Juhan suku-uutiset

Liedon, Auran ja Tarvasjoen rajamailla on kolme pientä kylää, joiden kuuluminen hallintokuntiin ja seurakuntiin on ollut melkoisen vaihtelevaa viimeisten 400 vuoden aikana. Hungerla, Satopää ja Jauhola olivat joka tapauksessa alun perin silloisen Liedon viimeisiä kyliä Savijoen rantamailla. Näiden kylien talot sijaitsivat aikanaan paljon lähempänä tuota pientä jokea kuin mitä nykyiset tonttipaikat antavat ymmärtää. Näistä kylistä silloisen Prunkkalan kappelin Hungerlaan muutti 1851 Turusta ylimääräinen lääninkanslisti Johan Wilhelm Rangell, joka oli syntynyt Paimiossa vuonna 1818. Mukanaan Nummenpään eli Markkulan taloon hän toi vaimonsa Eeva Sofia Forsbergin, joka oli Tammelan nimismiehen tytär. Perheen lapsia, jotka kaikki olivat syntyneet Tammelassa, olivat koululainen Karl Wilhelm, Sofia Constantina ja Johan Constantin. Edelleen mukana muuttokärryillä olivat Turussa syntyneet Hilda Johanna ja Jakob Werner. Muuttoa seuranneena vuonna syntyi vielä perheen kuopus, Ernst Emil. Näistä

Maailman sukupuun eli Geni -palvelun kautta voi hauskuttaa itseään etsimällä sukulaisuuksia muiden ihmisten kanssa. Hieman yllättäviä tuloksia tuli, kun tarkistin biologista sukulaisuuttani Suomen Tasavallan Presidentteihin......tai oikeastaan tällä hetkellä vain Sauli Niinistö on Tasavallan Presidentti, Ahtisaari ja Halonen presidenttejä. Niinistö mukaan lukien presidenttejä on ollut maassamme 12 kappaletta ja heistä olen sukua peräti kymmenelle. Tämä ei sinänsä ole näin pienessä maassa kovin ihmeellinen asia ja toimii tällä kertaa pienenä kevennyksenä blogissani. Varsinainen pressamagneetti tuntuu muuten olleen, isoäitini Esteri!

Kun Pöytyän pitäjän Pappilassa ja Kolkkisten yksinäistalossa tehtiin isojako vuosina 1779-1790, kirjattiin siitä tehtyyn karttaan Karjanojan torppa noin kilometrin päähän silloisesta kirkosta. Naapureinaan Karjanojalla olivat mm. Kolkkisten reservin rakuunan, varsinaisen rakuunan sekä Lapinmaan torpat. Karjanoja oli Pappilan omia torppia. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto;  Pöytyä, Pappila; Isojako tässä ja Kolkkisten yksinäistalolla 1779-1790 (A89:25/1-13) Samoihin aikoihin Karjanojan torpparina on Matti Mikonpoika puolisonaan Maria Juhontytär. Heille syntyi yhteensä seitsemän lasta vuosien 1787-1804 välisenä aikana. Torpassa asuivat myös entisen torpparin, Juho Joonaksenpojan tyttäret Justiina ja Valpuri. Näistä kahdesta tyttärestä Valpuri oli sokea ja täten yksi pitäjän ruotuvaivaisista. Tämä ei estänyt häntä synnyttämästä aviotonta tytärtä alkuvuodesta 1802. Johanna -nimen saanut lapsi menehtyi kuitenkin alle kuukauden ikäisenä johonkin lastensairauteen. Valpurin sisk

Finlands Allmänna Tidning 3.3.1823 Åbo Tidningar -sanomalehti tiesi kertoa huhtikuun alussa 1823 jalosukuisen neiti Helena Catharina Lybeckerin kuolleen 57 vuoden iässä Yläneen säterikartanolla. Naimattomana ja lapsettomana koko ikänsä pysytellyt aatelisneito oli syntynyt Mietoisten pitäjän Lehtisten kartanossa. Tuon kartanon oli perustanut Herman Fleming jo 1575 yhdistämällä useita ostamiaan tiloja Tiirolan, Uhlun ja Rantavakkisten kylistä sekä liittämällä nämä jo aiemmin omistamaansa Kaskisten kartanoon. Helena Catharinan vanhemmat olivat hovijunkkari, paroni Carl Bleckert Lybecker ja hänen toinen puolisonsa Helena Margareta Hising. Äidin veli oli Carl Hising, jonka jälkimaailma tuntenee paremmin hänen myöhemmin saamansa aateloinnin myötä tulleella sukunimellä Hisinger. Sekä äidin että isän puolelta Helena Catharinalla oli mitä ylhäisimpiä henkilöitä esivanhempiansa joukossa. Hising, aateloituna siis Hisinger -suku katsoo saaneensa alkunsa Ruotsin Bohusin läänissä sijaitsevassa

Raision Huhkonkosken mylläri Johan Alfred Lundgren muutti Pöytyän Kuuskoskelle mylläriksi vuonna 1884. Mukanaan tämä ruotsalaissyntyinen herra toi vaimonsa Anna Charlotta Wahlgrenin sekä tyttäret Anna Alfridan, Linda Ottelian ja Signe Petronellan. Anna Charlotta oli miehensä tavoin ”Ruotsin alamainen”, mutta tyttäret olivat syntyneet Jokioisilla, Eurassa ja Raision isän muuttaessa ahkerasti työn perässä. Pöytyän Kuuskoskella he viihtyivät aina vuoteen 1891 saakka, jolloin uudeksi asuinpaikaksi tuli Turku. Kuuskoskella perheeseen syntyivät tytär Tora Cissilia sekä poika Bruno Åke Benevento. Mahtoiko isä Johan Alfredilla olla jotain mieltymystä saapasmaan suuntaan vai oliko kyse pienestä muoti-ilmiöstä perheen kuopuspojan suhteen. Turussa Lundgren otti vuokralle Samppalinnan myllyn alkaen harjoittaa mylläri- ja leipuriliikettä toiminimellä Lundgren & Nordström. Samoihin aikoihin osui murheellinen tapaus, kun Lundgrenin ja Wahlbergin vain parin kuukauden ikäinen poika Arwid Oska

Marttilan erittäin pitkäaikainen kirkkoherra Johan Hortelius oli virassaan 1738-1781. Hän oli syntynyt jo 1688 Keuruulla, joten kuollessaan hän oli jo yli 90-vuotias. Ennen Marttilaan tuloaan hän ehti olla saarnaajana ja kappalaisena Turussa. Marttilan vuosiin mahtui luonnollisesti merkittävä määrä tapahtumia, joista muutamat ovat jääneet toista suurempina elämään. Eräs näistä tapauksista oli Ruotsin hallitsijana vuosina 1751-1771 olleen Adolf Fredrik vierailu Suomessa ja erityisesti Marttilassa. Adolf Fredrik kuului Tanskaa hallinneen Oldenburgin suvun erääseen sivuhaaraan. Hänen isänsä oli Lyypekin ruhtinaspiispa Kristian August Holstein-Gottorp. Komeista nimistä ja titteleistä huolimatta Adolf Fredrik jäi historiaan melko vaatimattomana hallitsijana, lähinnä valtaoikeuksien puolesta. Marttilaan kuningas Adolf Fredrik tuli matkustaessaan Härkätietä pitkin Hämeenlinnasta Turkuun. Kirkkoherra Hortelius kirjasi tapahtuman kirkonkokouksen pöytäkirjaan kertoen suurin piirtein seuraava