Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

27.2.2018

Sysmäläinen

Kosken kappelin tuli 1800-luvun alkupuolella muuttoliikettä jatkuvasti, mutta pääsääntöisesti tulijat olivat lähiseudulta. Renkejä ja piikoja saapui aina syksyisin pestuuviikon jälkeen mm. Tammelasta, Loimaalta, Somerolta sekä Auranmaan puolelta. Kovin pitkää matkaa ei kukaan kotiseudultaan tehnyt, ellei oteta lukuun kappeliseurakuntaa palvelleita kirkonmiehiä sekä Kosken kartanon väkeä. Myöhemmin esimerkiksi Wingon saha veti puoleensa ammattimiehiä kauempaakin. Muuttoja tapahtui siis jatkuvasti ja niitä voi seurata Kosken kappelista vuodesta 1805 lähtien melko helposti. Mainittuna vuonna nimittäin alkavat muuttaneiden luettelot, joihin kirkonmiehet huolellisesti kirjasivat jokaisen sisään—ja ulosmuuttaneen. Jokainen muuttaja toi mukanaan ns. muuttokirjan, jossa oli henkilötietojen lisäksi mainintoja kristinopin osaamisesta, rokotuksista, ripille pääsystä sekä esteettömyydestä vaihtaa asuinpaikkaa tai mennä naimisiin. Näitä muuttokirjoja on Koskella Tl säilynyt vuodesta 1812 lähtien.

Yksi mielenkiintoisimmasta 1800-luvun ensimmäisen puoliskon sisään muuttaneista on herra Aukusti Antinpoika tai kuten ruotsia virkakielenään pitäneet pappismiehet hänet rippikirjoihin merkitsivät, August Andersson. Hän saapui Jättälän Perttulaan l. Uuteentaloon syksyllä 1839 Someron Sarjalan kylän Syrjän torpasta. Somerolle tämä renkinä työskennellyt Aukusti oli tullut vuonna 1822, vain kymmenvuotiaana poikasena. Hän oli syntyisin peräti Sysmästä saakka, jossa hänen isänsä Antti Eliaksenpoika oli ollut poikansa syntymän aikaan torpparina Saaren Seppälän talon Saparon mökissä. Sysmän hieman epäselvästi kirjoitetut lasten- ja rippikirjat eivät kerro syytä sille, miksi Aukusti lähti näin pitkälle matkalle. Ehkä hän lyöttäytyi niiden pitäjäläisten mukaan, jotka tuolta Hämeen ja Savon rajamailta matkustivat Turun markkinoille.

Sarjan Syrjälän torpasta Jättälän kylään tullut miehemme löysi pian morsiamen itselleen. Tämä tapahtui vuonna 1844 Aukustin ollessa renkivoutina Tuimalan Sulkalan puustellissa. Hän on ollut ilmeisen tarmokas ja osaava mies, koska pääsi näinkin haastavaan asemaan. Renkivouti toimi nimittäin renkien ja piikojen käskyttäjänä määräten päivittäisen työnjaon jokaiselle. Vaimo Maria Juhontytär oli miestään noin yhdeksän vuotta nuorempi. Tosin rippikirjassa 1840-luvulla hänelle on merkitty koko lailla mahdoton syntymäpäivä, 31. helmikuuta!

Rippikirjoja seuraamalla voi virheen huomata helposti. Jossain välissä maaliskuu on vaihtunut helmikuuksi. Täten Marian syntymäpaikaksi paljastuu Jättälän kylän Seppälän talon Nikkarin torpassa. Isä Juho Jaakonpoika ja Maria Simontytär olivat tämän naisen vanhemmat.
Aukusti Antinpoika ja Maria Juhontytär eivät koskaan saaneet yhteisiä lapsia. Pariskunta asettui lopulta Halikkolan kylän Jolkin talon maille, Kujanpään torppaan. Tosin hyvin pitkään Maria kirjattiin rippikirjassa eri sivulle. Tämän syy ei ole tiedossa, mutta rippikirjat tietävät kertoa jotain muutakin kuin pelkkiä päivämääriä ja paikkoja. Aukustin toisen käden kerrotaan olleen jollain tapaa viallisen. Tarkempaa tietoa tästä ei kuitenkaan ole.

Aukustin ja Marian yhteiselo päättyi syyskuussa 1861 viimeksi mainitun kuolemaan. Uuden puolison Aukusti löysi Talolan kylän Maunun Kankaanpään torpasta, jossa Johanna Juhontytär oli piikana 1860-luvun alussa. Hän oli kotoisin Talolan Kettulasta, jossa isä Juho Aataminpoika asui tyttärensä syntymän aikaan 1821 itsellisenä.

Aukusti ja Johanna eivät saaneet hekään yhteisiä lapsia, ehkä jo iästäkin johtuen.  Pariskunta asui jatkuvasti Kujanpäässä, jossa Johanna kuoli elokuussa 1894. Sysmästä aikanaan Someron kautta Koskelle Tl tulleen Aukusti Antinpojan lokakuun ensimmäisenä päivänä 1899 Kujanpäässä. Hän oli tuolloin asunut pitäjässä melko tarkalleen tasan 60 vuotta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...