Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2006.

Lasten kummit

Lasten kummilistojen selvittely on hyödyllistä. Monesti heidän kauttaan saa viitteitä muutoin tuntemattomista sukulaisista.

Esiäitini syntyi 20. tammikuuta vuonna 1786 Karjalohjan Karkalin talossa. Viereinen kuva on otettu vuonna 2002, mutta talo lienee muuttanut muotoaan välillä montakin kertaa.


Kolme päivää myöhemmin hän sai kasteessa nimen Hedvig. Kummeina olivat seuraavat henkilöt:

Lohjantaipaleen Hakalan talon isäntä Erik Johansson, saman kylän Passin talon isäntä Petter Gabrielsson, Lohjansaaren Kiertlän rusthollin leskivaimo Kirstin Rautell ja Suurniemen talon leskivaimo Maria Henriksdotter. Kasteen toimitti kirkkoherra Florin.

Näistä Erik Johansson oli Hedvigin setä ja Kirstin Rautell Hedvigin äidin serkku. Petter Gabrielssonin vaimo oli puolestaan Hedvigi isän serkku. Maria Henriksdotter asui naapurissa, Suurniemessä. Hänen sukulaisuutensa Karkalin isäntäväkeen on epäselvä eikä sellaista ehkä olekaan.

Joka tapauksessa tämä yksittäistapaus kertoo pienen tarinan erään perheen kuopuk…

Rakuuna Petter Fiellberg

Vuoden 1708 tienoilla syntyi Suomusjärven Laidikkeen kylässä Petteri Fiellberg, jonka vanhemmat olivat Jöran Matsson ja Maria Sigfredsdotter (Yrjö Matinpoika ja Maria Sipintytär).

Yrjön ja Marian vihkimistä ei löydy Suomusjärven tai lähipitäjien luetteloista eikä heille tuntuisi syntyneen muita lapsia. Petterin käytti sotilasnimeään sukunimen kaltaisesti ja hänen omilla lapsillaan se vääntyi persoonallisiin muotoihin kuten Fjellström tai Fiellström.

Petteri on yksi niistä monista sotilaan uralle joutuneista esi-isistäni, joiden sukuperän selvittäminen on käynyt ylivoimaiseksi. Hän asui perheineen Laidikkeen Sipilän talon sotilastorpassa ja hänen puolisonsa oli Valpuri Matintytär. Valpurin vanhemmista ei ole tietoa, vihittäessä hän asui Sipilässä piikana.

Petteri Fiellbergin jälkeläisiä on runsaasti Harri Lintulan ansiokkaassa "Sukumme - Fredrik Kihlmanin -suku" kirjassa. Fredrik Kihlman oli aviossa Petterin pojantyttären, Eva Fjellströmin kanssa.

Kirjan tilaustietoja;
Julkaisija:

Lampuoti Abram Eriksson

Kiskon Kajalan kylän Kaijan taloon ilmestyi 1770-luvulla lampuodiksi muuan Abram Eriksson puolisonaan Marta Eriksdotter. Pariskunnan syntymävuosiksi on merkitty 1730 ja 1739.

Kiskon kastettujen ja vihittyjen luetteloista ei löydy lisätietoja heidän syntyperästään. Onneksi muuttaneiden luettelot tuolta ajalta ovat säilyneet. Vuodelta 1773 löytyykin tieto, että Pohjan pitäjästä on muuttanut Kaijalle em. pariskunta lapsineen.

Pohjan seurakunnan kirkonkirjoja tuhoutui runsaasti Pappilan tulipalossa vuonna 1794, mutta onneksi rippikirjat ovat säästyneet vuodesta 1727 alkaen.

Niiden läpikäynti Turun maakunta-arkistossa toi onnekkaan sattuman - löysin sattumalta heti oikean kohdan ja pystyin toteamaan Abramin olleen ennen Kiskoon muuttoaan lampuotina Bollstadin rusthollissa. Rippikirjojen avulla pystyin selvittämään Abramin isäksi Pehrsbölen kylän Uppgårdin lampuodin, Erik Abramssonin ja tämän ilmeiseksi isäksi Abram Matssonin.

