Stubbet Inkoosta

Sinetti Inkoosta;
Kansalliarkiston pergamenttikokoelmasta vuodelta 1447

Länsi-uusimaalainen Inkoon pitäjä (ruots. Ingå) mainittiin nimeltään ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1335. Nimen arvellaan tullen siitä, että joku Inge sai joen nimettyä itsensä mukaan, Inge å, Ingen joki.

1400-luvulla löydetään Inkoosta eräs suku, joka myöhemmin käytti samanlaista lenkistä roikkuvaa metsästys-torvivaakunaa, kun naantalilainen Jägerhorn af Storby –suku. Tapio Vähäkangas arvelee, että suvuilla voisi olla yhteinen esi-isä, sillä Jägerhorn af Storbyn kantaisä oli eräs Jowan (Jöns) Filpunpoika, rälssimies joka mainittiin Maskussa 1405, samoihin aikoihin, kun Inkoossa mainittiin eräs Olof Filpunpoika.
Tämä Olof Filpunpoika osti Inkoossa 1400 1,5 veromarkan maat, jonka myyjä halusi takaisin 1409. Tutkintakäräjillä 1405 Olofilta peruutettiin (otettiin verolle) Inkoon Kullasta rälssimaata 3,5 veromarkan edestä.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Olof Andersinpoika (tai Andreaksenpoika) mainittiin Inkoon Bollstadissa 1447, joka myös on kylän ensimmäinen maininta asiakirjoissa. Olof oli ostanut 2,5 veromarkan edestä maata. Koska poikansa Jakobin maanomistusvahvistus osoittaa, että Olof oli perinnyt vain yhden veromarkan maat - ostomaansa lisäksi - Bollstadissa, lienee hän ollut kotoisin muualta. Kotikylä oli ehkä Inkoon Stubböle, josta jälkeläiset 1600-luvulla muodostivat Stubbe-nimensä.
Olofin puoliso oli nimeltään Karin (Kadrin) ja hänetkin mainitaan vain yhden kerran asiakirjoissa, käräjillä Inkoossa heinäkuussa 1453, kun hän haki oikeutta sitä vastaan, että häneltä oli yritetty riistää yksi mökki Inkoon Stubbölessä. Pari lahjoitti Inkoon kirkolle pienemmän Ramsjön saaren, jonka jälkeläiset saivat takaisin 1534. Olofilla ja Karinilla oli pojat Jakob Olofinpoika (Jeppe Olofinpoika) ja Olof Olofinpoika.

Inkoon nimismies Jeppe

Jeppe Olofsson sai 10.8.1444 rälssivapauden kuningas Kristoffer Baijerilaiselta. Vuonna 1471 hän oli voutina Raaseporin linnaläänissä. Laamanninoikeudessa Inkoossa 1472 vahvistettiin Jepen tekemä maanvaihto Raaseporin kihlakunnantuomarin Björn Ragvaldssonin kanssa; Jeppe luovutti yhden talon, Torpin, veromaata vastaan Inkoon Bollstadissa.

Inkoon nimismiehenä Jeppe tavataan 1479, jolloin hän myi kaikki isältään perimänsä veromaat Bollstadissa, neljä veromarkkaa kooltaan. Samana vuonna tehdyn testamentin mukaan sai vaimo Kristin Jepeltä perinnöksi kolme uutta niittyä Långvikissä ja poika Olof Jakobsson kaiken muun lisäksi yhden 3 talvea vanhan varsan.

Hänen poikansa Olof Jakobsson (Jeppe on lyhytmuoto Jakobista) riiteli laamanninoikeudessa 1457 Degerön yökunnan asukkaiden kanssa Hästholmenista ja sen kalastusvesistä. 1495 hän sai omistusoikeuden maalle Grottebackassa ja 1501 maalle Bredslätissä, Siggbölessä ja Degerbyn Strandissa. Olof eli vielä 1513, jolloin valtionhoitaja myönsi hänelle oikeuden itse kantaa veronsa tiloiltaan Ytter- ja Överbollstadissa, sekä tiloilta Bredslätissä, Siggebölessä ja Degerbyn Stubbölessä.

Olofin lapsia olivat ainakin seuraavat;

1. Jakob Olofsson, Bollstad, Inkoon nimismies, main. 1532-41. Jakobista jatkunut suku kutsutaan kirjallisuudessa Bollstadin Stubbe-suvuksi (Stubbe, Bollstadsläkten), mutta nimilinjat kuolivat jo 1614.

2. Olof Olofsson, main. 1540-56, Kirkkonummen Långstrand sekä Inkoon Siggböle.

3. Kristina Olofsdotter, eli vielä 1537, pso. asemies Henrik Erlandsson, Lindelöf - sukua

4. Margareta Olofsdotter, eli vielä 1539, pso. Nils Pedersson (Ekelöf-suku) Sipoon Gesterbystä.

Kuvassa alivouti Olof Jakobssonin sinetti, jossa suvun vanhin tunnettu vaakuna. Olof oli em. Jakob Olofssonin poika ja hänet mainitaan eri yhteyksissä vuosien 1560-1572 välillä.

Jeppe Inkoo Stubbe