Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2012.

Nyberg ja von Fieandt

Claes Henrik Nybergin ja Ottiliana Anna von Fieandtsin jälkeläisiä vuosilta 1824-1914. Tähän päättyy pienjulkaisujen digitointisarja. Näitä löytyy lisää Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, joka on tietääkseni Pohjois-Euroopan laajin omassa lajissaan.


Nyberg och von Fieandts

Kanadan suomalaisten muistoalbumi

Tässä muistoalbumissa on kuvia Toisessa Maailmansodassa kuolleista Kanadan suomalaisista. Valitettavasti yksi sivu puuttuu, mutta se on sitten tässä erikseen!
Kanadan suomalaisten muistoalbumi


Kurki -suku

Tällä kertaa verrytellään ruotsin kielen parissa herra Gottlundin johdolla - olkaa hyvä;


Familjen Kurck

Hollming -sukua

Tänään tutustutaan Hollming -sukuun vuodelta 1898 peräisin olevan julkaisun muodossa. Klikkaa alla olevaa kuvaa! Hollming - sukuluettelot

Zweygberg, teurastajan vaimo

Erään kaukaisen serkkuni, teurastaja Henrik Leander Wareliuksen puolisoksi vihittiin Helsingin kaupungissa vuonna 1880 neiti Maria Kustava Zweygberg. Koska sukunimi oli mielestäni hyvin erikoinen,katselin morsiamen vanhempia hieman tavallista tarkemmin.

Hyvin nopeasti selvisi mielenkiintoinen detalji. Sekä Maria Kustavan isä että äiti oli syntynyt aviottomana lapsena. Karl Magnus Zweygberg Mustion ruukilla vuonna 1820 ja Sofia Charlotta Zweygberg Inkoon Moran kylässä 1835. Harvinaista kyllä, Karjaan vihittyjen luettelon mukaan molempien sukunimi oli todellakin Zweygberg jo ennen avioliittoa.

Sofia Charlottan kohdalla tässä ei olekaan mitään kummallista, sillä hänen äitinsä oli Eva Maria Zweygberg, Inkoon Moran Smedsin talollisen tytär. Tämän Eva Marian isä taasen oli varakorpraali ja Smedsin isäntä Henrik Johan Z, joka oli syntynyt Siuntion Kalansin talossa vuonna 1759. Puolisonsa Margareta Grönvallin kanssa hän oli tullut Siuntiosta Inkooseen 1800-luvun alussa.

Kun mennään Zweygbergi…

Hammar -sukua Kiskosta

Päivänä muutamana on Suku Forumilla ollut puhetta kiskolaisesta Hammar-suvusta. Vaikka "kantaisä" Kiskossa, rusthollari Arvid Hammar, ei olekaan minulle sukua, olen merkinnyt muistiin hänen jälkeläisiään. He nimittäin liittyvät moniin tutkimiini sukuihin tiiviisti ja olipa isoisäni isoisä hetken aikaa naimisissa erään sukuun kuuluneen naisen kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaksi lastakin, mutta molemmat kuolleina. Lisäksi tämän Engla LoviSa Hammarin avioton tytär Florentir asui em. perheessä loppuikänsä.


Hammar -sukua olisi mielenkiintoista tutkia enemmänkin, mutta tällä hetkellä ei aika millään riitä siihen. Tässä joka tapauksessa kokoaamani materiaalia, jos siitä on jollekin iloa.
Suku Taulu 1 I. Gabriel Hammar. Syntynyt 04.01.1761 Kisko,Hongisto. Kastettu 06.01.1761 Kisko. Rusthollari. Appensa jälkeen Kiskon pitäjän Honkapyölin kylän Pamsiksen rusthollin isäntänä. Gabrielin isä oli Hongiston rusthollin isäntä, Arvid Hammar ja äiti vaimonsa Maria Ström. Leena…

Loimaan väestö vuonna 1749

Tänään iloitaan Timo Verhon meidän kaikkien iloksi luovuttamasta Loimaan väestö 1749 -dokumentista. Löydät sen täältä! Tiedosto on pdf-muodossa ja siitä on varmasti iloa kaikille ao. pitäjän parissa painiskeleville tutkijoille. Veli-Pekka Toropainen on käynyt Timon työn lävitse, joten virheitä ei pitäisi löytyä!