Valitettavasti vuonna 1739 syntyneen Martan vanhemmat ovat ainakin t…

Elias Lönnrotin Emännyskoulun.....

Nykyinen Lönnrot Opisto periytyy Elias Lönnrotin testamenttiin. Siinä Sammatissa syntynyt ja suuren osan elämäänsä asunut kulttuurimies määräsi lähes 80000 kultamarkkaa käytettäväksi suomenkielisen kansakoulun perustamiseen nimenomaan tytöille. Lönnrot toivoi, että koulussa opetettaisiin erityisesti kotitaloutta. Testamentti lupasi myös vapaaoppilaspaikkoja vähävaraisille sammattilaisperheille.

Elias Lönnrotin Emännyyskoulu perustettiin vihdoin vuonna 1897 ja se toimi tuolla nimellä aina vuoteen 1948. Tänä aikana opetusta sai 1333 nuorta naista. Oheisessa kuvassa ovat vuosikurssin 1927-28 oppilaat ja opettajat.

Kuvassa olevat henkilöt:

Elma Aalto Nummi, Järvenpää / Impi Heinonen, Taivassalo
Martta Forsgren Nummi, Oinola / Kerttu Elg, Nummela as.
Lempi Kämi, Kiikala / Irene Kesäniemi, Somerniemi
Hilda Pitkänen, Porvoo, Askola / Sylvi Viander, Nummi
Eine Uoti, Urjala, Tursa / Martta Kölli, Matku
Alli Linna, Porvoo, Askola / Katri Vattala, Loimaa, Kojonperä
Taimi Salmio, Karjalohja / Lausa Nyman,…

Perukirja 99 vuoden takaa

Muutama päivä sitten esittelin Kiskon Kajalan kylän lampuodin, Aleksanteri Erkinpojan.

Hänen kuoltuaan sata vuotta sitten syksyllä 1906, pantiin pesänkirjoitus toimeen vasta vuoden päästä. Tuona aikana oli pidetty huutokauppa, jossa perheen lapset myivät vanhempiensa jäämistöä. Ohessa on puhtaaksikirjoittamani kopio tästä dokumentista.

Sukututkijalle tälläinen luettelo antaa sangen paljon tietoa. Ensin on lueteltu tarkkaan perheen elossa olevat jäsenet, sitten omaisuus ja lopuksi allekirjoitukset. Suurin osa lapsista on tyytynyt puumerkkeihin. Puumerkit tosin puuttuvat tästä puhtaaksi kirjoitetusta kappaleesta.

Todistajina ja varsinaisina kynämiehinä ovat olleet vouti K. E. Dahlberg Kosken ruukilta sekä David Koivuniemi Kiskosta.

Kuuntelussa Steeleye Span : Please to see the King -albumi

Kuka oli Erik Pipare

Eräs esi-isistäni oli sotilas Erik Pipare, joka asui perheineen Karjalohjalla. Hänen vaimonsa oli nimeltään Maria Jaakontytär. Ensimmäinen merkintä rippikirjoissa on 24.1.1763, jolloin perhe ilmestyy Pipolan kylään. Tuolloin perheessä on jo kolme lasta; Johan (-57), Maria (-59) ja Brita (-62). Rippikirjoissa vuodesta 1774 eteenpäin on Erikin syntymäajaksi kirjattu 8.6.1738.

Ketkä siis olivat sotilas Erik Piparen vanhemmat?

Mikäli hän oli kotoisin Karjalohjalta, tulee ensimmäiseksi tutkittavaksi 8.5.1738 Lohjantaipaleen kylässä syntynyt sotilaan lapsi Erik. Isä Erik Loosten on tullut tutuksi mm. Elias Lönnrotin esivanhempana.

Päivämäärän muuttuminen kuukaudella ei olisi kovin ihmeellistä. Lisäksi Erik Piparen Karjalohjalla syntymistä tuntuisi tukevan se, että yleensä vain paikkakuntalaiset on merkitty rippikirjoihin päivämäärän kera.

Seurattaessa toiseen suuntaan 8.5.1738 syntynyttä Erikkiä selviää hänen asuneen perheensä luona vielä 1760-luvun alussa, jolloin hänet on merkitty rengiksi. T…

Esine vuodelta 1808

Kuvassa näkyvä esine on siihen tehdyn kirjoituksen mukaan vuodelta 1808. Luultavasti kyseessä on joku kehruuseen liittyvän laitteen osanen, mutta mikä?

Ehkä joku tunnistaisi, mistä tämä kooltaan noin 40*40 cm oleva kapine on peräisin.


VASTAUS 19.06.2006

Timo Siukonen on ystävällisesti toimittanut minulle seuraavan viestin. Viestin alkuperäinen kirjoittaja haluaa pysytellä tuntemattomana - kiitän nopeasta reagoinnista!

"Ellen tietäisi että se ei voi olla rätväkän sylkyttäjä, hotkovälpperö, piimäkuurnotin sen enempää kuin vasenkätisiä varten konstruoitu kurttuvatvokasvinkaaja väittäisin että se on jonkinlainen teline köyden, narun tai langan kerimiseksi eli vyyhtimiseksi. Tavalliset kansanomaiset vyyhdinpuut eivät ole näin järeätekoisia joten olisiko tämä kuulunut jonkun kauppiaan tai vallan manufaktuurin kalustoon. Tukevahko rakenne jalustoineen (onko jalustassa jälkiä kiinnityksestä penkkiin, siis ruuvinreikiä tms.) viittaisi siihen että vasemmanpuoleiseen tappiin( se kai pyörii?) o…

Aleksanteri Eriksson

Aleksanteri Erkinpoika syntyi Kiskon pitäjän Kajalan kylän Tinon talossa heinäkuun viimeisenä päivänä 1832. Isänsä kuollessa oli Aleksanteri vain 17-vuotias ja joutui täten nuorena poikana ottamaan vastuun tilan hoidosta. Kaikki Aleksanterin sisarukset olivat kuolleet joko lapsina tai hyvin nuorina.
Aleksanterin serkun puoliso, etunimikaima Aleksanteri Fromholdt oli samaan aikaan naapuritalo Kaijan lampuotina. Tosin jo vuodesta 1865 tuli uudeksi lampuodiksi hänen poikansa August Wilhelm Fromholdt.

Aleksanterin ensimmäinen vaimo oli Perniöstä kotoisin ollut Maria Lovisa Petterintytär. Avioliitosta syntyi kolme aikuiseksi elänyttä lasta. Marian kuollessa nuorena vuoden 1860 lopulla ei Aleksanteri jäänyt kauaksi aikaa ilman puolisoa. Jo seuraavan vuoden helmikuussa hänet vihittiin kiskolaisen Engla Hammarin kanssa. Tämäkin liitto jäi lyhytikäiseksi Englan kuoltua muutaman vuoden kuluttua. Heille syntyi kaksi lasta kuolleena, joten liitosta ei jäänyt suvunjatkajia.

Englalla oli tosin aviot…

August Warelius ja Eva Ahlbom

August syntyi kolmilapsisen perheen keskimmäisenä lapsena kesällä 1843 Karjalohjan pitäjän Suurniemen talon torpassa. Rippikirjojen puutteellisten tietojen takia on mahdotonta selvittää tämän syntymätorpan tarkkaa sijaintia tai edes nimeä. Suurniemen maastossa vielä jäljellä joitakin tiluksiin kuuluneiden torppien perustuksia.

Augustin vanhempi veli Karl Kustaa muutti Suomusjärvelle vuonna 1865 mennessään naimisiin. Hänen siskonsa taasen meni naimisiin naapuripitäjässä, Mustiolla ja samoihin aikoihin August ryhtyi torppariksi Lohjantaipaleen kylän Passin taloon. Siellä asuessaan hän tutustui saman kylän Prunkan talon torpparin tyttäreen, samana vuonna syntyneeseen Eva Matildaan.

