Juhan suku-uutiset

Tarvasjoen Kotiseutuyhdistys on vihdoin saanut kunnolliset kotisivut. Tervetuloa tutustumaan vuoden 2014 viimeisenä päivänä kuopatun pitäjän kotiseututyöhön. Nykyään Tarvasjoki kuuluu Liedon kuntaan! Kotiseutuyhdistys Tarvaiset ry

Viides osa hämäläisten käräjäpöytäkirjamerkinnöistä..... JK-1693  RUOVESI WINTER TING  24.3.1755 p154          Emot Bonden Joseph Thomasson ifrån Wärinmaja androg drängen Petter Samuelsson ifrån Mäntsä Hemman i Keuru Sokn, at ehuruwäl Petter skall sidstledne Pingeshelg trolofwat sig med Joseph Thomassons dotter Maria med de wilkor, at Petter p154v       skulle få jämte henne å Josephs åboende halfwa Hyrilä skatte Hemman i besittning, så skal dock Joseph nu mera ei wilja hålla sagde wilkor, i anseende hwar til Petter Samuelssons anhållan war at antingen blifwa fri ifrån detta giftermål eller ock få de betingade wilkor til godo niuta. Joseph Thomasson förklarade sig aldrig hafwa lofwat genast gifwa hemmanet åt Petter i besittning, utan skal hans tanka ( i orig. ) warit at Petter skulle jämte honom til Josephs död flitigt arbeta på hemmanet, hwarefter Petter med des hustru skulle wara framför Josephs öfrige barn til hemmanet berättigade, med hwilka wilkor Joseph förmälte sig

TerhiA:n jäämistön aineiston julkaisu jatkuu.... JK-1691  ORIVESI HÖSTE TING  3.9.1754 p211v Anklagade Krono Länsman Wälachtad Henric Lindh Bonde Sonen Matts Mattsson ifrån Martila Hemman i Kuorewesi Kapellgiäld samt qwinspersonen Maria Anders dotter ifrån Kaldila by för med hwarannan plägat kiöttsligit umgänge under bägges tienstetid uti sidstnämde by, hwaraf Maria i slutet af martii månad sidstledne födt ett flickebarn som än skal lefwa, begiärandes at the therföre wederbörligen kunde ansedde blifwa. Uppå tilfrågan härom widgingo Matts Mattsson och Maria Anders dotter lägersmålet p212 och thärjämte påstodo, at Matts trolofwat Maria samt sedermera med widare tilsägelse af ächtenskap henne lägrat och med barn rådt, begiärandes således, at thetta  theras ächtenskap genom wigsel få fullborda. Hwarpå Länsman gaf wid hand, huru som han nyligen fått förnimma thet Matts Mattsson förut, och innan han med Maria inlåtit sig i lägersmål, skal äfwen lägrat en Enka uti Kuoreniemi by, lyd

Kolmas osa hämäläisiä käräjäpöytäkirjoja...... JK-1688  ORIVESI  Häradssyn  29.5.1752 p521 … Til witnen i saken åberopades på Oriwesi sidan …. Inhysningen här i byen Jöran Mickelsson … Emot Jöran Mickelsson hade de Onnistaipale boer intet jäf at anföra, så wida han här i byen ei p521v skal niuta någon annan förmon än allenast husrum på Kontti hemman och eliest föda sig med arbete hos en och annan …. etc JK-1691  RUOVESI WINTER TING  8.1.1754 p8 Bonden Henrich Josephsson ifrån Nenonen ingaf i Rätten en sålunda lydande förenings skrifft: “ Såsom undertecknadt wärdinna Brita Henrichs dotter å Nenoses hemman i Pihlajalax by af Ruowesi moderkyrko län blifwit Encka d. 25. Novembr: år 1752 därmedelst at min man Anders Hendersson genom en salig hädanfärd afsomnat, och därföre min skyldighet warit at effter Lag låta upteckning för sig gå, hwarigenom iag min Fördel gifftorätt och morgongåfwa samt Barnen sitt Fädernes arf bordt effter samma p8v upteckning undfå. Och som min sa

Suomen Julkisia Sanomia -lehdessä julkaistiin otsikossa mainittu luettelo vuonna 1859, lehden numerossa 30. TerhiA:n sähköisestä jäämistöstä löytyi tuo luettelo puhtaaksi kirjoitettuna ja sinä löydät sen täältä !

