Tasan 190 vuotta sitten

Tasan 190 vuotta sitten syntyi Vihdin Niemenkylän Högkullan rusthollissa kaukainen sukulaismieheni Johan Robert Forström. Hänen isänsä oli Erik Johan F. ja äitinsä Henrika Linden. Erik Johan Forström oli syntynyt Sukselan Jaakkolan rusthollissa ja tullut isännäksi Högkullaan naituaan sen edellisen isännän, Johan Oxenin tyttären.

Johan Oxen oli eksynyt Vihtiin Suomusjärven Kettulasta, missä hän oli syntynyt Härkälän rusthollarin poikana. Johan oli ollut itsekin Härkälän isäntänä, mutta viimeistään vuodesta 1802 lähtien hänet tapaa Högkullassa.

Sukusiteet alueen rusthollareitten kesken olivat moninaiset. Johan Robert Forström löysi vuonna 1847 vaimokseen Kirkkonummen Hilan rusthollarin Johan Westmanin tyttären, Adolfina Charlottan. Johanin puoliso Anna Maria Pettersson oli hänkin rusthollarin tytär, sillä hän oli syntynyt Strömsbyssä.

Johan Robertilla ja Adolfina Charlottalla oli lapsia seuraavasti; Johan Viktor, Maria Vilhelmina, Ida Adolfina, Maria Charlotta, Augusta Wilhelmmina, Johanna Karolina, Anna Aleksandra, Augusta Sofia ja Selma Fredrika. Kaksi ensin mainittua ja Augusta Wilhelmina kuolivat aivan pieninä. Johan Robertin perheessä oli siis 1860-luvun lopulla naisvalta, vaimon lisäksi hänellä oli kuusi tytärtä. Ikävä kyllä myös Johanna Karolina ja Augusta Sofia kuolivat pienenä.

Isä Johan Robert mainitaan 1870-luvulla kuudennusmiehenä, joten häntä on pidetty arvostettuna ja luotettavana henkilönä. Tyttäristä Ida Adolfina ja Maria Charlotta naitiin, yllätys yllätys, rusthollariperheisiin; Ida Siuntioon ja Maria Karjalohjalle. Anna Aleksandran vei vihille Vihdin Palojärven kylän Pohjantalon rusthollari Johan Viktor Hilden. Luonnollisesti tätä juttua selvitellessä kävi ilmi, että herra Hilden on pariakin kautta itselleni kaukaista sukua.

Oheisessa kaaviossa näkyvät Johan Viktorin ja Anna Aleksandran pojan, Lauri Hildenin sukulaisuussuhteet isäni isoisään, Kustaa Verholaan.

Joulupäivän lapsi

Joulupäivänä syntyneitä ei omasta tiedostostani yllättäen löytynyt kovinkaan montaa. Sekä jouluaattona että varsinkin Tapaninpäivänä päivänvalon tai vähintäänkin saunan hämäryyden ensi kerran nähneitä olikin sitten jo enemmän. Ehkäpä varsinaista Joulupäivää ei katsottu soveliaaksi synnytyspäiväksi...

Joka tapauksessa ainakin yksi Joulupäivän lapsi syntyi tasan 150 vuotta sitten, 25.12.1862. Hän oli Karjalohjan Katteluksen renkinä tuolloin olleen David Forströmin ja vaimonsa Henrika Sofia Åmansin järjestyksessä kolmas pienokainen, jolle annettiin etunimet Carl Gustaf. Hänen vanhempia sisaruksia olivat reilut pari vuotta aikaisemmin syntynyt Ida Sofia sekä 1857 kastettu Amanda Karolina.

Isä David oli kotoisin Nummen Järvenpään kylän Uotilasta, missä hänen isänsä Elias Forström oli ollut muonatorpparina poikansa syntymän aikaan vuonna 1830. Davidin äiti oli Maja Lisa Eliasdotter, joka oli kotoisin Suomusjärven Kettulan kylän Ällipään talosta. Elias Forströmin ehti muonatorpparin töiden lisäksi kunnostautua hatuntekijänä.

Henrika Sofian vanhemmat olivat Lohjan Koikkalan talon muonatorppari Johan Åman ja vaimonsa Ulrika Färm. Johan oli kotoisin Nummen Oinolasta, missä hänen isänsä, reserviläinen Thomas Åhman asusteli 1790-luvulla. Ulrikan isä oli puolestaan Vihdin Pääkslahdessa asunut sotilas Henrik Färm.

Tällä Joulupäivän Carl Gustaf Forströmillä ei ensi katsomalta ollut mitään tekemistä omien sukujuurieni tai muiden tutkimieni perheiden kanssa. Mutta taas kerran jouduin toteamaan, että Karjalohjalla asuneita henkilöitä on hyvin vaikea jättää tiedoston ulkopuolella. Carl Gustafin isänäiti oli siis em. Maja Lisa Eliasdotter Suomusjärven Ällipäästä. Maja Lisan isänäiti, Anna Jacobsdotter oli kotoisin Suomusjärven Salitun kylän Härjän rusthollista. Annan äiti, rusthollari Jacobin vaimo Brita oli syntynyt Kiskon Hongiston rusthollissa. Tästä pääsemme sitten siihen tosiasiaan, että Britan äidinisä oli Kiskon Leilän rusthollari Casper Lunden. Viimeksi mainittu edusti von Lund -sukua, joka oli tullut maahamme Ruotsista 1600-luvun alussa ja josta olen kirjoitellut monen monta kertaa. Joulupäivä siis ohjasi minut vielä yhden uuden, mielenkiintoisen henkilön luokse - jos kohta hän ei itselleni sukua olekaan.

Kirjaltaja -sanan keksijä, herra Forström

Kuva: Kirjaltaja : graafillinen aikakauslehti. no 5, 1.1.1904

Pusulan Hirvijoen Mattilan talon tytär, Greta Serafia Matsdotter sai helmikuun 21. päivänä vuonna 1846 aviottoman lapsen, jonka nimeksi annettiin Henrik Johan. Hänen esivanhempiaan voi seurata lukuisiin Pusulan ja lähialueen rustholleihin aina 1600-luvun alkuun saakka. Sukunimekseen Henrik Johan otti äitinsä sisarusten käyttämän, komeasti ruotsalaiselta kalskahtavan Forströmin.

Heti ripille päästyään lähti Henrik Johan latojan oppiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainoon. Kuuden vuoden työssäoppimisen jälkeen hän valmistui lokakuussa 1866. Nuori Forström oli innokas ottamaan asioista itse selvää ja erityisen lähellä hänen sydäntään oli kansallisuusaate sekä yhdistystoiminta. Edellä mainitun oppiaikansa kuluessa hän julkaisi muutamien opiskelutovereiden kanssa kerran viikossa ilmestynyttä, käsinkirjoitettua sanomalehteä "Hyttynen". Sen kirjoitukset olivat korkealaatuisia, sillä mm. sanomalehti Päivätär lainasi niitä. Kun Helsingin Kirjaltajain lukuyhdistys perustettiin, tuli Forströmistä yksi sen innokkaimmista jäsenistä.

Vuonna 1871 Henrik Johan Forström nimitettiin Porissa toimineen tohtori Tigerstedtin kirjapainon johtajaksi. Siellä ollessaan Forström kirjoitti usein Länsi-Suomi lehteen novelleja ja vastaavia. Kymmenen vuoden päästä Tigerstedtin paino myytiin ja Forström siirtyi Tampereelle, Aamulehden johtajaksi. Kuitenkin jo keväällä 1883 hän muutti Turkuun Åbo Tidning taittajaksi sekä edelleen johtajaksi paria vuotta myöhemmin. Vuonna 1888 Forström palasi Helsinkiin, jossa hänestä tehtiin apulaisjohtaja Simeliuksen perillisten kirjapainoon. Tässä työssä miehemme viihtyi vuoteen 1891. Pienen hengähdystauon jälkeen hänestä tuli johtaja Victor Pettersson & kumppanien painoon. Täällä kului kuutisen vuotta ja 1894-1898 Forström julkaisi lehteä Lördagsvällen. Vihdoin 1898 Henrik Johan perusti oman kirjapainon nimeltä Kirjapaino Gutenberg Boktryckeri. Sen hän myi Helsingin Työväen Sanomalehti Osakeyhtiölle muuttaen itse  Frenckellin kirjapainoon ilmoituslatojaksi. Vaiheikas ura päättyi ankaraan sairauteen, joka lopulta heinäkuun ensimmäisenä päivänä 1903 katkaisi Henrik Johan Forströmin elämänlangan.


