Ensimmäinen surusanoma, jonka vuonna 1889 Tuonen vainioilta saimme, oli Anders Swedbergin kuolema. Tässä itseoppineessa miehessä kadotti isänmaa uutteran, rehellisen työmiehen, kansan valistuksen miehen parhaasta merkityksestä.Swedberg oli syntynyt vuonna 1832 Munsalassa Pohjanmaalla talonpoikaisista vanhemmista. Kotonaan, jossa viljeltiin paljon lukemista, poika oppi lukemaan, kirjoittamaan ja lukuja laskemaan, ja nuorukaisena Anders hankki itselleen kirjallisuutta, jota ahkerasti lueskeli, pitäen kuitenkin päätyönään maanmiehen tehtäviä. Mutta kun vuonna 1856 Munsalaan perustettiin kiertokoulu, pyrki ja otettiin Swedberg siihen opettajaksi, eikä sopivampaa opettajaa voitu saadakkaan.
Kylästä toiseen muuttaen Anders sitten puuhasi pitäjäläistensä lasten opetuksessa viisi vuotta, kunnes kiertokoulu vuonna 1861 lakkautettiin. Mutta jo seuraavana vuonna avasi Swedberg Munsalassa yksityisen korkeamman kansakoulun Pohjanmaan ruotsinkieliselle väestölle. Tämä koulu, jota valtio apurahalla kannatti, sai pian runsaasti oppilaita, kaukaisiakin. Siinä Swedberg suurella innolla ja hyvällä menestyksellä työskenteli elämänsä loppuun asti, kasvattaen Pohjanmaan ruotsalaiselle väestölle monta älykästä ja toimeliasta maanviljelijää sekä kunnanmiestä.
Swedbergin työhalu ei kuitenkaan ollut tällä tyydytetty. Anders S. on myöskin kirjailijana työskennellyt erinomaisen ahkerasti. Hän oli monta vuotta "Österbotten" ja "Österbotten Posten" nimisten kansanlehtien päätoimittajana ja pitkät ajat osallisena "Folkwännen" ja "Barnwännen" nimisten lehtien toimittamisessa. "Hufwudstadsbladetiin" hän myöskin kirjoitteli ahkerasti lehden perustamisesta asti. Ruotsiinkin hän usein lähetti kirjoituksiaan, jotka siellä sanomalehdissä ilmaantuivat.
Eri kirjasina on painosta ilmestynyt hänen kirjoittamaansa luettavaa kansalle ja lapsille kristillisen elämän edistämisestä, juoppoudesta ym. Hirmuiset nälkävuodet parikymmentä vuotta takaperin eivät saattaneet olla Swedbergin valppaaseen mieleen syvästi koskematta. Hän mietti keinoja hädän lievittämiseksi ja siitä lähti Turussa vuonna 1868 painettu kirjanen "Om nödbrödsämnen" (leipäaineista hätätilassa), joka sai Turun kauppiasyhdistyksen korkeimman palkinnon.
Mutta Anders Swedbergin vaikutus ei tähänkään rajoittunut. Vuonna 1857 ja sitä seuraavina vuosina hän teki itsensä huomatuksi useilla sanomalehtikirjoituksilla kansakoulukysymyksestä ja vuonna 1861 hän tämän johdosta kutsuttiin siihen komiteaan, jonka tuli antaa lausunto Uno Cygnaeuksen ehdotuksista kansakoululaitoksen perustamisesta maahamme.
Swedbergiä käytettiin kotiseudullaan ahkerasti kaikenlaisissa luottamustoimissa. Uudenkaarlepyyn tuomiokunnan edusmiehenä hän oli 1877, 1882, 1885 ja 1888 vuoden valtiopäivillä talonpoikaissäädyn jäsenenä, jossa toimessa hän osoitti suurta kykyä ja itsenäisyyttä. Harras kaikenmoinen edistyksen kannattaja hän oli.
Nuorena Swedberg oli joutunut von Essenin ja Ingmanin pariin ja heidän vaikutuksestaan herännäisliikkeeseen. Hän piti tähän aikaan kotiseudullaan hengellisiä esitelmiä ja vuonna 1868 hän hakemuksesta ilman edelläkäypää tutkintoa Turun tuomiokapitulissa sai saarnaluvan. Swedberg on siis monella tavalla vaikuttanut kansalaistensa hengelliseen herätykseen.
Anders Swedberg oli luonteeltaan vakava ja perään antamaton. Hänellä oli hyvä puheenlahja ja sanottavansa osasi hän tuoda esiin tavalla, joka ehdottomasti kiinnitti kuulijain huomion siihen aiheeseen, josta hän puhui. Vahva ruumiinrakennuksensa salli hänen työskennellä suurella ahkeruudella ja lamautumaton oli vielä Anders Swedbergin työinto, kun äkillinen sydänkohtaus tammikuun 25. päivänä 1889 teki tämän merkillisen miehen elämästä lopun.
Lähde : Turun Lehti 27.2.1890
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti