Ranskalaisia visiittejä

Auranmaalla asui 1800-luvulla paljon henkilöitä, jotka tulivat muualta, piipahtivat täällä hetken ja jatkoivat taas matkaansa. Eräs tällainen tapaus on värjärikisälli Carl Sylvester Westerholmin ja Euphemia Hellstedtin ranskalainen visiitti Kosken kappeliseurakunnan Partelan kylässä. Rymättylän Valtaisten kylässä 1825 syntynyt Carl Sylvester oli päätynyt 1850 Länsi-Uudenmaan Nummelle, Mäntsälän Åvikin vaatetehtaalle värjärikisälliksi. Samaan aikaan kylässä asui myös ”mademoiselle” Euphemia Hellstedt, jonka isä, kersantti Erik Hellstedt oli asunut perheineen Someron Terttilässä tyttärensä syntymän aikaan vuonna 1800. Avioparilla oli siis ikäeroa neljännesvuosisata.

Tästä johtuen ei heillä ollut yhteisiä lapsia. Kosken Partelaan he tulivat Turusta 1856 asuttuaan tätä ennen mm. Tammisaaressa. Sinne heidät oli luultavasti kutsunut värjäri Gustaf Weckström, joka oli aiemmin työskennellyt Åvikissa. Eikä asiaa tietenkään haitannut se tosiseikka, että Weckströmin vaimo Renata Hellstedt oli Euphemian pikkusisko. Tämä sanan suurimassa merkityksessä, sillä siskosten ikäero oli 17 vuotta.

Partelaan tullessaan Westerholm toi mukanaan virallisen muuttotodistuksen, joka sisälsi normaalien muodollisuuksien lisäksi maininnan vuoden 1851 episodista. Tammisaaressa värjärikisällimme sekaantui jonkinlaiseen tappeluun palveluspaikassaan. Tästä seurasi sakkoa neljä ruplaa ja 80 kopeekkaa. Tämän tiedon Kosken Tl kappalainen kirjasi asianmukaisesti myös rippikirjaan.  Partelassa asui samoihin aikoihin toinenkin hieman kauempaa tullut, nimittäin pitäjänräätäli Elias Lindroos Paraisilta.

Euphemia Hellstedt tai kuten hänen nimensä väliin kirjoitetaan, Eufemia kuoli elokuun alussa 1859. Seuraavana vuonna leski Carl Sylvester muutti Turkuun. Näiden kahden avioliiton motiivia on tietysti hauska pohtia. Oliko kyseessä puhtaasti rakkausliitto, vai saavuttiko kumpikin jotain taloudellista hyötyä yhteiselolla? Luultavasti kyse on ollut ainakin morsiamen puolelta myös jälkimmäisestä, sillä ilman vakituisia tuloja olevan vanhan piian kohtalo ei ollut aina kovin kaunis.
Merkillistä kyllä, vuodenvaihteessa 1860/1861 Carl Sylvester Westerholmin lisäksi Partelasta muutti toinenkin henkilö Turkuun. Kyseessä oli avioliiton satamaan purjehtinut Paavolan talon tytär, Vilhelmina Eufrosyne. Hänet vei vihille puuseppäkisälli Anders Adolf Nyman Turusta. Edellä mainittu pitäjänräätäli Elias Lindroos tuli asumaan ilmeisesti samaan mökkiin kuin missä Westerholm oli asunut. Hän viihtyi Partelassa yhdessä lietolaissyntyisen vaimonsa Liisa Kustaantyttären kanssa vain vuoden verran, sillä jo 1862 perhe muutti Turkuun. Mukana kulki Kaarinassa syntynyt poika Kustaa Adolf ja Kaarinasta Lindroosit olivat Partelaan tulleetkin.

Saman ajan muita käsityöläisiä Partelan kylässä olivat mm. seppäoppilas Samuel Ahlgren Tammelasta sekä seppä Antti Heikinpoika Sundström samoin Tammelasta. Ensin mainittu kiiruhti 1870 Länsi-Uudenmaan Kirkkonummelle jättäen mökin Sundströmille, joka tuli samana vuonna Somerolta Partelaan. Hän viihtyi pidempään Koskella Tl työskennellen pitäjänseppänä viimeistään 1870-luvun puolivälin jälkeen.