Johan oli Uplannin Trögdin ja Åsundan lainlukija 1599-1607 - niihin aikoihin (1600) hänen ehdotuksensa raatimiesten kuolemantuomioista tuli säätyjen hyväksymäksi Linköpingin valtiopäivillä 1600. Kaarle-herttua oli silloin saanut vallan Ruotsi-Suomessa katkeran sisällissodan jälkeen ja moni pää joutui niinä aikoina kumartumaan mestauspölkylle. Vuosina 1602-04 Johan oli Uplannin Hagundan sekä 1603-07 Lagundan kihlakunnantuomari.
Valtionhoitaja Kaarle-herttua, vuodesta 1607 kuningas Kaarle IX, oli isänsä Kustaa Vaasan veroinen epäilijä. Alamaiset eivät hänen mielestään voineet mitenkään olla niin köyhiä ja veronmaksukyvyttömiä kuin voudit väittivät. Ja jos yksi talonpoika oli jättänyt veronsa maksamatta, oli hänen tilalle isännäksi asetettava uusi. Jotta talo olisi saatu veronmaksukykyiseksi, piti aution viljelyksen ottaja saada muutama verovapaa vuosi tilansa kunnostamiseksi. Kaarle lähetti kamreeri Johan Ottossonin 1606-08 tarkistamaan Suomen asutustilannetta. Johan matkusti maata pitäjä pitäjältä ja kylä kylältä tehden tarkastusluetteloita. 1608 hänet valtuutettiin järjestämään maankäyttöasioita ja verotusta Pohjanmaalla.
Vuonna 1612 Johan matkusti kirjanpitoineen takaisin Ruotsiin, jonne hän 1614 sai luvan jäädän, koska ei ollut muuhun "sopivasti käytettävissä" ("efter han icke är väl till pass"). Vuonna 1615 kuningas kutsuu häntä kirjeessään "luottomieheksemme ja kamreeriksemme" ("vår troman och kamrerare").
Vuosina 1620-21 oli Johan Käkisalmen läänin kihlakunnantuomarina järjestelemässä uuden maakunnan asioita (Ruotsi oli saanut mm. Käkisalmen Karjalan itselleen Stolbovan rauhassa 1617). Sen lisäksi hän oli 1620 Kustaa II Adolfin entisen opettajan Johan Skytten mukana asiantuntijana Pohjanmaalla (jonka veronpanon hän aikaisemmin oli toimittanut) tekemässä selvitystä maakunnan kauppapaikoista. Vuosina 1621-27 Johan oli Ruotsin puolella Linden ja Noran kihlakunnantuomarina, kunnes hän taas vuosina 1623-31 hänet mainittiin Suomessa; nyt kanneviskaalina (advokatfiskal) Turun hovioikeudessa.
Johan omisti Uplannissa Jurby-nimisen tilan. Suomessa hänellä oli Taivassalon Järvenperä, Paraisten Heisala sekä Sakkolan Petäjärvi. Vuonna 1627 sai Johan rälssioikeuden Kaarinan Koriston kartanolle.
Turussa asuessaan on Johan Ottossonista jäänyt merkintöjä raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin. Esim. 30.4.1625 vaati eräs Mickel Ryttare Johanilta vaimonsa autuaan isän Jacob Swijken perintöä, joka oli joutunut muutaman jalosyntyisen herran haltuun; tästä perinnöstä hallitsi Johan nyt Luostarikorttelin Kåkenhusin tonttia, jonne kamreerin edesmennyt vävy Willam Jemse oli vienyt vaimon perintöön kuuluvaa irtaimistoa (asiassa annettiin tuomio vasta 1635). Ehkä Johanille jossain vaiheessa tuli pula käteisestä, sillä 11.7.1638 on raastuvanoikeuden pöytäkirjaan merkitty, että Johan Ottosson antoi pantiksi Karl Billstenille Kaarinan Koriston ja Paraisten Jurmön tilansa sekä tulot tiloiltaan Upplannin Jurbyssä ja Litslenan pitäjässä.Johan kuoli Jurbyssä 19.2.1641 ja haudattiin Litslenan kirkkoon, jossa hänen nimi (ainakin vielä 1909 tallella olevassa) hautakivessään on Klöfverblad-Holsteen. Hänen ensimmäinen vaimonsa jää nimettämäksi. Uudelleen Johan avioitui vuoden 1597 paikkeilla. Tämä toinen puoliso oli Elisabet Hansdotter,joka kuoli noin vuonna 1645.
Tekstistä kiitos RR!
Kuva - The bell tower, Litslena church, Enköping, Sweden. Photo by Riggwelter, July 16, 2006.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti