Hourun sukua

Olof Törielinpoika, Tyrgilinpoika,  oli isäntänä Saloisissa eli Salossa, joka nykyään on Raahen aluetta. Hänen vaimonsa oli Brita Jönsintytär (Fordell-sukua), ja Saloisten maat omisti nähtävästi Britan isä. Heitä ei ilmeisesti mainita lainkaan oman elinaikansa asiakirjoissa, vaan he ovat vain nimiä eräässä 1560-luvun sukuselvityksessä ja olivat kuolleet ennen 1548.

Olofin alkuperä jää tuntemattomaksi. Hän saattoi nimestään päätellen olla kotoisin Ruotsista, sillä Töriel on esikristillisen ajan skandinaavisen Tyrgils-, Thorgils-nimen muoto. Eräs Olaff Törgelinpoika mainittiin nyky-Vaasan seudun Mustasaaressa lautamiehenä 1510 ja Tukholman kaupungin pöytäkirjoissa kerrotaan todistajana olleesta eräästä Oloff Törielinpojasta, jonka kotipaikka oli Porin seudun Ahlainen. Jompi kumpi näistä tai molemmat saattoivat olla sama kuin Saloisten Olof.

Olofilla ja Britalla oli pojat:

1. Josef Olofinpoika, peri suurimman maaosuuden, myöhemmin nimeltään Juusola, Saloisten mittavin tila 3 ha:n viljelymaineen  .
2. Olof Olofinpoika, peri hiukan alle 2 ha:n tilan, myöhemmältä nimeltään Hannula, ks. alla.
3. Hans Olofinpoika, sai pienimmän perintöosuuden, alle 1 ha:n kokoisen Tokolan.

Olof Olofinpoika lienee syntynyt heti 1500-luvun alussa. Hän peri Saloisissa hiukan alle kahden hehtaarin tilan, joka myöhemmin sai nimen Hannula, Olofin pojan mukaan. Olof toimi lautamiehenä sekä 1560-61 Limingan ja Oulun erämaiden voutina. Hän saattoi myös olla nimismies Pyhäjoella, sillä Olofin nuorin poika, myös Olof nimeltään, peri Pyhäjoen kartanoksi mainitun tilan, jonka heidän sukulaisensa Lars Fordell oli saanut läänitykseksi Kustaa Vaasalta 1558. Olof kuoli n. 1576-77 ja hänellä oli kolme poikaa:

1. Hans Olofinpoika, peri Saloisten Hannulan talon, maakauppias ja 1634 veronmaksukyvytön.
2. Olof Olofinpoika, talollinen Hourulla, maakauppias, nimismies, ks. alla.
3. Markus Olofinpoika, porvari Sigtunassa.



Olof Olofsson nuorempi asutti Mårten Fordellilta 1573 tai 1574 ostettua tilaa Pyhäjoen Pohjankylässä, joen pohjoisrannalla. Tätä tilaa alettiin myöhemmin kutsumaan Hourulaksi, koska se sijaitsi Hourunkosken   partaalla. Osa Olofin jälkeläisistä alkoivat paljon myöhemmin käyttämään sukunimeä Houru; se on elävä sukunimi vielä tänäänkin.

Hourulasta tuli yksi pitäjän suurimmista taloista. Vuonna 1592 osti Olof Sigtunaan muuttaneelta todennäköiseltä veljeltään Markukselta lisämaata Pyhäjoelta, Merijärveltä, Saloisten Piehingistä, Pattijoelta, Siikajoelta sekä Iistä, jotka Markus oli vaimonsa suvulta perinnyt tai ostanut. 1500-luvun loppupuolen veroluettelon mukaan oli Olofilla kunnioitettava määrä elikoita: 5 hevosta, 4 härkää, 30 nautaa ja 30 lammasta. Olof toimi myös maakauppiaana ja nimismiehenä ennen kuolemaansa n. 1602.

Hänen puolisonsa oli hailuotolainen Karin ja heillä oli lapset:

1. Nils Olofinpoika, viljeli isänsä kanssa Hourulaa, mutta kuoli jo nuorena. Hourula siirtyi silloin Nilsin vävylle.
2. Per Olofinpoika, porvari Oulussa 1609, pormestari 1611, 1614, ks. alla.
3. ?Markus Olofinpoika, osti 1599 autiotilan Pyhäjoelta.
4. 2 nimetöntä lasta.

***

Pohjanmaalla elettiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa kiihkeää aikaa. Pohjanmaan kaupalla oli jo vuosisataisia perinteitä, mutta nyt pyrki kruunu järjestämään verotulonsa alueelta ja Oulukin sai kaupunkioikeudet 1605.

Per Olofssonin sinetti

Viimeistään 1590-luvulla Pyhäjoella toiminut Per Olofinpoika siirtyi porvariksi Ouluun, jossa hänet mainittiin veroluettelossa 1609. Hän oli Oulun pormestari 1611 ja 1614. Vuonna 1614 hän kuljetti rahtia Tukholman ja Narvan välillä. Vuonna 1620 Per ja hänen poikansa Tyris vastasivat kolmanneksesta Oulun kalakaupasta. Per hankki sukuhaudan Oulun kirkosta ja lienee kuollut 1620-luvulla. Hänellä oli lapset:

1. Tyris Perinpoika, 1590 – 1640, porvari Oulussa, ks. alla.
2. Hans Perinpoika, 1590 – n. 1644, porvari Oulussa, pso. Magdalena Lithovius.
3. Per Perinpoika, mainittu Oulussa 1617.
4. Matts Perinpoika mainittu Oulussa 1611.
5. Nimetön tytär, pso. Anders.

Tyris Perinpoika syntyi ilmeisesti n. 1590. Hänestä tuli isänsä tavoin kauppias ja hänet mainittiin yhtenä yhdeksästä jo Oulun vanhimmassa porvariluettelossa 1611. 1628-30 hän toimi raatimiehenä ja ainakin 1628 seurakunnan kirkkoväärtinä, isäntänä. Tyriksen kaupankäynneistä antavat vuoden 1620 tulliluettelot hieman lisävalaistusta. Silloin hän vei Tukholmaan 5 lästiä (yli 7.500 l.) tervaa, 12 tynnyriä voita, 50 tynnyriä lohta, 80 leiviskää (n. 700 kg) kuoretta jne. Lisäksi hänen laivaansa käytettiin kruunun kuljetuksiin Preussiin.

Joskus 1610-luvulla Tyris avioitui Oulun kirkkoherran tyttären kanssa. Tämän nimi oli Katarina Lithovia. Tyriksen veli avioitui Katarinan siskon Magdalenan kanssa. Tyris kuoli n. 1640, Katarina eli vielä 1644. Heillä oli lapset:

1. Petrus Theodori, opiskeli Upsalan yliopistossa ja toimi Oulun pedagogion lehtorina 1640-47, pso. Maria Danielintytär.
2. Henricus Theodori, myös lisänimeltään Hoffrén, Turun raastuvanoikeuden asianajaja, pso. Margareta Bohm.
3. Karin Tyriksentytär, k. 1707, 1.pso. kultaseppä Kristoffer Bonstorp.