm. Käkisalmen Karjalan itselleen Stolbovan rauhassa 1617). Sen lisäksi hän oli 1620 Kustaa II Adolfin entisen opettajan Johan Skytten mukana asiantuntijana Pohjanmaalla (jonka veronpanon hän aikaisemmin oli toimittanut) tekemässä selvitystä maakunnan kauppapaikoista. Vuosina 1621-27 Johan oli Ruotsin puolella Linden ja Noran kihlakunnantuomarina, kunnes hän taas vuosina 1623-31 hänet mainittiin Suomessa; nyt kanneviskaalina (advokatfiskal) Turun hovioikeudessa.

Johan omisti Uplannissa Jurby-nimisen tilan. Suomessa hänellä oli Taivassalon Järvenperä, Paraisten Heisala sekä Sakkolan Petäjärvi. Vuonna 1627 sai Johan rälssioikeuden Kaarinan Koriston kartanolle.

Turussa asuessaan on Johan Ottossonista jäänyt merkintöjä raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin. Esim. 30.4.1625 vaati eräs Mickel Ryttare Johanilta vaimonsa autuaan isän Jacob Swijken perintöä, joka oli joutunut muutaman jalosyntyisen herran haltuun; tästä perinnöstä hallitsi Johan nyt Luostarikorttelin Kåkenhusin tonttia, jonne kamreerin edesmennyt vävy Willam Jemse oli vienyt vaimon perintöön kuuluvaa irtaimistoa (asiassa annettiin tuomio vasta 1635). Ehkä Johanille jossain vaiheessa tuli pula käteisestä, sillä 11.7.1638 on raastuvanoikeuden pöytäkirjaan merkitty, että Johan Ottosson antoi pantiksi Karl Billstenille Kaarinan Koriston ja Paraisten Jurmön tilansa sekä tulot tiloiltaan Upplannin Jurbyssä ja Litslenan pitäjässä.

Johan kuoli Jurbyssä 19.2.1641 ja haudattiin Litslenan kirkkoon, jossa hänen nimi (ainakin vielä 1909 tallella olevassa) hautakivessään on Klöfverblad-Holsteen. Hänen ensimmäinen vaimonsa jää nimettämäksi. Uudelleen Johan avioitui vuoden 1597 paikkeilla. Tämä toinen puoliso oli Elisabet Hansdotter,joka kuoli noin vuonna 1645.




Tekstistä kiitos RR!
Kuva - The bell tower, Litslena church, Enköping, Sweden. Photo by Riggwelter, July 16, 2006.