Pariskunnalla oli lapset Johan Reinhold, Carl Henrik ja Anna Sofia. Lapsista kaksi nuorinta kuoli jo lapsena. Poika Johan Reinhold Hammarenista tuli Turun läänin jalkaväkirykmentin Loimaan komppanian katselmuskirjuri. Hän meni naimisiin loimaalaisen Ebba Renata Ekmanin kanssa ja asettui asumaan vaimon kotipitäjän Seppälän kylään. Siellä perheeseen syntyi peräti 10 lasta vuosien 1808-1826 välillä.
Perheen vuonna 1816 syntynyt poika sai isänsä etunimet Johan Reinhold. Juniori lähti Turun katedraalikouluun, josta tutkinnon suoritettuaan siirtyi suoraan kaupungin lukioon. Ylioppilas nuorukaisesta tuli vuonna 1837, jonka jälkeen hän luki itsensä papiksi. Pappisvihkimyksen saatuaan hän oli pappina Tammelassa ja Alastarolla. Loimaan, Alastaron ja Metsämaan kappalainen Johan Reinhold nuoremmasta tuli 1847. Varapastorin arvo oli vuorossa 1854 ja seuraavana vuonna hänestä leivottiin Metsämaan kappalainen. Siellä hän myös kuoli toukokuussa 1884.
Johan Reinhold Hammaren oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli Tammelan kappalaisen, Karl Gustaf Geddan tytär Jakobina Vilhelmina. Tämä kuoli 1874 ja pari vuotta leskenä oltuaan Johan Reinhold nai Maria Justina Levomäen. Tämän kerrotaan olleen elossa vielä vuonna 1924.
Veljeään neljä vuotta nuorempi Nils Gustaf Hammaren pääsi ylioppilaaksi 1840 ja muutamia vuosia tämän jälkeen hän suoritti pienemmän kameraalitutkinnon. Nils Gustaf oleskeli varmaankin ulkomaillakin, koska hän sai 1847 kahden vuoden matkastipendin Kazaniin. Työurallaan hän oli mm. opettajana Turussa sekä Vaasassa. Porin yläalkeiskoulun venäjänopettajan virasta hän otti eron 1874 omistautuen tilanhoidolle Luopioisten Kantolassa kuolemaansa 1895 saakka. Nils Gustaf Hammaren oli naimisissa Sofia Maria Lovisa Himbergin kanssa.
Jos palaamme ajassa taaksepäin Kosken Tl kappeliseurakuntaan, joudumme huomaamaan Henrik Hammarenin menehtyneen kovaan kuumeeseen Tuimalan kylässä marraskuun lopulla 1790. Puoliso Sara Bäck muutti kolme vuotta myöhemmin sukulaistensa luokse Liedon Moisioon. Siellä hän myös asui kesällä 1794, kun Ruskon kappalainen Johan Strandelius meni hänen kanssaan vihille Turussa. Pariskunta asui Ruskolla, jossa he myös kuolivat vuosina 1812 ja 1809.
Aulis Oja on em. teoksessaan maininnut Henrik Hammarenin olleen Salon Hakostaron Tuomolan talollisen poika. Tämä tieto on täysin virheellinen. Henrik oli syntynyt Perttelin Pöytiön kylän sahalla, missä hänen isänsä Juho Eliaksenpoika oli seppänä. Äiti Anna Mikontytär oli tulevan puolisonsa tavoin asunut Valkjärven kylässä vihkimisen aikaan vuonna 1740. Tuleva Kosken Tl kappalainen oli syntynyt kuusilapsisen perheen kolmantena vesana tammikuun 10. päivä vuonna 1746. Velipoika Elias jatkoi Pöytiöllä sepän ammatissa isä Juhon kuoleman jälkeen.
Kappalaisen tehtävässään Henrik Hammaren joutui useasti allekirjoittamaan erilaisia dokumentteja ja hän teki sen, kuten oheisesta kuvasta voi huomata, erittäin kauniilla käsialalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti