analytics

Omantunnon tuskissa

Helmikuun seitsemäntenä päivänä 1873 ilmestyi Porin poliisivirastoon keski-ikäinen mies, joka sanoi olevansa entinen sotilas Taavetti Vilhelm Skön. Poliiseille hän teki seuraavan tunnustuksen;

"Kuleksiwaa elämää pidettyänsä oli hän talwella palwellut
Marttilan talossa Wesilahden pitäjässä, josta hän oli karannut yöllä helmikuun ensimmäistä päivää wasten ja tullut kolmantena päiwänä Tyrwäälle.

Juotuansa siellä illalla eräässä kapakassa kirkonkylässä, läksi hän menemään eteenpäin ja tapasi Vammaskosken sillalla kymmenwuotiaan kerjäläispojan, joka tuli laulellen kuutamolla ja rupesi tekemään pilkkaa juopuneelle miehelle.


Wihastuen lapsen pilaan ja lumipalloihin, karkasi hän hurjistuneena pojan niskaan ja heitti tämän kuohuwaan koskeen, joka omakseen wei wiattoman saaliinsa. Wieraan silmä ei sitä nähnyt, mutta omantunnon ääni poisti pian wiinan huurut.

Murhaaja riensi pois, mutta ei saanut missäkään rauhaa, kunnes hän tuli tänne (Poriin) rukoilemaan rangaistuksen sowitusta.
Hän on pyytänyt, että hänet lähetettäisiin kuwernöörin puheille Turkuun ja tähän pyyntöön on suostuttu."

Kuvassa Vammaskosken ylittävä silta ja sen läheisyydessä ainakin 1600-luvulla sijainnut mylly. Kuva on osasuurennos Jyväskylän yliopiston julkaisemista 1600-luvun maakirjakartoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus