Siirry pääsisältöön

Alkoholin vaaroja Piikkiössä

Piikkiön Rungon kylän Pietilän eli Yli-Rungon palstatilan omistajaksi tuli 1890-luvulla Lapin Tl pitäjässä syntynyt Fredrik Vahlroos. Hän oli naimisissa lietolaisen Maria Sofia Grönlundin kanssa. Fredrik oli ollut Rungon kylän taloissa renkinä tavatessaan Maria Sofian, joka taasen oli ollut piikomassa Kosken puustellissa. Vuonna 1866 syntynyt Fredrik ja häntä viisi vuotta vanhempi morsian vihittiin 1888. Seuraavana vuonna syntyi esikoispoika Karl Aksel Fredrik. Hän sai vuoteen 1900 mennessä seuraa Juha Jalmarista, Otto Vilhelmistä, Kustaa Ilmarista, Hilda Maria Aleksandrasta ja Naima Elina. Viimeksi mainittu tyttönen tosin kuoli parin kuukauden ikäisenä vuonna 1900.

Perheen lapsista Kustaa Ilmari lähti sisällissotamme aikana sotilaaksi ollen vuonna 1919 Santahaminassa. Tuohon aikaan Santahaminan vankileirillä tapahtui erittäin traagisia em. sotaan liittyviä asioita, mutta viranomaisilla oli muitakin murheita. Metyylialkoholia myytiin monin paikoin epätoivoisille janoisille kohtalokkain seurauksin. Useita henkilöitä ehti kuolla ennen kuin tilanne saatiin kuriin poliisin taholta. Laitonta alkoholia ehdittiin kuitenkin välittää tai kuljettaa myös maaseudulle. Metyyliä sisältänyt juoma oli käytännössä vahvaa myrkkyä, jonka nauttija oli lähes varman kuoleman edessä.

Kustaa Ilmari tuli lomille kotiin syyskuun alussa 1919 tuoden mukanaan tätä rohtoa. Yhdessä isänsä kanssa nuorukainen ryhtyi tarjoamaan kupposia lähitalojen miehille. Ilmeisesti Fredrik Vahlroos ja hänen poikansa ottivat suurimmat annokset, sillä molemmat sairastuivat välittömästi ankarasti. Kustaa Ilmari sai voimakkaita oksennuskohtauksia, jotka saattoivat pelastaa hänen henkensä. Isä Fredrik sitä vastoin kuoli aineen aiheuttamiin komplikaatioihin muutaman päivän päästä kärsittyään valtavia tuskia. Myös lähitalojen miehet saivat tuta väärennetyn alkoholin vaarat pahoinvointina ja oksennuksina. Tämä kaikki siitä huolimatta, että viina oli ollut vain ”vähän toista limonaadipullollista”.

Sanomalehti Uusi Aurassa julkaistiin Fredrik Wahlroosin kuolinilmoitus muutamia päiviä myöhemmin. Sen mukaan palstatilallinen Wahlroos ”lyhyen ajan sairastettuaan rauhallisesti nukkui kuolon uneen”. Kaipaamaan jäivät leski Maria, viisi poikaa, yksi tytär ja yksi lapsenlapsi monien tuttavien sekä kaukaisempien sukulaisten keralla.

Mainittakoon lopuksi, että Fredrik Wahlroos oli räätäli Grönholmin tyttären, Lovisa Karolinan avioton poikalapsi. Hän syntyi maaliskuussa 1866 Kaukolan kylässä Lapin Tl pitäjässä.  Maria Sofia Grönlundin isä oli mylläri Liedon Nautelan Knaapilla.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eino Leinon räväkkä runo

Eino Leino oli aikoinaan kantavieras jo ammoin puretussa ravintola Centralissa Keskuskadulla Helsingissä. Leinon hartaisiin ihailijoihin kuului eräs kappalainen Pohjois-Suomesta, joka tavan takaa muisti runoilijaa rahakirjeellä tasoittaakseen siten Leinon vaivalloista tietä. Hänen korviinsa kantautui kuitenkin tieto, että rahat joutuivat pikemminkin käytetyiksi Centralin antimiin kuin porvarillisen elämän tarpeisiin, joihin ne lähinnä oli tarkoitettu. Niinpä kappalainen kirjoittu nuhtelukirjeen kehottaen Leinoa vastedes pysyttelemään kaidalla tiellä. Tämän paimenkirjeensä hän osoitti Centraliin, koska arveli, että se sitä kautta tavoittaisi runoilijan nopeimmin. Kirje tuotiin Leinolle pöytään. Hän luki sen kulmiaan rypistellen ja kirjoitti oikopäätä vastauksen postikortille. Se oli tietysti runomittainen; Liirum laarum lappalainen haista paska kappalainen siinä sulle paras keino ystäväsi Eino Leino

Johan Thauvoniuksen jälkeläisiä seitsemän polvea

Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauvonius oli kyseisen talon sekä sen naapurissa sijainneen Piekkalan rusthollin omistaja joskus 1700-luvun alkupuoliskolla. Innostuin tämän pohjalta tulostamaan oheisen jälkipolvitauluston, jonka lähtöhenkilönä on Kristerin isä, Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius. Itselleni oli yllättävää huomata, että vaikka Thauvoniukset ovat isänäitini kaukaisia sukulaisia, löytyy oheisesta taulustosta myös isänisäni sukua. Koska vuosisadasta toiseen pyörittiin melko pienessä maantieteellisessä piirissä, ei tämä loppujen lopuksi ole kovin ihmeellistä. Suku Taulu 1 I. Johan Thauvonius. Syntynyt 05.10.1615 Karjalohja,Tavia. Kuollut 07.02.1690 Karjalohja. Kirkkoherra. Pohjan pitäjän Antskogin ruukinsaarnaja vuonna 1648, viimeistään1656 mainitaan Karjalohjan kirkkoherrana. –Puoliso Elisabet Agricola. Kuollut 1723 Suomusjärvi. Usk

Skotit Pernajassa?

Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun sukua yritettiin saada virallisesti aateloiduksi. Yksi ehkä kaikkein mielikuvituksellisen tarina on peräisin Teit -suvun papereista 1640-luvulta. Vuoden 1642 toukokuussa pernajalaiset ylimajoitusmestari Nils Boije ja ratsumestari Fabian Berndes antoivat nimittäin Tukholmassa todistuksen 1550-luvun puolivälissä eläneen Lars Matsson Teetin pojanpojanpojan, kapteeni Johan Matsson Teetin aatelisesta sukuperästä. Tämä tapahtui Johanin hakiessa paikkaa tuolloin perustettuun Ruotsin Ritarihuoneeseen. " Eräs aatelismies Skotlannista, Henning Teet af Perno, palveli Birger jaarlia sinä aikana kuin tämä valloitti Hämeen ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle Anno Christi 1250. Sitä kautta hänestä tuli kunnioitettu mies Suomessa ja hän rakensi Pernajan kirkon ja nimitti kirkon ja pitäjän isänsä talon Pärnon mukaan Skotlan