Vuoden 1888 syksyllä valmistui ensimmäinen suomalainen kirkko Siperiaan. Se sijaitsi Werchne Sujetukissa, Itä-Siperian alueella. Paikka sai kyseenalaisen kunnian toimia tsaarin ajan Venäjän rangaistussiirtolana.
Kirkko oli puusta ja ulkoa siniseksi maalattu. Tornin katto oli rautalevyillä päällystetty. Rakennuksen pituus oli noin 71, leveys 29 ja korkeus 20 jalkaa, kun taas torni kohoi 84 jalan korkeuteen. Sisällä kirkossa oli 22 penkkiä nojalaudalla selkää vasten ja pulpetilla kirjoille. Noin seitsemän jalan urkuparvi oli tehty pääoven yläpuolelle.
Sisustuksen sanottiin olevan soman ja mukavan. Puutyö oli tehty huolellisesti viimeistelleen. Lisäksi kaikki oli maalattu. Käytävien yllä riippui neljä kruunua, joissa kussakin oli 25 kynttilää. Sivuseinillä valaistusta täydensi 12 kynttilänpidintä, joissa oli paikka kahdelle kynttilälle. Lämpöä Siperian kylmyyteen toi kaksi lämmitysuunia.
Kirkko tuli maksamaan hieman yli 3000 silloista markkaa, joka ei runsaat sata vuotta sitten ollut kovin suuri summa Suomen oloissa. Sen sijaan kaukaisessa Werchne Sujetuksissa se oli melkoinen uhraus.
Kirkkorakennus ympäröitiin suoralla "häkkiaidalla" ja sen piha koristeltiin puita istuttamalla.
Syy miksi kaukaiseen siperialaiskylään ylipäätänsä tehtiin suomalainen kirkko, oli yksinkertainen. Siellä asui 1880-luvulla 547 henkeä, joista suomalaisia oli 358. Suomalaiset pyrittiin sijoittamaan samoille sijoille liettualaisten, latvialaisten ja virolaisten kanssa. Olipa Werchne Sujetukin tienoilla sellaisetkin kylät kuin Riga, Reva, Narva ja Helsingfors. Vangit joutuivat raskaisiin töihin alueen kultakaivoksiin, mutta jotkut jaksoivat perustaa perheenkin. Itseasiassa Werchne Sujetukissa asui vain 10-12 perhettä, kun Henry Ladsdell kävi siellä kootesssaan materiaalia kirjaansa "Through Siberia". Tämä teos ilmestyi vuonna 1882.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti