Pari puumerkkiä

Joskus hyvin pienikin ja lähes merkityksetön löytö voi olla todella hauska. Tällä kertaa sellainen osui silmiini Kiskon seurakunnan tammikuun toisena päivänä vuonna 1738 pidetyn kirkonkokouksen pöytäkirjasta. Kyseisen dokumentin allekirjoittajien joukosta löytyy nimittäin peräti kaksi suoraa esivanhempaani; Suomusjärven Arpalahden rusthollari Simon Gudmunsson ja Lahnajärven Reukan talollinen Johan Jöransson. Vaikka pöytäkirjan tekijä onkin kauniilla käsialalla kirjannut miesten nimet, ovat he saaneet omakätisesti piirtää puumerkkinsä niiden alle.

Eräällä tapaa tämä löytö on ensimmäinen konkreettinen osoitus esi-isieni elämästä. Vaikka Arkistolaitoksen digitoima pöytäkirja on puhtaaksi kirjoitettu versio vuodelta 1808, se ei vähentäne puumerkkien arvoa.

Simon Gudmunsson on piirtänyt eräänlaisen M-kirjaimen, jossa on alaviiva. Reukan Johan on tyytynyt kolmeen pystysuoraan viivaan. Molemmat isäntien suvut olivat hallinneet talojaan jo hyvin pitkään, sillä esimerkiksi Arpalahden väkeä voidaan seurata aina maakirjojen aloittamiseen saakka vuonna 1540.
Lahnajärven Reukalla sama suku oli isännöinyt ainakin vuodesta 1629 lähtien.

Puumerkillä ja myöhemmin nimikirjoituksella on ollut uskomaton voima. Mikään dokumentti ei vielä tänä päivänäkään ole lainvoimainen ellei sen alle ole vedetty osapuolten nimiä. Vaikka tekninen kehitys on ollut valtavaa, pidetään vanhanaikaista kynällä tehtyä merkintää edelleen kaikista voimakkaimpana symbolina sopimuksen synnystä.

Täytyypä lähimmän vuoden aikana oikein urakalla etsiä muiden suorien esivanhempien puumerkkejä tai jopa omakätisiä nimikirjoituksia. Niitä voi bongata vaikkapa perukirjoista, sillä Simon ja Johan saivat piirtä puumerkkinä kuudennusmiesten ominaisuudessa.