Vähän siitä toisesta Svärd -suvusta

Eräs Peder Siffridsson merkittiin ensimmäiseen maakirjaan 1540 rälssimaanomistajaksi Sauvon Päisterpäässä yhdessä Matts Markussonin kanssa, mutta tosiasiassa Peder lienee kuollut jo ennen vuotta 1535. Päisterpää lienee ollut vaimo Elseby Jakobsdotterin (joissan lähteissä Folmarsdotter) perintötila. Pariskunta oli avioitunut ennen vuotta 1515. Elseby oli syntynyt viimeistään 1490 ja hän oli Turun piispan, herra Skytten sisko.

Pariskunnasta alkanutta sukua kutsutaan kirjallisuudessa nuoremmaksi Svärd -suvuksi, koska jälkeläiset käyttivät Elsebyn suvun lailla miekka-aiheista vaakunaa. Suku kuoli nimilinjoiltaan jo ennen 1500-luvun lopua. Pederillä ja Elsebyllä oli ainakin kaksi poikaa, nimittäin Jakob ja Erik. Näistä jälkimmäinen kuoli ilmeisesti naimattomana ilman jälkeläisiä.

Jakob Pederssonin on täytynyt syntyä 1515 mennessä, koska hän oli täysi-ikäinen jo 1535, jolloin suoritettiin Nousiaisten Köönikkälän jako Jakobin ja hänen Turussa asuvien serkkujensa kesken. Vuosina 1546–50 hän oli Sääksmäen voutina ja asui ainakin vuodesta 1551 lähtien, todennäköisesti jo aikaisemminkin, Kalvolan Sääksniemellä. Ainakin 1552 hän teki ratsupalvelusta kolmella hevosella. Tämä tarkoitti samalla, että hän nautti verovapautta ainakin vuodesta 1551 lähtien. Se oli myönnetty eliniäksi.

Vuonna 1553 oli Jakob kahdesti maakuntakatselmusmiehenä rälssimiesten joukkossa: Savon ja Hämeen rajan tarkistuksessa Pertunmaalla 26.1.1553 kolmantena maakuntakatselmusmiehenä, ja Hattulan käräjille Katinalan rajoista riideltäessä 28.7.1553. Hän sai Erik XIV:n lautakunnan päätöksellä 1562 takaisin Lammin Vanhastakartanosta kaksi taloa, jotka hänen enonsa, piispa Skytte oli lahjoittanut kuninkaalle.

Noin 1565 Jakob palasi takaisin Köönikkälään. Jakobin nimi näkyyy aatelin luetteloissa 1569, mutta ei ole varma, tarkoitettiinko juuri häntä, koska tilannimi puuttuu. Joka tapauksessa Jakob vastasi Köönikkälän ratsupalvelusta 1554–75. Hän näyttäisi kuuluneen Erik XIV:n kannattajiin, koska hän oli mukana Juhana-herttuan tukijoita taloudellisesti rangaistaessa. Juhanan päästyä valtaistuimelle Jakob ei enää saanut kruunun luottotehtäviä. Niinpä häntä vuoden 1570 läänitysluettelossa kutsuttiin ratsumieheksi ja knaapiksi (pienrälssimieheksi). Yhdeksän vuotta myöhemmin Jakobin nimeä ei löydy enää Suomen aatelin luettelosta.

Köönikkälän Jakobin vaakuna on tuntematon – pojilla oli selvä svärd-vaakuna. Nimeltään tuntemattomaksi jäävä Jakobin leski sai 1589 jatkon Jakobin verovapaudelle.

Kuvassa Nousiaisten kirkko
Tekstistä kiitos RR