Erityisen kovasti Forströmin kuolema kosketti em. Kirjaltajayhdistystä, sillä liittymisestään saakka hän oli toiminut täysin rinnoin yhteisen hyvän eteen. Forström ajoi hyvin voimakkaasti suomenkielisen kirjapainosanaston aikaansaamista ja tästä osoituksena sana "kirjaltaja" on hänen itsensä kehittämä. Suvereenisti Forström toimitti Helsingin Kirjaltajayhdistyksen julkaisemaa Kirjapainolehteä avustaen myös mm. graafillista aikakauslehti Kirjaltajaa. Aivan viimeisinä elinvuosinaan joutui Forström luopumaan yhdistystoiminnasta, mutta silti ammattimiehet muistivat häntä lämmöllä.

Johnny Deppin innoittamaa muistiinpanojen kaivelua

Johnny Deppin tähdittämän, todella mainion "Alice in Wonderland" -elokuvan 3D-version innoittama katsastin omista tiedostoistani hatuntekijöitä. Hullu kuin hattumaakari (mad as a hatter) termi tuli käyttöön niihin aikoihi, kun huopahattuja muotoiltiin höyryttämällä niitä mm. elohopeaa sisältäneellä liuoksella. Elohopea on raskasmetalli, joka ei poistu elimistöstä. Niinpä hatuntekijät saivat ajan mittaan hermostollisia vaurioita, jotka taas ilmenivät "hulluutena".


Ainakaan Nummen Järvenpään Uotilan rusthollin mailla asunut hatuntekijä Elias Forström ei kuollut elohopean uhrina. Hän oli syntynyt pitäjänräätälin poikana 1784 ja kuoli vasta 80 vuoden arvokkaassa iässä 1864. Vaimonsa Maria Lisa oli kotoisin Suomusjärven Kettulan Vanha-Ällipään talosta. Hänkään ei ilmeisesti kärsinyt miehen ammatista, sillä Maria Lisa kuoli vesitautiin 76 -vuotiaana 1867.

Toinen muistiin merkitsemäni tapaus oli tammisaarelainen Carl Johan Eklöf (s. 1792), joka oli kotikaupungissa hattumaakarina 1820-luvulta alkaen. Tämäkin käsityöläinen oli harvinaisen sitkeää laatua, sillä vielä vuonna 1887 hän allekirjoitti yhdessä kauppias Berndt Reinhold Böningin kanssa pöytäkirjan porvareitten vanhimpana. Kyseinen maistraatin päätös koski kaupungin järjestyssääntöjä, jotka mm. kielsivät käsityöläiskisällejä, merimiehiä, oppipoikia, renkejä ja työmiehiä oleskelemasta talvisaikaan ulkosalla kello yhdeksän jälkeen. Kesällä kotiinkutsu tuli tuntia myöhemmin.


Salon kauppalassa oli kaksikin hatuntekijää 1800-luvun alkupuolella. Toinen heistä oli Johan Henrik Hörman, Perttelin Hähkänässä 1792 syntynyt hattumaakarin poika. Hänen puolisonsa oli ruukkirengin tytär Agnetha Örmark Kiskosta. Johan Henrik menehtyi kuumeeseen 47 vuoden iässä, joten hänenkään kohdalla ei voitane puhua hullusta hatuntekijästä.


Adolf Rosenberg syntyi 1766 ja asui Lohjan Kiviniemessä eli suurin piirtein nykyisessä kaupunkitaajamassa. Hänen puolisonsa oli pitäjänpuuseppä Henrik Careliuksen tytät Christina. Adolf kuoli hivutustautiin 56 -vuotiaana kesän lopulla 1822. Christina menehtyi tapaturmaisesti saamiinsa palovammoihin kahdeksaa vuotta myöhemmin. Herra Rosenbergin sairastama tauti saattoi olla monenkin eri asian summa, mutta yleensä hivutustaudilla tai "riisillä" tarkoitettiin pikkulasten sairautta. Siinä potilas kadottaa ruokahalunsa ja käytännössä kuihtuu kuoliaaksi.


Lopuksi itseltäni löytyi Sven Otto Stålhane, komeat sukujuuret omannut hatuntekijäkisälli Helsingin kaupungissa. Hän meni naimisiin erään Fredrika Sandbergin kanssa 1859, mutta kuoli jo paria vuotta myöhemmin. Tätä Sven Otto ei pidä sekoittaa hänen sukulaiseensa, majuri Stålhaneen.

Kuva - Carrol, Lewis 1906: Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Kuvittanut John Tenniel. Helsinki, WSOY