Lempeä kruununnimismies Aemelaeus

Uudenkaupungin ja Kalannin kirkkoherrana vuosina 1818 toimineen Johan Aejmelaeuksen suku oli lähtöisin Kokemäen Äimälän kylästä. Ensimmäisen kerran tämän latinalaistetun sukunimen ottivat käyttöön 1600-luvun lopulla syntyneet Äimälän jälkeläiset, jotka olivat lähteneet opintielle. Kirkkoherra Johan oli syntynyt Pohjanmaan Saloisissa ja ennen Satakuntaan tuloaan hän oli työskennellyt Vaasan triviaalikoulussa ollen lopulta sen rehtorina. Hän oli naimisissa Brita Johanna Lindqvistin kanssa ja perheen lapsista sangen usea koulutti itsensä yliopistossa suvun perinteitä noudattaen.

Pojista Lars Johan oli Urjalassa kappalaisena, Nils tuomiokapitulin notaarina Porvoossa ja Anders Turun kehruuhuoneen saarnaajana. Sisko Charlotta Eufrosyne meni naimisiin Lemun kirkkoherran, rovasti Johan Eggert Åbergin kanssa.

Sisarusparven viides oli Vaasassa 1815 syntynyt Herman Julius, joka valitsi pappisviran sijasta maallisemman työn. Reilun kolmenkymmenen vuoden iässä hänet tapaa Ahvenanmaan Kumlingen pitäjässä kruununnimismiehenä. Syksyllä 1846 hän löysi vaimokseen kapteeni Thurmanin lesken, Anna Sofia Åbergin Urjalasta. Herman Julius oli todennäköisesti tutustunut Anna Sofiaan siskonsa kautta, sillä hän oli em. kirkkoherra Åbergin sisko. Anna Sofian ja Herman Juliuksen perheessä asui myös vaimon ensimmäisestä aviosta ollut tytär Gustava Sofia Thurman.

Herman Julius Aemelaeus yritti aikoinaan ryhtyä maanmittariksi, mutta tämä haave ei sitten toteutunut. Niinpä hän joutui kiertämään Suomea nimismiehenä ehtien Kumlingen lisäksi olla tässä joskus raskaassakin toimessa Lemun ja Marttilan pitäjissä. Viimeksi mainitussa paikassa aikalaiset arvioivat hänen olleen kyvyiltään keskinkertaista heikomman, mutta tämän oli korvannut Hermanin lempeä luonne. Tästä oli osoituksena esimerkiksi se, että jopa laukkuryssät uskalsivat käydä kaupoilla Mäntsälän nimismiehen talossa. Herra Aemelaeus tosin oli ihmetellyt palvelijalleen miesten julkeutta.

Nimismies Aemelaeuksen aikaan tuli Suomessa voimaan eräs uusi, suuria tunteita herättänyt laki. Siitä kansa runoili seuraavasti;

”66 tuli Suomeen laki uus, kun viinaa kiellettiin polttamast’ ja juomapäiviä viettämäst.”

Lempeän nimismiehen tehtäväksi tuli nyt takavarikoida kaikki Marttilassa sauhuavat viinapannut ja tarvikkeet. Niitä olikin runsaasti tässä laajassa maaseutupitäjässä ja lopulta Tiipilän kylän suuri makasiinirakennus suorastaan pullisteli niitä. Aemelaeus sai periä kuusi markkaa jokaisesta takavarikkoon otetusta pannusta ja kevään 1866 tullen omistajien piti viedä kruununnimismiesten valvonnassa omat vehkeensä Crichtonin konepajalle Turkuun. Siellä kuparisista pannuista sai 35 kopeekkaa naulalta, jonka jälkeen nämä iloliemikeittimet joutuivat uusiokäyttöön.

Herman Julius Aemelaeus menehtyi nälkävuonna 1867, jonka jälkeen hänen leskensä Anna Sofia Åberg avioitui kolmannen kerran. Uusi puoliso G. Malm oli hänkin kruununnimismies.