Jouluaaton lapsi

Tasan kaksisataa vuotta sitten jouluaattona syntyi Paimion Yrjövuoren kylässä renki Juho Jaakonpojalle ja hänen vaimolleen Anna Juhontyttärelle poikalapsi, jolle vanhemmat antoivat nimen Kustaa. Kastetilaisuus järjestettiin jo Joulupäivänä. Kummeiksi tulivat Tanisin rusthollaripariskunta Matti Matinpoika ja Liisa Matintytär, piika Leena Juhontytär samoin Tanisista sekä Yrjövuoren Supan torppari Henrik Valle.

Juholle ja Annalle oli tätä ennen syntynyt kolme lasta ja vuoteen 1831 mennessä perheeseen ilmaantui vielä viisi lasta. Esikoispoika Juho syntyi 1811 Kasvalassa, josta renki Juho muutti perheineen Sauvoon. Siellä syntyivät Anna Stiina ja Fredrik, kunnes perhe palasi Paimioon. Muuttojen yhteydessä äiti Anna nuorenee rippikirjoissa äkisti kuusi vuotta, kun syntymävuodesta 1791 tuleekin 1797. Isä Juho oli syntynyt 1787 Piikkiössä. Hänen isänsä oli rakuuna Jaakko Kurnfelt. Sopivasti myös Annan isä oli sotilas, nimittäin Sillilässä asunut rakuuna Juho Fager.

Juho Jaakonpoika ei perustanut isänsä sotilasnimestä, vaan otti 1820-luvun lopulla käyttöön sukunimen Skön.  Saman vuosikymmenen alussa Juho oli muuttanut Siililän Keskikylään rengiksi ja lopulta torppariksi. Tosin hänet mainitaan myös reserviläisenä myöhemmin, mutta mihinkään taisteluihin hän ei ottanut osaa. Juho Jaakonpoika Skön ja Anna Juhontytär menehtyivät molemmat vuonna 1860 Siililässä.

Jouluaaton lapsi Kustaa Skön muutti vuonna 1835 Sauvon Vahtisiin rengiksi. Palveltuaan hetken hän otti täysin uuden suunnan elämälleen ja pestautui armeijaan. Pesti löyty Ensimmäisestä Suomalaisesta Meriekipaasista. Tämä osasto oli laivatonta meriväkeä, joka oli ensin sijoitettuna Suomenlinnaan eli Viaporiin. Myöhemmin Meriekipaasi siirtyi lahden toiselle puolelle eli Katajanokan Merikasarmeille.

Puolisokseen Kustaa Skön löysi helsinkiläisen Anna Ulrika Eklundin, joka oli sulhastaan vuoden verran iäkkäämpi. Pariskunnan lapsia olivat mm. pojat Gustaf Reinhold ja Johan Adolf sekä tytär Olga Ulrika, joista ensin mainittu syntyi jo ennen avioliiton solmimista.
Kustaan vanhempi veli Juho käytti isänsä ja veljensä tavoin sukunimeä Skön. Hän nai Paimion Sukselan kylän Heikkilän rusthollarin tyttären Liisa Kustavan asettuen torppariksi saman kylän Hakalaan. Ihan puhtoinen mies ei torpparimme ollut, sillä 1841 napsahti päälle tuomio juopottelusta.
Tämä oli viimeinen sukanvarsi Kunnallislehdessä. Kiitän mielenkiinnosta ja mukavista palautteista sekä kysymyksistä.

Omantunnon tuskissa

Helmikuun seitsemäntenä päivänä 1873 ilmestyi Porin poliisivirastoon keski-ikäinen mies, joka sanoi olevansa entinen sotilas Taavetti Vilhelm Skön. Poliiseille hän teki seuraavan tunnustuksen;

"Kuleksiwaa elämää pidettyänsä oli hän talwella palwellut Marttilan talossa Wesilahden pitäjässä, josta hän oli karannut yöllä helmikuun ensimmäistä päivää wasten ja tullut kolmantena päiwänä Tyrwäälle.

Juotuansa siellä illalla eräässä kapakassa kirkonkylässä, läksi hän menemään eteenpäin ja tapasi Vammaskosken sillalla kymmenwuotiaan kerjäläispojan, joka tuli laulellen kuutamolla ja rupesi tekemään pilkkaa juopuneelle miehelle.

Wihastuen lapsen pilaan ja lumipalloihin, karkasi hän hurjistuneena pojan niskaan ja heitti tämän kuohuwaan koskeen, joka omakseen wei wiattoman saaliinsa. Wieraan silmä ei sitä nähnyt, mutta omantunnon ääni poisti pian wiinan huurut.

Murhaaja riensi pois, mutta ei saanut missäkään rauhaa, kunnes hän tuli tänne (Poriin) rukoilemaan rangaistuksen sowitusta. Hän on pyytänyt, että hänet lähetettäisiin kuwernöörin puheille Turkuun ja tähän pyyntöön on suostuttu."

Kuvassa Vammaskosken ylittävä silta ja sen läheisyydessä ainakin 1600-luvulla sijainnut mylly. Kuva on osasuurennos Jyväskylän yliopiston julkaisemista 1600-luvun maakirjakartoista.