Hieman lisää Väänäsiä

jatkoa viime perjantain tarinalle....



Lassi Väänänen (Lars), s. 1823, oli renkinä loppuvuodesta 1850 alkuvuoteen 1851 Pielaveden Lammassalo no. 3:ssa, josta hän muutti 1851 Jylhä no. 7:ään. Ennen Lammasaloa hän oli ollut renkinä Tuovilanlahti no. 9:ssä. Rippikirjassa mainitaan vain hänen syntymävuotensa ilman päivämäärää, mikä viittaisi siihen, että hän oli muualta tullut. Ehkä Lassi oli sama kuin se renki Lassi Matinpoika Väänänen (Lars Mattsson Väänänen), joka 8.10.1840 muutti Kuopion maaseurakunnasta Pielaveden Haatalan kylään muuttotodistuksella no. 87.
Pielaveden Jylhä no. 7:ssä löytyi Lassille 16.11.1851 vaimoksi piika Sofia Väisänen, s. 25.2. 1821. Seuraavan vuoden heinäkuuhun mennessä he muuttivat Jylhä no. 11 -taloon, jossa esikoinen Ma-ria syntyi; kummeiksi merkittiin David Wäänänen ja Caisa Niskanen. Laurin ammatiksi laitettiin itsellinen.

Kihupyhät Leppävirran kirkolla 1800-luvun lopulla. J. E. Kortmanin teräspiirros

Seuraava lapsi syntyi vuotta myöhemmin. Osoite oli nyt Jylhä no. 12 ja Laurin ammatti renki; kummeina David Wäänänen ja Maria Westerinen.
Kolmas lapsi, Johan Henrik, syntyi 1858, mutta hän kuoli jo heti syntyessä, sillä kummi Jonas Wäisänen suoritti hätäkasteen - toisena kummina oli Brita Rytkönen. Neljäskin lapsi syntyi 1858 Jylhä no. 12:ssa, mutta 1859 perhe muutti torppareiksi Saarela no. 3:n, jossa viides ja kuudes lapsi syntyi.

Laurilla ja Sohvilla oli lapset:

1.    Maria Väänänen, kast. 15.8.1852 – 2.10.1852.
2.    Samuel Väänänen, kast. 25.8.1853.
3.    Johan Henrik Väänänen, 1858 – 1858.
4.    Heikki Väänänen, s. 1.5.1858 Jylhä no. 12, seppä Leppävirralla, pso. Anna Liisa Kauhanen, s. 1867.
5.    Vilhelmiina Väänänen, s. 4.1.1861
6.    Maria Väänänen, s. 1.7.1864

***

Heikki Väänänen (Henrik, Henrikki) syntyi 1858 Pielavedellä, mutta muutti jossain vaiheessa Leppävirralle, nähtävästi vuoden 1881 jälkeen. Siellä hän 1887 avioitui 1850 syntyneen Loviisa Pääkkösen kanssa, mutta onni jäi lyhyeksi, sillä Loviisa kuoli jo samana vuonna. Heikin toinen vaimo oli Anna Liisa Kauhanen, s. 1.12.1867 Leppävirralta. He asuivat Leppävirran kirkonkylällä  .

Sukutarinan mukaan seppä Heikkä valoi Leppävirran kirkonkellot, mutta se ei lie todennäköistä, sillä 1846 käyttöön otetun ja 1862 vihityn kirkon kellot ovat vuosilta 1836 ja 1845.

Väänäsiä

Pohjois-Savon suurimpiin talonpoikaissukuihin kuuluu Korhosen ja Miettisen suvun rinnalla Väänäsen suku, jota nimeä kantaa nykyään lähes 5.000 suomalaista. Nimi saattaa liittyä sanaan venäläinen, merkityksessä karjalainen tai kreikanuskoinen, tai nimen lähtökohtana voi olla joku nykyään jo unholaan jäänyt sana, käsite tai maastonimen alkuosa väänä, väänne tms.

Väänänen –nimestä on tietoja Juvalta, Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Tavinsalmelta ja Vesulahdelta jo 1500-luvulta  . Eräs Antti Väänänen (Anders) oli perustanut talonsa 1540-luvulle mennessä Ruokoveden itärannan Väänälänrannan seuduille – hän oli tullut Kehvoon Rantasalmen Tuusmäeltä. Toisen itärannan talon ensimmäinen isäntä Lauri Väänänen (Lars) lienee ollut Kehvon Väänäsiä. Tavisalmen pitäjän (nyk. Kuopion ympäristö) vanhimmassa verokirjassa 1552 mainitaan eräs Antti Väänäin -niminen mies, joka on sinne arvattavasti etelästä tullut muiden uudisasukkaiden tavoin. Hänestä näyttävät Pohjois-Savon Väänäset polveutuvan.

Edellämainittu Antti Väänänen esiintyy Tavisalmen pitäjän Kehvon kylässä maanviljelijänä. Hän muodosti kahden muun talonpojan, Antti Korhosen ja Olli Ikäheimosen, kanssa yhtiön joka lienee saanut elantonsa kaskenpoltosta, kuten tapana oli. Yhtiön alue käsitti arviolta ehkä nykyiset Kuopion maalaiskunnan Kehvon, Väänälänrannan ja Hamulan kylät. Antti Väänäsen pojat ja pojanpojat siirtyivät eri tahoille. 1600-luvun alkupuolella näyttää suku jakautuneen juuri edellämainittuihin kolmeen kylään.

1600-luvun puolivälissä näkyy Väänäsiä myös Nilsiän Reittiön kylässä. Reittiön suvun kantaisänä voidaan pitää Matti Väänästä (Mats Wänäin), noin 1655 - k. 6.3.1745, jolla oli poika Lauri Väänänen (Lars Matsson Wänäin), 4.4.1693 - 31.12.1759.



jatkuu.....