Evan vanhemmat olivat muuttaneet tiheään ympäri Karjalohjaa . Evalla oli kaksi sisarta, joista esikoinen tosin kuoli vain muutaman kuukauden ikäisenä. Hänen nuorempi sisarensa taasen muutti Helsinkiin 1864.
Eva ja August vihittiin toukokuussa 1866 ja vuoteen 1872 he asuivat Makkarjoen Isotalossa renkinä ja piikan…

Pitäjänräätäli Yrjö Karjalohjalta

Sarjassani salaperäisistä esivanhemmista on vuorossa Karjalohjalla vaikuttanut pitäjänräätäli Yrjö Yrjönpoika. Hänen puolisonsa oli Tallaan kylän ratsutilallisen, Abram Torsteninpojan tytär Sofia.

He menivät naimisiin vuonna 1761 ja seuraavana vuonna syntyi heidän ainoa lapsensa, tytär Maria Forsell. Aluksi perhe asui Immolan kylän Lavialahti -nimisessä torpassa. Torpan seuraava "isäntä" oli muuan Niilo Yrjönpoika.


Rippikirjan mukaan Yrjön perhe asui 1780-luvulla Kukkasniemessä, joka oli Lohjantaipaleen kylään kuulunut alue. Myös pitäjän lukkarilla, Erik Barkmanilla oli siellä asuntonsa.

Saman rippikirjan mukaan Yrjön perheessä asui hänen veljensä, räätäli Juho Yrjönpoika perheineen.

Näin ollen etsittäväksi jää veljesten isä, luultavasti jossain lähiseudulla asunut Yrjö. Rippikirjojen ja haudattujen luettelon ilmoittaman kuoliniän perusteella pitäjänräätäli Yrjö Yrjönpoika olisi syntynyt 1729 ja veljensä Juho 1717. Koska torpat monesti kulkivat Karjalohjan sekä Sammatin seudul…

Suomusjärven hautausmaalta

Suomusjärven hautausmaalta ollaan hävittämässä kokonaan muutamia hautoja. Eräs niistä on tässä;


Lauri Alfons Jokinen syntyi Suomusjärven Salitun kylän Vanhatalon Triisin torpassa. Hänen isänsä oli torppari Johan Erland Grönlund ja äitinsä tämän vaimo Olga Josefa Lindrot.Olga Josefan esivanhemmat ovat tämän kirjoittajalle tuntemattomia, mutta Johan Erlandin isä oli Triisin edellinen torppari, Johan Grönlund. Hänen vaimonsa oli nimeltään Eva Josefa Forsten. Heidät oli vihitty Suomusjärvellä 6.7.1857. Evan isä oli Suomusjärven Alhaisten rusthollin torppari Henrik Forsten ja äiti Leena Grundström.Suomessa on vanha sanonta, jonka mukaan kukaan ei ole kokonaan kuollut niin kauan kuin joku hänet muistaa. Vaikka Lauri Alfonsin hautapaikka on katoamassa kirkkomaalta, on ainakin allekirjoittaneella tallessa hänen sukunsa tietoja.

Mihin sukuun kuulun?

Monet aloittelevat sukututkijat tuntuvat olevan ymmällään siitä, mihin sukuun he kuuluvat ja mitä pitäisi tutkia.

Jos tehdään muutama matemaattinen laskutoimitus, huomataan helposti, että jokainen meistä omaa jopa 16 esivanhempaa jo neljännessä polvessa taaksepäin. Täten tutkittavaksi jo tuossa vaiheessa tulee 16 eri sukua. Avioliitot kaukaisten sukulaisten kesken saattavat jatkossa pienentää tuota kerrointa (x potenssiin kaksi), mutta kaiken kaikkiaan tutkija törmää valtavaan määrään esivanhempain sukuja 1700-luvulla päästessään.

Kannattaakin tarkkaan miettiä, mitä haluaa tutkia ja miten haluaa rajata kohderyhmänsä. Olen parinkymmenen vuoden aikana koostanut omia sukulaisiani ja tätä nykyä koossa on yli 20,000 nimeä 1400-2000 -luvuilta. Luonnollisesti näin suuri määrä tarkoittaa, että tutkija itse on välillä pihalla kuin lumiukko selvitystensä kanssa. Mielenkiintoista tutkittavaa vain on niin paljon, ettei millään malta tehdä rajauksia :)

Toki suuresta materiaalista on runsaasti apuakin…