Kruununvouti Ferdinand Westerlingin syntymäpitäjästä

Kesäkuussa 1892 kuoli Maskun kihlakunnan kruununvouti Ferdinand Westerling, jonka väitettiin useissa lehtitiedoissa syntyneen Alastaron pitäjässä helmikuun 18. päivänä 1837. Hän oli jo nuoresta miehestä lähtien innokas suomalaisuusmies ottaen osaa mm. Aura-sanomalehden perustamiseen. Tämä julkaisu oli jatkossakin lähellä Ferdinandin sydäntä ja lehden aloitaessa oman kirjapainon vuonna 1887 tuli Westerlingin yksi sen puuhamiehistä. Hän toimi myöhemmin painon johtokunnan puheenjohtajana.

Yllättävää kyllä, kruununvouti oli myös työväen asialla. Viran toimipaikkana oli Turun kaupunki ja niinpä paikallinen työväenyhdistys sai hänestä perustajansa ja pitkäaikaisen puheenjohtajan. Lopulta ankara kivulloisuus pakotti Westerlingin luopumaan viimeksi mainitusta tehtävästä. Kuollessaan hän jätti jälkeensä leski Maria Matintyttären sekä poika Oskar Alexanderin ja tytär Olga Marian. Perheen toinen poika Selim Ferdinand oli kuollut jo 1876 pian ylioppilaaksi tulonsa jälkeen. Oskar Alexander oli myös ylioppilas. Hän työskenteli Loimaan ja sitten Maskun tuomiokunnissa tuomarina saaden lopulta laamannin arvonimen. Oskar kuoli Turussa 1921 jättäen jälkeensä leski Ellen Torckellin. Ferdinandin vaimo, Kiikassa 1822 syntynyt Maria Matintytär oli kuollut Turussa toukokuussa 1890.

Alussa totesin, että monet eri lähteet toteavat Ferdinand Westerlingin syntyneen Alastarolla. Häntä ei kuitenkaan löydy ao. seurakunnan kastettujen luettelosta vuodelta 1837. Rippikirjoja tutkimalla asia selviää pikaisesti. Loimaan vuosien 1859-1865 kirjoissa Westerlingin syntymäpitäjäksi paljastuu satakuntalainen Kangasala. Koska Westerlingien perhe asui tuossa vaiheessa Alastarolla, saattoi sekaannus myöhemmissä tiedoissa johtua tästä. Ferdinandin vanhemmat Kangasalalla eli puuseppä Joosef Vesterling ja sepän tytär Stina Loviisa Färm olivat menneet naimisiin vuonna 1836. Ferdinand oli perheen esikoispoika, joka sai seurakseen pikkusiskot Serafiinan ja Vilhelmiinan. Joosef oli nahkurin poika Kuhmalahdelta, kun taas Stina Lovisan isä työskenteli vihittyjen luettelon mukaan seppänä.

Näin saattoi ollakin, mutta tytön syntyessä 1816 oli isä Mikko Färm Kangasalan Vääksyn kylässä myllärinä. Kuollessaan 1833 hänet on sitten merkitty Suomatkan kylässä asuneeksi sepäksi. Stina Loviisan äiti oli nimeltään Anna Liisa Flinkman. Heidät oli vihitty Hauholla 1801 ja tuolloin Mikko oli Kuhmalahden pitäjänseppänä, kun taas Anna Liisa oli rusthollarin tytär Hauhon Kirkonkylästä.

Joosef Vesterling oli syntynyt Kuhmalahdella 1806 nahkuri Juho Essenin ja Maria Jaakontyttären ainoana lapsena. Erikoista kyllä, Juhosta ja Mariasta ei löydy ainakaan HisKin kautta lisätietoja. Kuhmalahden rippikirjat on digitoitu Arkistolaitoksen toimesta, mutta laiterikon takia heidän palvelunsa eivät tätä kirjoitettaessa oikein toimi.