Perniön lehteril

Maisteri M. A. Knaapinen kirjoitti "Perniön Pitäjä" -historiateokseen sen historiallisen osuuden. Tässä yhteydessä hän otti esille mm. August Dahlströmin kertomuksen 1860-luvulla tapahtuneesta Perniön keskiaikaisen kivikirkon korjauksesta. Värlässä asunut Dahlström tarinoitsi paikallisella murteella seuraavaa;

"Lehterin penki oli juur niinku kuistintrapu ja lehter ol hyvi lövjä, et seem puole syrkonk ol kokonas lehteri al. Lehteril mentti ylös alhalt puolt, sielt kesi misä ny o uus lehter ja trapu menip pitki eteläse seinä vierusta ylös. Trappuje alhalpääs ol ovi.
Ku tultti ylös lehteril, ol pitki seinä konk ain lehterin keskel saak. Siit men sit konk alas ain syrjäs saak, et voi telt poikkongilt mennä penkeis. Se ensmäne osa ku ylös tultti ol nimeltäs alilehter, ja toine osa ol ylilehter.
alumane ol paljom pimjemp, ette sin oikkin tavalisil pyhil paljo mentty ja siel oliki melkjäst ain tila."

Tämä selvityksen perusteella Perniön kirkon lehteri oli 1860-luvulle saakk…

Kolmen suurmiehen sukulaisuus

Maassamme ilmestyi 1910-luvun lopulla hetken aikaa Genealogica -niminen aikakauslehti, johon alan asiantuntijat sekä harrastajat kirjoittivat sukuselvityksiä. Lisäksi mukaan mahtui paikallishistoriaa, yleistä Suomen historiaa sekä pohdiskelua sukututkimuksen tekemisestä arkistojen järjestelyä myöten.

Näistä lehdistä voi pongata monta mielenkiintoista asiaa, joista tähän alle olen napsinut yhden - Osmo Durchmanin tekemän koosteen "kolmen ylipäällikö sekä entisen valtionhoitajamme keskinäinen sukulaisuus". Muistettakoon, että herra Durchmanilla ei luonnollisesti ollut mitään tietoa siitä, että ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimista sekä senaattori Per Evind Svinhufvudista tulisi vielä joku päivä tasavallan presidenttejä.




Vimanit

Kiskon Viiarin kylän Sepän rusthollia pitkään hallinnut suku alkoi 1700-luvun loppupuoliskolla esiintyä sukunimellä Viman. Vimanit verkostoituivat jo varhain alueen muiden merkittävien sukujen kanssa. Näin elokuussa 1708 syntyneen Henrik Henrikssonin ja hänen aatelisia sukujuuria omanneen vaimonsa Helenan jälkeläiset muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden kiskolaisia rusthollareita ja heidän puolisoitaan. Vimanien sukujuuria voisi seurata pidemmällekin historian hämäriin, mutta tässä esityksessä lähtökohtana on em. Henrik Henriksson.

Viereinen kuva on ns. Haapaniemen hautakappelin sisäseinältä. Kun tämä keskiaikainen kartano oli tavallaan lakannut olemasta, joutui sen käyttämä kappeli lopulta Viman-suvun haltuun.



Taulu 1
I. Henrik. Syntynyt 14.09.1708 Kisko,Viiari. Kastettu 15.09.1708 Kisko. Kuollut halvaus 11.03.1787 Kisko,Viiari. Haudattu 13.03.1787 Kisko. Rusthollari. Kiskon Viiarin kylän Sepän talon rusthollari 1730-luvun lopulta alkaen. Vanhemmat Henrik Larsson ja Catarina Ni…