Juhan suku-uutiset

Piikkiön Rungon kylän Pietilän eli Yli-Rungon palstatilan omistajaksi tuli 1890-luvulla Lapin Tl pitäjässä syntynyt Fredrik Vahlroos. Hän oli naimisissa lietolaisen Maria Sofia Grönlundin kanssa. Fredrik oli ollut Rungon kylän taloissa renkinä tavatessaan Maria Sofian, joka taasen oli ollut piikomassa Kosken puustellissa. Vuonna 1866 syntynyt Fredrik ja häntä viisi vuotta vanhempi morsian vihittiin 1888. Seuraavana vuonna syntyi esikoispoika Karl Aksel Fredrik. Hän sai vuoteen 1900 mennessä seuraa Juha Jalmarista, Otto Vilhelmistä, Kustaa Ilmarista, Hilda Maria Aleksandrasta ja Naima Elina. Viimeksi mainittu tyttönen tosin kuoli parin kuukauden ikäisenä vuonna 1900. Perheen lapsista Kustaa Ilmari lähti sisällissotamme aikana sotilaaksi ollen vuonna 1919 Santahaminassa. Tuohon aikaan Santahaminan vankileirillä tapahtui erittäin traagisia em. sotaan liittyviä asioita, mutta viranomaisilla oli muitakin murheita. Metyylialkoholia myytiin monin paikoin epätoivoisille janoisille kohtalokkain

 Auranmaan harvalukuisten kartanoiden joukkoon kuuluva Kosken kartano veti puoleensa väkeä pitkienkin matkojen takaa. Samalla sen luomat yhteydet toivat Kosken kappeliin hyvinkin erilaista väkeä Ruotsista saakka. Eräs perhe, jonka sukujuuria voi seurata entisen emämaamme puolelle, on Vähä-Sorvaston sahan ”puukhollari” eli kirjanpitäjä, entinen puuseppä Anders Gedda. Hän oli syntynyt vuonna 1725 ja 1750-luvun alussa hänet tapaa Someron Åvikin lasiruukin puuseppänä.  Tämän laitoksen oli perustanut Sillanpään kylään kartanonomistaja Jacob Reinhold de Ponti 1748.  Myöhemmin herra Gedda siirtyi Pitkäjärven kartanonvuokraajaksi.  Åvikin lasitehdas perusti 1761 Kosken kappeliin, mukavien kulkuyhteyksien päähän, sahan. Tämän tarkoituksena oli ensisijaisesti tehostaa polttoaineen eli puun tuotantoa tehtaan tarpeisiin. Tätä menikin suunnattomia määriä, sillä parhaimmillaan Åvik työllisti noin 300 henkeä. Tehtaan tarina päättyi rajuun tulipaloon toukokuussa 1833. Sen jälkeen oli pystyssä ainoasta