Juhan suku-uutiset

Kosken kappelin tuli 1800-luvun alkupuolella muuttoliikettä jatkuvasti, mutta pääsääntöisesti tulijat olivat lähiseudulta. Renkejä ja piikoja saapui aina syksyisin pestuuviikon jälkeen mm. Tammelasta, Loimaalta, Somerolta sekä Auranmaan puolelta. Kovin pitkää matkaa ei kukaan kotiseudultaan tehnyt, ellei oteta lukuun kappeliseurakuntaa palvelleita kirkonmiehiä sekä Kosken kartanon väkeä. Myöhemmin esimerkiksi Wingon saha veti puoleensa ammattimiehiä kauempaakin. Muuttoja tapahtui siis jatkuvasti ja niitä voi seurata Kosken kappelista vuodesta 1805 lähtien melko helposti. Mainittuna vuonna nimittäin alkavat muuttaneiden luettelot, joihin kirkonmiehet huolellisesti kirjasivat jokaisen sisään—ja ulosmuuttaneen. Jokainen muuttaja toi mukanaan ns. muuttokirjan, jossa oli henkilötietojen lisäksi mainintoja kristinopin osaamisesta, rokotuksista, ripille pääsystä sekä esteettömyydestä vaihtaa asuinpaikkaa tai mennä naimisiin. Näitä muuttokirjoja on Koskella Tl säilynyt vuodesta 1812 lähtien.

Auranmaalla asui 1800-luvulla paljon henkilöitä, jotka tulivat muualta, piipahtivat täällä hetken ja jatkoivat taas matkaansa. Eräs tällainen tapaus on värjärikisälli Carl Sylvester Westerholmin ja Euphemia Hellstedtin ranskalainen visiitti Kosken kappeliseurakunnan Partelan kylässä. Rymättylän Valtaisten kylässä 1825 syntynyt Carl Sylvester oli päätynyt 1850 Länsi-Uudenmaan Nummelle, Mäntsälän Åvikin vaatetehtaalle värjärikisälliksi. Samaan aikaan kylässä asui myös ”mademoiselle” Euphemia Hellstedt, jonka isä, kersantti Erik Hellstedt oli asunut perheineen Someron Terttilässä tyttärensä syntymän aikaan vuonna 1800. Avioparilla oli siis ikäeroa neljännesvuosisata. Tästä johtuen ei heillä ollut yhteisiä lapsia. Kosken Partelaan he tulivat Turusta 1856 asuttuaan tätä ennen mm. Tammisaaressa. Sinne heidät oli luultavasti kutsunut värjäri Gustaf Weckström, joka oli aiemmin työskennellyt Åvikissa. Eikä asiaa tietenkään haitannut se tosiseikka, että Weckströmin vaimo Renata Hellstedt oli E