Stubbet Inkoosta

Sinetti Inkoosta;
Kansalliarkiston pergamenttikokoelmasta vuodelta 1447

Länsi-uusimaalainen Inkoon pitäjä (ruots. Ingå) mainittiin nimeltään ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1335. Nimen arvellaan tullen siitä, että joku Inge sai joen nimettyä itsensä mukaan, Inge å, Ingen joki.

1400-luvulla löydetään Inkoosta eräs suku, joka myöhemmin käytti samanlaista lenkistä roikkuvaa metsästys-torvivaakunaa, kun naantalilainen Jägerhorn af Storby –suku. Tapio Vähäkangas arvelee, että suvuilla voisi olla yhteinen esi-isä, sillä Jägerhorn af Storbyn kantaisä oli eräs Jowan (Jöns) Filpunpoika, rälssimies joka mainittiin Maskussa 1405, samoihin aikoihin, kun Inkoossa mainittiin eräs Olof Filpunpoika.
Tämä Olof Filpunpoika osti Inkoossa 1400 1,5 veromarkan maat, jonka myyjä halusi takaisin 1409. Tutkintakäräjillä 1405 Olofilta peruutettiin (otettiin verolle) Inkoon Kullasta rälssimaata 3,5 veromarkan edestä.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Olof Andersinpoika (tai Andreaksenpoika) mainittiin Inkoon Bollstadissa 1447, joka myös on kylän ensimmäinen maininta asiakirjoissa. Olof oli ostanut 2,5 veromarkan edestä maata. Koska poikansa Jakobin maanomistusvahvistus osoittaa, että Olof oli perinnyt vain yhden veromarkan maat - ostomaansa lisäksi - Bollstadissa, lienee hän ollut kotoisin muualta. Kotikylä oli ehkä Inkoon Stubböle, josta jälkeläiset 1600-luvulla muodostivat Stubbe-nimensä.
Olofin puoliso oli nimeltään Karin (Kadrin) ja hänetkin mainitaan vain yhden kerran asiakirjoissa, käräjillä Inkoossa heinäkuussa 1453, kun hän haki oikeutta sitä vastaan, että häneltä oli yritetty riistää yksi mökki Inkoon Stubbölessä. Pari lahjoitti Inkoon kirkolle pienemmän Ramsjön saaren, jonka jälkeläiset saivat takaisin 1534. Olofilla ja Karinilla oli pojat Jakob Olofinpoika (Jeppe Olofinpoika) ja Olof Olofinpoika.