Eilen alkanut sarja hämäläiskäräjistä jatkuu...... JK-1687  RUOVESI  WT  8.1.1751 p674v I lika måtto ingaf Nybyggaren Henrik Jacobsson ifrån Ristiniemi af Kuru Kapellgiäld en på Finska språket skrefwen och sålunda lydande skrift: “ Wuona jälken Christuxen syndymän 1751 sinä 15. päiwänä locacusa Käwi alekirjoitettu Kylän wanhin Parcun lahost Kurun Kappelicunnast Ruoweden Pitäjäsä ynä Olkitaipale Myllärin Kappalaisen man asujan Magister Isac Florinin kansa samasta lahosta Kylän oikeuden pätöxen jälken Katsoman sikoman raja lahon masta uden p675 Talon asuialle Henrik Ristaniemellen kuin seura:  Toikon nitun lammin ohella Siekiläsä, Kallion pästä ruweten, jonga päle colme olikiwen Kallio järfwellen, jota pitkin sopi käymän Castarin lepohon wirsta matka, sieldä Rajakalliollen ½, josta takasin mulda mättän nitun ohitze Tienarin lammin perän, ja sielda wimein ennen nimitetun Toikon lammin ohen Kallion pän Kiwehen, iota Koska ei sielä ole muta cuin wuorta ia rotko, händä Kieldä taitan,

Aloitan blogissani pienen sarjan käräjäpöytäkirjoja. Kaikki tekstit ovat Terhi Arpalahden puhtaaksi kirjoittamia, josta me kaikki sukututkijat voimme olla vain iloisia! JK-1685  RUOVESI  WT  8.1.1750 p30            Bonden Joseph Thomasson ifrån Wärimaja förekom och berättade at thes Fader Thomas Hendriksson , som warit ägare af Hyrilä börde Hemman och Joseph nu besitter, i sidstl: Maji månad genom döden aflidit, begiärte således, thet Rätten behagade förordna Laga Arfskifte i boet af underskrefwen Häradshöfding samt Nämndemännerne p30v          Samuel Mattsson Peska och Johan Thomasson Hanhoi at förrättas Josephs moder änkan Kirstin samt hans 3 ne Systrar Lisa, Sophia och Marja emellan, then förstnämde redan gift men the twänne senare än oförsörgde;  altså och i anledning af XII Cap: Ärfda Balken blef sådant bewilljat, skall således den 13. i denne månad uti samtelige wederbörandes närwaro wärckställt blifwa, hwar jemte til Josephs Systrars Sophias och Marias förmynd

Yle Areenasta löytyy historiasta kiinnostuneelle päiväkausiksi kuunneltavaa. Itse olen viimeisten parin vuoden aikana kuunnellut useamman kerran taiteilija Georg Malmstenin haastattelua, jossa tämän oman aikansa supertähti antaa itsestään kerrassaan hurmaavan kuvan. Tästä sitten juolahti mieleen etsiä hänen esipolviaan, sillä valmista esitystä en ole ainakaan itse vielä löytänyt. Tehtävä ei ollutkaan ihan helppoa, sillä sen yhteydessä jouduin jälleen kerran tutustumaan Helsingin pitäjän rippikirjoihin ja muihin dokumentteihin. Vaikka ne on 1800-luvun loppupuoliskolla kirjoitettu sinänsä melko kauniilla käsialalla, tekee yksinkertaisesti valtava henkilömäärä etsinnät hankaliksi. Useissa eri lähteissä Georg Malmstenin kerrotaan syntynyeen 27.6.1902 rikosetsivä Karl Jarl M:n ja hänen venäläissyntyisen vaimonsa Eugenie Petroffin kolmesta lapsesta vanhimpana. Syntymäpaikaksi "stadin kundille" on luonnollisesti merkitty Helsinki. Tuohon aikaan Helsinki ja Helsingin pitäjä oliva